
Varo joutumasta manipuloinnin uhriksi – näin tunnistat yleisimmät persoonallisuushäiriöt
Oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeää tunnistaa läheisen häiriintynyt persoonallisuus. Usein auttaa jo, kun tajuaa, ettei vika ole itsessä – minä en ole huono, vaan tuo ihminen saa minut tuntemaan niin.
Persoonallisuushäiriöt ovat hankalia ja vakavia ihmisen persoonallisuudessa, tunne-elämässä ja käyttäytymistavoissa esiintyviä häiriöitä.
Oman hyvinvoinnin kannalta on tärkeää tunnistaa läheisen häiriintynyt persoonallisuus. Usein auttaa jo, kun tajuaa, ettei vika ole itsessä – minä en ole huono, vaan tuo ihminen saa minut tuntemaan niin.
Persoonallisuushäiriöiksi kutsutaan vakavia tunne-elämässä ja käyttäytymisessä esiintyviä häiriöitä, jotka poikkeavat merkittävästi ympäröivästä kulttuurimallista.
– Persoonaltaan häiriintynyt henkilö ei pysty suoraan kommunikointiin, sanoo psykoterapeutti Marica Brandt-Pihlström.
Brandt-Pihlström kuvailee, että häiriintyneen henkilön tunteiden ilmaisu ja käytös on ylilyövää ja arvaamatonta, joko hurmaavaa tai liiallisen välinpitämätöntä.
– Tyypillistä on, että tällaisen ihmisen seurassa tulee joko erittäin huono tai kummallisen hyvä olo, eikä pysty selittämään miksi. Kaikki persoonaltaan häiriintyneet ihmiset ovat hyvin manipuloivia, ja he yrittävät joko aktiivisesti tai passiivisesti sitoa toisen omaan vaikutuspiiriinsä.
Persoonallisuushäiriö kehittyy hitaasti, ja sitä esiintyy noin kymmenellä prosentilla väestöstä. Juuret ovat lapsuudessa ja häiriöt näyttävät jossain määrin periytyvän, ehkä geneettisestikin, mutta vähintäänkin käyttäytymismallina.
– Puhutaan kiintymyssuhdeteoriasta. Sen mukaan lapsi kiintyy omiin vanhempiinsa tai häntä hoitaviin ja rakastaviin aikuisiin alle kolmivuotiaana. Kaikilla persoonallisuushäiriöisillä on taustalla ongelmia tässä asiassa: kiintymyssuhde vanhempiin ei ole jostain syystä ollut turvallinen.
Älä leimaa, mutta älä ymmärrä liikaa
Persoonallisuushäiriöiseksi leimaaminen on vakava syyte, joten ilmauksen käytössä tulee olla erittäin varovainen, psykoterapeutti kuvaa.
Toisaalta liika ymmärtäminen ja asian syrjään työntäminenkin voi olla haitaksi.
– Jokaisella on oikeus tulla rakastetuksi. Samoin kuin oikeus olla surullinen ja vihainen, jos ei ole saanut riittävästi turvallisuutta ja rakkautta osakseen, Brandt-Pihlström muistuttaa.
Sinä voit olla osa ketjua – katkaise se!
Prosessi voisi parhaimmillaan mennä esimerkiksi näin. Potilas tulee vastaanotolle ja käy ilmi, että hänen äitinsä on emotionaalisesti persoonallisuushäiriöinen.
– Tällöin on luonnollista, että potilas kokee olleensa väärinkohdeltu ja hän tuntee vihaa ja pettymystä äitiään kohtaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hän leimaisi äitinsä tai syyttäisi tätä suoraan, Brandt-Pihlström kertoo.
Parhaimmillaan potilas voi myöntää, että minun äitini ei pystynyt huolehtimaan minusta, ja hän voi myös tajuta, että äidillä on ollut syynsä toimia näin. Kun päällimmäinen tuli on roihahtanut, ikävät tunteet voivat hiipua tuhkaksi.
Usein helpottaa, kun tuntee sukuhistoriansa ja voi hahmottaa oman paikkansa ketjussa. Ehkä äidinäiti tai tämän äiti on jo pienenä joutunut orvoksi tai hylätyksi. Kun asiat käy läpi, voi siten pyrkiä katkaisemaan ketjun omalta kohdaltaan.
Persoonaltaan häiriintynyt jyrää työpaikalla – kuka selviytyy parhaiten?
Persoonaltaan häiriintynyt henkilö voi hurmata ja hämmentää ilmapiiriä työpaikalla ja manipuloida muut tekemään asioita, joita he eivät muuten tekisi. Tällainen henkilö on niin sanottu hankala tyyppi.
– Totuus on, että toiset pärjäävät hankalien ihmisten kanssa paremmin kuin toiset. Tärkeintä on pitää oikeasti puoliaan, Marica Brandt-Pihlström neuvoo.
– Parhaiten persoonallisuushäiriöisten kanssa selviytyvät ihmiset, joilla on hyvä itsetunto ja jotka eivät ota asioita liian henkilökohtaisesti eivätkä suostu tulemaan runnotuksi. On tärkeää tajuta, että minä en ole huono, vaikka tuo ihminen saa minut uskomaan niin.
Joskus on tarpeen myös ottaa etäisyyttä tällaiseen hankalaan ihmiseen tai vähintäänkin lähteä pois tilanteesta, joka tuntuu liian painostavalta.
– Pitää olla uskollinen itselleen ja opetella sanomaan asiat suoraan, Brandt-Pihlström neuvoo.
Asiantuntija haluaa myös muistuttaa projisioinnin vaarasta.
– On tilanteita, että sinänsä aivan tervekään ihminen ei pysty käsittelemään tunteitaan, vaan hän voi helposti syyttää toista ja nähdä tässä ikäviä piirteitä – sen sijaan, että myöntäisi ongelman olevan omassa itsessään.
Lue myös:
Opi tunnistamaan manipulaattori
Näin selviät hankalan työkaverin kanssa
Kasvattiko sinut narsistiäiti? Nämä asiat elämästäsi se selittää
Narsistin lapsen tarina: Narsistiäiti tuhosi perheeni
Kommentit
No tässä artikkelissa nyt oli aika yleistasoisesti kuvattu nuo häiriöt. Ei se tarkoita, että jos kaikki nuo adjektiivit sopii itseen = persoonallisuushäiriöinen. Kyllä noille on ihan omat tarkemmat diagnostiset kriteerinsä.
Ja luulen, että tuolla ”hyvä itsetunto ja jotka eivät ota asioita liian henkilökohtaisesti eivätkä suostu tulemaan runnotuksi” tarkoitetaan ihmisiä, joilla on terve itsetunto. Ei liian ylimielinen, mutta ei liian alistuva.
”alkaisi käyttytymään kuin aikuinen aikuisten maailmassa”
Tuo taas on aika turha lause sanoa ihmiselle, jolla on ongelmia. Jos se olisi niin helppoa niin eiköhän se olisi tehnyt sen jo aikoja sitten?
Kommentit
”– Parhaiten persoonallisuushäiriöisten kanssa selviytyvät ihmiset, joilla on hyvä itsetunto ja jotka eivät ota asioita liian henkilökohtaisesti eivätkä suostu tulemaan runnotuksi.”
Eli persoonallisuushäiriöisen kanssa pärjää parhaiten toinen personaallishäiriöinen? Ymmärtääköhän kirjoittaja, että ei ole mitään mahdollisuutta kenelläkään välttyä diagnoosilta näillä eväillä?
Mitä jos sen sijaan, että miettii lääketieteellistä selitystä toisista ihmisistä omille virheilleen, sitä ihan oikeasti alkaisi käyttytymään kuin aikuinen aikuisten maailmassa? Safe space -ihmiset ei ole ihan täysipäisiä.
No tässä artikkelissa nyt oli aika yleistasoisesti kuvattu nuo häiriöt. Ei se tarkoita, että jos kaikki nuo adjektiivit sopii itseen = persoonallisuushäiriöinen. Kyllä noille on ihan omat tarkemmat diagnostiset kriteerinsä.
Ja luulen, että tuolla ”hyvä itsetunto ja jotka eivät ota asioita liian henkilökohtaisesti eivätkä suostu tulemaan runnotuksi” tarkoitetaan ihmisiä, joilla on terve itsetunto. Ei liian ylimielinen, mutta ei liian alistuva.
”alkaisi käyttytymään kuin aikuinen aikuisten maailmassa”
Tuo taas on aika turha lause sanoa ihmiselle, jolla on ongelmia. Jos se olisi niin helppoa niin eiköhän se olisi tehnyt sen jo aikoja sitten?
Jos oikeasti loppuun asti asiaa ajattelee, niin suurimmalla osalla ihmisistä taitaa olla jonkinlainen persoonallisuushäiriö. Ihmiset jotka olen tavannut elämässäni, ovat melkein kaikki olleet jollain lailla oikukkaita, itsekkäitä, kieroja, kateellisia, tunteettomia, välinpitämättömiä, yrittäneet hyötyä yms. On toki ollut toisenlaisiakin ihmisiä, mutta hyvin pieni prosentti. Minun on helpompi luoda ihmissuhteita, jotka eivät ole läheisiä, ihan siitä syystä että niin välttyy suurimmalta draamalta ja hyväksikäyttöyrityksiltä ja muiden oikukkuudelta.
Olipa idioottimainen juttu tämä! Leimataan JOKAINEN persoonallisuushäiriöinen pahaksi ihmiseksi, joka tuhoaa läheisensä. Näin ei ole. Persoonallisuushäiriöisiä on monenlaisia, eivätkä ne kaikki todellakaan ole toisia ihmisiä tuhoavia häiriöitä. Persoonallisuushäiriöinen kärsii itse eniten häiriöstään. Ja sanan persoonallisuushäiriöinen käyttäminen haukkumanimenä juurikin antaa väärää kuvaa persoonallisuushäiriöisistä. Eivät he kaikki ole ilkeitä manipuloijia. Ottaisitte asioista selvää ennen kuin levitätte tällaista roskaa täällä.
Varsin mielenkiintoinen artikkeli. Sain itse tänään alustavan diagnoosin persoonallisuushäiriöön, ja kylläpä tämä artikkeli todella sai olon positiiviseksi! …ei. Toki ajatuksia herättävä, mutta mielestäni tässä nyt todella leimattiin persoonallisuushäiriöiset varsin negatiiviseksi ryhmäksi – oululaisittain sanoen koen olevani nyt ”ihmisroska”. Hohhoi 🙂 Tsemppiä näiden kanssa painiville, ei todellakaan ole helppoa paitsi läheisille, etenkään meille itsellemme.
ps: ”Kaikki persoonaltaan häiriintyneet ihmiset ovat hyvin manipuloivia, ja he yrittävät joko aktiivisesti tai passiivisesti sitoa toisen omaan vaikutuspiiriinsä.” TÄMÄ nimenomaan on väärä luulo.
Tuossa luki, että persoonallisuushäiriöt ovat periytyviä, ehkä geneettisestikin. VAIN JA AINOASTAAN GENEETTISESTI VOI ”PERIYTYÄ”, MUU ON EPÄTERVEEN KASVATUSYMPÄRISTÖN LUOMAA. Manipulaatiota on monenlaista, vähättelyä
ja muuta henkistä väkivaltaa kuten riippuvuuden hyväksikäyttöä tai jopa luontia voi olla. Jos on kasvuympäristössä vääristymiä, voi sairastua monella tapaa jo varhain. Eri asia, riittävätkö resurssinsa irtautua ylipäänsä tai ainakaan ajoissa. Häiriön ei tarvitse olla vakava, mutta epäterveessä suhteessa – jopa kasvuympäristöön nähden- voi seuraukset olla erityisen haitallisia jääden pysyviksikin.
Tuo otsikko, jota en saanut esiin, oli luonteeltaan aika lailla subjekti. Siis että vanhemmista juuri äiti osoittautuisikin narsistiseksi. Toki v o i olla, mutta sitä
voivat olla muutkin perheessä. Ihan biologinen isä tai isäpuoli tai äitipuoli, joku
tai useampi sisaruksista, jos heitä sattuu useampi olemaan. Kasvatusilmapiiri
jo sitten osoittautuukin vääristyneeksi, jos näin on. Myös kouluympäristö voi
olla vahingollinen asennevammaisen /-vammaisten opettajain puolelta. Työn-
antaja/ lähin esimies tai työtoveri … yhtä pitkä lista kuin missä muussakin asiassa.
Tässä nyt vain haluttiin korostaa tietynlaista vahingollisuutta, mutta turhan subjektisti.
Hupaisaa tai ei… nämä jutut on kirjoitettu aina oletusarvolla ”persoonallisuushäiriötön lukija”… ikään kuin lukijoiden joukossa ei olisi kaikenkirjava joukko ihmisiä. Outo kulissi… Vaihteen vuoksi voisi tykittää juttusarjan ”näin tunnistat persoonallisuushäiriösi”.
Aika syyllistävä persoonallisuushäiröisiä kohtaan. Eivät he tahallaan ole sairaita. Myös aika yleistävä.
En tiennytkään, että ujo ihminen on persoonallisuushäiriöinen.
”Kaikki persoonaltaan häiriintyneet ihmiset ovat hyvin manipuloivia, ja he yrittävät joko aktiivisesti tai passiivisesti sitoa toisen omaan vaikutuspiiriinsä.”
Nyt oli artikkelissa oksettavaa yleistämistä ilman, että olisi asiaan perehdytty.
”Kaikki persoonaltaan häiriintyneet ihmiset ovat hyvin manipuloivia, ja he yrittävät joko aktiivisesti tai passiivisesti sitoa toisen omaan vaikutuspiiriinsä.”
Onpa yleistävästi sanottu, itselläni on diagnosoitu Rajatila pers.häiriö ja olen opetellut elämään sen kanssa ja hallitsemaan sitä. En koe olevani manipuloiva ilkimys, tietäen tai tietämättäni.
En minäkään kykene manipulointiin, vaikka minulla on skitsotyyppinen (psykoosipiirteinen) häiriö ja estynyt persoonallisuushäiriö varautunein ja vaativin piirtein. (viimevuoden lokakuussa diagnosoitu).
Tämä artikkeli olikin sitten ihan uskomatonta yleistävää, pelottelevaa ja syrjivää ulostetta. Onko mikään ihme, että psyykkisesti sairaita ihmisiä kohdellaan kuin saastaa, kun tällaisiakin oksettavia valheellisia artikkeleita julkaistaan. Nyt saisi useampi ihminen hävetä. Niin artikkelin kirjoittaja kuin julkaisija, koko Annan toimitus.
Ei herra mun vereni. Kuinka ”psykoterapeutti” edes kehtaa omalla nimellään suoltaa tällästä paskaa julkiseksi.
Persoonallisuushäiriö ei ole sama kuin narsismi,
ei todellakaan.
Kuka mielenterveystyötä edustava kehtaa ikimaailmassa nimetä persoonallisuushäiriön omaavat ”Häiriintyneiksi ihmisiksi”.
Aivan sairasta tekstiä ja sairas koko akka.
Toisaalta hyvä että kirjoitto häiriintyneet ajatuksensa julki, tietääpähän koko kansa että noin sairaan ajatusmaailman omaavan ”psykoterapeutin” ”hoitoon” ei kannata mennä missään nimessä.
Anna, voisitteko ystävällisesti poistaa kokonaan tämän valheellisen törkeän tekstin, tämä on äärimmäisen loukkaava, alentava ja törkeä teksti mielenterveysongelmaisia sekä alan työntekijöitä kohtaan. Suomessa mt potilailla on iso kynnys uskaltaa mennä hoitoon, toivon ettei tämä päädy mihinkään mistä mt ongelmia sairastavia ihmisiä joutuisi tämän näkemään. Tämä alentava, törkeä ja valheellinen teksti vaarantaa mielenterveystyötä sekä hoitoon hakeutumista.
Tälläistä ihmisryhmän törkeää lynkkausta pitäisi estää kaikin keinoin pätymästä julki.
Haluan loppuun muistuttaa, että persoonallisuushäiriöt ovat Maailman terveysjärjestön ICD-10 luokittelema psykiatrinen sairaus.
Narsismi, mistä tässä puhutaan, ei ole edes mikään spesifi piirre persoonallisuushäiriö sairauksille. Narsismi on täysin eriasia.
Miksi julkaisette tällaista 💩? Artikkeli on kirjoitettu törkeästi yleistäen ja negatiiviseen sävyyn. Miettikää siellä toimituksessa mitä tuskaa tällaiset artikkelit aiheuttavat persoonallisuushäiriöistä kärsiville henkilöille ja heidän läheisilleen. Juuri tällaiset artikkelit lisäävät ennakkoluuloja. Mikä tämän artikkelin kirjoittajan ajatus oikein oli? Lisätä tietoa? Jos vilpittömästi haluatte puhua aiheesta, niin pyytäkää artikkeli asiaan perehtyneeltä erikoislääkäriltä. Lopuksi ”kiitos” kirjoittajalle kun vielä kaupan päälle syyllistit vanhempia. Kirjoittaja väittää, että kaikkien persoonallisuushäiriöistä kärsivien vanhemmat eivät ole luoneet turvallista kiintymyssuhdetta lapsen alkuvuosina. Mitä 💩 yleistystä. Omalla lapsellani on tasan ollut turvalliset ja rakastavat alkuvuodet. Olemme yrittäneet kaikin keinoin tukea lastamme. Aina se ei vain riitä auttamaan kun muukin ympäristö vaikuttaa esim. koulukiusaaminen. Ja yleiset asenteet, joihin asiallisilla tiedoilla voisi vaikuttaa.
Nimi.merkki persoonallisuushäiriöisen ihanan henkilön äiti
No onpas kyllä taas ihanan yleistävä ja syyllistävä artikkeli. Ihan kamalaa ajatella, että oikea psykoterapeutti suhtautuu näin persoonallisuushäiriöisiin ihmisiin. Ei hän taida nyt olla ihan oikeasti aiheeseen kunnolla perehtynyt.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous