Maija-Liisa-mummo kertoo totuuden Auri Kanasen lapsuudenkodin huoneesta: ”Kuin vispilällä sekoitettu”
Siivousvaikuttaja Auri Kanasen mummo teki uransa mielenterveyshoitajana ja antoi lapsen siivota. On selvää, että hän on ollut Aurin suurin inspiraatio.
– Mummolla ja minulla oli omat salaiset juttumme, joista emme hiiskuneet muille. Sain jopa maistaa energiajuomaa, mihin äiti ei olisi ikinä suostunut, Auri muistelee.
Siivousvaikuttaja Auri Kanasen mummo teki uransa mielenterveyshoitajana ja antoi lapsen siivota. On selvää, että hän on ollut Aurin suurin inspiraatio.
Maija-Liisa Kauranen, 77:
Kun Auri vieraili alle kouluikäisenä luonani, hän puki usein kauniit vaatteet ylleen, laittoi kruunun päähän ja kumisaappaat jalkaan. ’Minä siivoan sinulle, mummo’, hän ilmoitti ja komensi minut siksi aikaa nukkumaan. Työn jälki oli aina hyvää, tosin tavarat olivat saattaneet päätyä uusiin paikkoihin.
Toimin neljäkymmentä vuotta mielenterveyshoitajana nyt jo lakkautetussa sairaalassa Ylöjärvellä. Kun Auri oli kaksiviikkoinen, otin hänet mukaani työpaikalleni. Hihkaisin päiväsaliin päästyämme, että tulkaa katsomaan vauvaa! Kaikki ihastelivat Auria, joka heilutteli pieniä käsiään ja jalkojaan kutomassani valkoisessa pitsiasussa, ja hämmästelivät, että olenko saanut vauvan. Vastasin, että en, minä olen nyt mummo!
Hieman vanhempana Auri tuli usein luokseni yöksi ja halusi jutella kaikesta. Niin me sitten puhuimme – myös mielisairaalan arjesta, josta Auri halusi kuulla. Ja siitä, millä eri tavoin mielen sairaudet voivat näyttäytyä. Luulen, että noiden keskustelujen vuoksi Auri on aina suhtautunut luontevasti mielen sairauksiin.
Kun Aurin oma mieli alkoi takkuilla kymmenen vanhana, tulkitsin pahan olon murrosikään liittyväksi. Olin liian lähellä nähdäkseni selkeästi.
”Tunsin helpotusta, kun hän aloitti terapian.”
Kun Auri oli kuudentoista, sain häneltä pitkän kirjeen, jossa hän kertoi muun muassa viiltelystään. En ollut tiennyt asiasta. En epäröinyt ollenkaan, etteikö hän selviäisi, mutta tunsin helpotusta, kun hän aloitti terapian ulkopuolisen ammattilaisen kanssa.
Kun Auri tuli julkisuuteen siivousvideoidensa kanssa, olin aluksi huolissani siitä, heittäisikö media kuraa hänen päällensä. Sanoin, että juorulehtiin et sitten mene – se taitaa olla ainoa neuvo, jonka olen hänelle antanut.
Enää en huolehdi, sillä Auri on osoittanut selviävänsä julkisuuden kanssa hyvin. On hienoa, että hän on nostanut siivoojan ammatin sen ansaitsemaan arvoon. Olemme tehneet yhdessä muutaman siivousvideonkin. Yhdessä siivoaminen on aina ollut meidän juttumme.”
Auri Kananen, 29:
”Mummoni Maija-Liisa on suurin inspiraationi: avoin, auttavainen ja ennakkoluuloton. Lapsuudessani kaverini kommentoivat usein, että mummosi on tosi tyylikäs – ja niin hän on aina ollutkin.
Minun on vaikea käsittää, että lapsuudessaan mummolla ei ollut käytössään edes omaa hammasharjaa, sillä hänen isänsä piti sitä jonkinlaisena turhakkeena. Maailma on mullistunut, mutta mummo on pysynyt kehityksessä mukana.
72-vuotiaana mummo opetteli soittamaan ukulelea ilman aiempaa soittokokemusta. Nyt hän keikkailee Ylöjärven senioreiden ukulelekerhon kanssa vanhainkodeissa, hoitokodeissa ja festareilla. Olen käynyt katsomassakin mummon esiintymisiä.
Kun joku kolmekymppinen ikätoverini valittelee, että on liian vanha oppimaan jotain uutta, vastaan, että paskan marjat – katsokaa vaikka minun mummoani!
Mummo on taitava käsistään ja korjailee tämän tästä minun vaatteitani, viimeksi rikkoutuneen takin. Minä puolestani autan häntä tietokonejutuissa. Olen hankkinut hänelle älypuhelimen ja tabletin, josta mummo on hurahtanut kuuntelemaan äänikirjoja.
Olemme aina olleet kovia siivoamaan, pesemään pyykkiä ja touhuamaan. Kun mummolta joitakin vuosia sitten leikattiin rintasyöpä, lääkärin kielloista huolimatta hän ei malttanut olla leikkauksen jälkeen nostamatta kantamuksia ja kiipeämättä jakkaroille. En ole silti ollut koskaan huolissani mummosta, hänellä on vapaus tehdä juuri niin kuin tahtoo.
Mummo on aina suhtautunut sotkuihin ja likaan rennosti – kaiken kun voi siivota. Pienenä sain rauhassa murustella sipsejä mummolan lattialle, ja niiden lakaiseminen oli minusta hauskaa. Oma huoneeni ei ollut lapsuudenkodissani mitenkään siisti, pikemminkin kuin vispilällä sekoitettu, kuten mummo sanoi.
Mummolta olen perinyt rohkeuden astua uusiin tilanteisiin ja kohtaamisiin. ’Ei siinä nyt voi ihmeellisesti käydä’, on meidän mottomme. Nauramme paljon yhdessä, myös vakaville aiheille. Tosikoita meistä ei saa vääntämälläkään.
Mummo seuraa minua päivittäin sosiaalisessa mediassa. Kun laitoin ensimmäisen siivousvideoni TikTok-sovellukseen vuonna 2020, mummo soitti minulle pian tämän jälkeen ja sanoi, että ladataan minullekin se Tiktokki, jotta voin ryhtyä seuraamaan sinua.
Oma arkeni on kiireistä, mutta soittelemme ja viestittelemme usein. Vastikään mummolla käydessäni näytin, kuinka WhatsAppissa voi käyttää kätevästi sovelluksen omaa kameratoimintoa kuvan lähettämisessä.
Olin hädin tuskin ehättänyt kääntää autoni keulan kohti kotia, kun puhelimeeni tupsahti mummon ottama selfie.”
Juttu julkaistiin alun perin Annan numerossa 10/2023.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous