Ihmissuhteet

Suomalaiset naiset kertovat avoimesti, millainen on raastava ja vaikea äiti-tytärsuhde: ”Äiti ei ole koskaan sanonut rakastavansa minua”

Äiti-tytärsuhteet eivät aina ole helppoja. Nyt Annan lukijat kertovat avoimesti, millaista on, kun oma äiti ei ole ottanut koskaan syliin tai ainoa palaute, mitä äidiltä saat, on ilkeämielinen arvostelu. Lue koskettavat tositarinat.
5.6.2019 Teksti: Katri Koskinen Kuvat: iStock

Vaikea äiti-tytärsuhde jättää usein ihmiseen henkisen haavan. Se seuraa mukana monta kertaa koko elämän ja paranee hitaasti, jos lainkaan.

Onko sinulla lämpivät vai viileät välit äitisi kanssa? Kysyimme asiaa Annan lukijoilta. 80 prosenttia Annan lukijapaneelikyselyyn vastanneista kertoi, että heillä on hyvät välit äitinsä kanssa. Sen sijaan noin 11 prosenttia vastasi kysymykseen kieltävästi.

Hieman vajaat 10 prosenttia vastanneista ei puolestaan osannut sanoa, olivatko välit äitiin hyvät vai huonot.

Moni haastavan äitisuhteen omaava kuvaili välien olevan viileät ja asialliset, jopa etääntymiseen asti. Joillakin suhde oli niin tulehtunut, että välit oli katkaistu kokonaan. Suuri osa vastanneista kertoi äitisuhteen olleen hankala jo lapsuudesta saakka.

Milloin koit ensimmäisen kerran, että sinulla on hankalat välit äitisi kanssa?

  1. Lapsena (45,3 %)
  2. Nuorena (35,9 %)
  3. Varhaisaikuisena (15,1 %)
  4. Keski-ikäisenä (3,8 %)

Vastauksia 53 kappaletta.

Fyysistä kuritusta, etäisyyttä,  syyllistämistä, kriittisyyttä…

Kysyimme hankalan tai ristiriitaisia tunteita herättävän äitisuhteen omaavilta, miten he itse kuvailevat suhdetta äitiinsä. Muun muassa näin he vastasivat:

”Etääntynyt. Nykyisin suhde on muuttunut ja se on todella raskas ja kuluttava. Äitini ei ole aivan tavanomainen ihminen, vaan erikoinen persoona. Näin on asia koko lähipiirimme mielestä. Hän vaatii jatkuvaa hyväksyntää ja tulkitsee tilanteet usein väärin.”

”Yksipuolinen: äitini haluaisi olla paras kaverini, itse haluaisin olla mahdollisimman vähän tekemisissä hänen kanssaan, koska ajattelemme asioista niin eri tavalla. Tunnen katkeruutta lapsuudessani tapahtuneista asioista.”

”Äiti on dementoitunut ja nykyään erittäin ystävällinen. Hän ei enää muista olla ilkeä.”

Haastavat välit johtuivat myös esimerkiksi siitä, ettei äiti osannut vaastaajien mielestä suhtautua heihin tarpeen vaatimalla tavalla.

”Äitini ei osannut tukea ja auttaa minua johtuen varmaan siitä, ettei hän itse ollut saanut tukea omalta äidiltään aikoinaan. Äitini ei koskaan puolustanut minua, oli aina valmis haukkumaan ja rankaisemaan, vähättelemään ja jopa toteuttamaan fyysistä kuritusta ilman syytä. Hän purki omaa pahaa oloaan minuun.”

”Äiti katkaisi välit, kun otin esille hänen epäoikeudenmukaisen suhtautumisensa minuun, lapsiini ja lapsenlapseeni. Ei ole minun syyni, että mies, joka kasvatti minut, epäili koko eliniän ajan, etten ole hänen biologinen lapsensa. Siitä olen saanut kärsiä koko ikäni.”

Mistä huonot välinne johtuvat?

  1.  Joku muu, mikä?* (39,6 %)
  2. Kunnioituksen puute (35,9 %)
  3. Luottamuksen puute (30,2 %)
  4. Erilaiset arvomaailmat (30,2 %)
  5. Erilaiset temperamentit (22,6 %)
  6. Arjen erimielisyydet (18,9 %)
  7. En osaa sanoa (9,4 %)

*Muun muassa näin vastattiin: kyvyttömyys ottaa toisia huomioon, väkivaltaisuus, alkoholismi, kateus, sairaus, persoonallisuushäiriöt, irtipäästämisen vaikeus, yksityisyyden kunnioittamisen puute, urakeskeisyys, läheisriippuvuus, tunnekylmyys.

Vastauksia 53 kappaletta.

Tunnekylmyyttä ja katkeruutta

Osa vastanneista koki, että äiti oli tunnekylmä tai välinpitämätön. Vaikea äiti-tytärsuhde piti usein sisällään myös jopa suoranaisia katkeruuden kokemuksia.

”Olen pilannut äitini elämän syntymälläni, enkä ollut toivottu, vaan vahinko. Siitä olen kuullut koko ikäni. Olen aina tehnyt niinkuin hän on halunnut, mutta silti saanut vain haukkumisen palkaksi. Lopulta päätin, että nyt riittää ja katkaisin välit.”

”Nuori äitini koki meidät tyttäret jonkinlaisena uhkana omalle naiseudelleen.”

”Äidillä ei ollut sellaista tytärtä, jonka hän olisi halunnut. Eikä minulla sellaista äitiä, jota olisin tarvinnut.”

”Äiti ei ole koskaan osoittanut kovin lämpimiä tunteita minua kohtaan, eikä hän koskaan ole sanonut rakastavansa minua. Hän ei koskaan rohkaissut, eikä kehunut.”

”Nuorena koin usein, ettei äiti ymmärtänyt minua. Hän oli hyvä pikkulasten äiti, mutta hänelle oli vaikeaa, kun hänen lapsistaan tuli nuoria ja aikuisia. Äiti ei myöskään ollut ihminen, joka olisi puhunut asioista, toisin kuin minä tai isäni.”

Äidin tunnekylmyys herätti vastaajissa pohdintaa myös siitä, mistä kylmyys kumpuaa.

”Äidillä oli huonot välit omaan äitiinsä. Hän teki samat virheet, mitkä oma äitinsä teki ja minkä takia hän ei ollut tekemisissä oman äitinsä kanssa.”

”Äitini oli aika dominoiva, otimme monesti yhteen aika rajustikin. Joskus välirikkoa kesti muutaman kuukaudenkin. Suhde oli hyvä hyvinä aikoina, mutta toisinaan hyvinkin räjähdysherkkä.”

Vaikea äiti-tytärsuhde voi johtua esimerkiksi äidin alkoholinkäytöstä.

Vaikea äiti-tytärsuhde voi johtua esimerkiksi äidin alkoholinkäytöstä.

Äidin alkoholismi tai mielenterveysongelmat varjostivat osan lapsuutta.

”Äiti joi paljon ja yritti peitellä sitä. Kun lahjonta ei tehonnut minuun, hän hyödynsi sitä pikkusiskooni, joka ei oikein vielä asiaa ymmärtänyt. Tämä loi entistä enemmän jännitteitä ätini ja minun välille.”

”Äidin ajoittainen raju alkoholinkäyttö toi suhteeseemme arvaamattomuutta ja epäluottamusta.”

Vaikea äiti-tytärsuhde jättää jäljet

Moni hankalaksi tai ristiriitaiseksi äitisuhteensa kuvaillut kertoi äidin kriittisyyden olleen äärimmäistä.

”Meidän välimme eivät koskaan olleet läheisen oloiset, lämpimät. Äiti oli sangen kriittinen – kun kävin salilla treenaamassa, niin hän katsoi oikeudekseen todeta: ’Mitä sinä siellä teet, reitesi ovat jo paksut.’ Kun odotin toista lastani, niin hän totesi: ’Mitä sinä omenanraakile teet enää lapsia.’ Ei ollut kannustavaa, ei. Kun isäni kuoli, äiti tokaisi: ’Mitä sinä sitä itket?’ Viimeisten vuosien riidat liittyivät siihen, miten hän kohteli minun tyttäriäni. Olimme riidoissa edelleen, kun hän kuoli sairauskohtaukseen.”

”Kun odotin toista lastani, äitini totesi: ’Mitä sinä omenanraakile teet enää lapsia.'”

Vaikea äiti-tytärsuhde oli usein pyritty pitämään hengissä tekohengityksen avulla, ainakin tiettyyn pisteeseen asti.

”Pinnallisesti äitisuhteeni on ihan hyvä. Aiemmin se on ollut läheinen, mutta nykyään en jaksa päästää arvostelua toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, joten yhteydenpito on vähentynyt.”

”Meillä on tosi etäinen suhde. En esimerkiksi muista pienenä olleeni äidin sylissä. Murrosiän ja kotoa muuttamisen jälkeen olen yrittänyt olla väleissä hänen kanssaan. Mutta omien lasteni syntymän ja lasteni arvostelun jälkeen, olen antanut mielipiteeni kuulua. Tällä hetkellä annan iäkkäälle äidille ’ikätasoitusta’ eli pyrin olemaan reagoimatta negatiivisuuksiin.”

”Meillä on asialliset mutta etäiset välit nykyään. Jossain vaiheessa on tehnyt mieli laittaa välit kokonaan poikki, kun äitini on puuttunut ja arvostellut perhe-elämääni aikuisena.”

”Olen oppinut olemaan välittämättä. Katson, että hänellä on asialliset oltavat ja käyn joka toinen viikko katsomassa häntä hoivakodissa.”

Lähde: Annan lukijapaneeli 2019. Kyselyyn vastasi 500 henkilöä toukokuussa 2019.

Lue myös:

Tästä olen kiitollinen äidilleni: ”Äidinrakkaus oli kaiken hyvinvoinnin perusta”