Ihmissuhteet

Vedätkö puoleesi myrkyllisiä ihmisiä? Psykoterapeutti kertoo, mistä se johtuu ja kuinka voit vaikuttaa asiaan

Myrkyllinen sekä myrkytettävä vetävät toisiaan puoleensa magneetin lailla. Kysyimme psykoterapeutilta, mistä asia johtuu ja kuinka siihen voi vaikuttaa.

Teksti:
Paula Koski
Kuvat:
Istock

Myrkylliseen ihmiseen kanssa ihmissuhde voi olla vaikea esimerkiksi hänen manipuloivien ja tuomitsevien piirteidensä vuoksi.

Myrkyllinen sekä myrkytettävä vetävät toisiaan puoleensa magneetin lailla. Kysyimme psykoterapeutilta, mistä asia johtuu ja kuinka siihen voi vaikuttaa.

Myrkylliset ihmiset – tuntuuko, että vedät heitä puoleesi? Moni törmää jossain vaiheessa elämäänsä myrkylliseen ihmiseen, jonka kanssa ihmissuhde voi olla vaikea esimerkiksi hänen manipuloivien sekä tuomitsevien piirteidensä vuoksi. Mutta mitä myrkyllisyydellä oikeastaan tarkoitetaan?

Psykoterapeutti Aili von Schulmanin mukaan myrkyllisyys ei ole itsessään diagnoosi, vaan kuvaus, kuinka toinen ihminen voidaan kokea. Henkilö, jonka on hyvin vaikea sietää itsessään kielteiseksi kokemiaan puolia, kuten avuttomuutta, haavoittuvuutta tai heikkoutta, voi sijoittaa vaikeita tunteita toiseen pyrkien ”myrkyttämään” tämän toiminnallaan tai kommenteillaan. Tyypillinen esimerkki myrkyllisyydestä ovat kiusaamistilanteet, joissa ”myrkyttäjä” pyrkii osoittamaan kiusatun olevan heikko, huono tai avuton kokien sen sijaan olevansa itse vahva ja kykenevä.

– Kyse on pelosta. Tällaisen myrkyllisyyden takana usein on torjutuksi ja hylätyksi tulemisen kokemuksia. Asettumalla toisen yläpuolelle tavoitellaan suojaa itselle sietämättömiltä huonommuuden tunteilta. Myrkyttäjä yrittää mahtipontisesti suojella itseään omalta pienuudeltaan, kun ei voi hyväksyä tarvitsevansa toisia ihmisiä, von Schulman selittää.

Alussa myrkylliset ihmiset voivat olla hurmureita

Aihetta käsittelevissä jutuissa kirjoitetaan usein, että empaattiset ja kiltit ihmiset löytävät itsensä myrkyllisistä ihmissuhteista. Von Schulmanin mukaan luonteenpiirteiden listaaminen on kuitenkin yleistämistä, sillä myrkyllinen ja myrkytettävä vetävät toisiaan tasavertaisesti puoleensa. Kummassakin on sekä hyvää että huonoa.

– Molempien taustalla piilee sisäinen vaativuus sekä häpeän tunteen pakoilu. Positiivisuus voi olla pakonomaista yritystä olla hyvä, vaikka elämä ei aina olekaan positiivista. Myrkyttäjä taas kokee toisella olevan jotain hyvää, joka provosoi kateutta. Tämä hyvä halutaan myrkyttää, jotta se ei aiheuttaisi itselle tuskaa, hän sanoo.

Myrkyllisyys ei välttämättä ala suhteen alussa, vaan voi rakentua keskinäiseen vuorovaikutukseen ajan myötä. Alussa myrkyttäjä voi olla hurmaava, täydelliseltä vaikuttava tyyppi, jota myrkytettävä alkaa lähes palvoa. Ajan kuluessa myrkyttäjän vaikeus sietää toisen omaa elämää ja todellista tai kuviteltua hyvää, josta itse kokee olevansa ulkopuolinen, nostaa kateuden sietämättömäksi.

– Uhri saattaa suojata itseään sulkemalla silmänsä totuudelta ja seuraamalla tilannetta sivusta. Hän voi ihmetellä, kuinka aina päätyy samanlaisiin suhteisiin kuin kohtalon armoilla ja saattaa katkeroitua, von Schulman sanoo.

Itseymmärrys katkaisee myrkyllisen kehän

Ihminen toistaa aiemmin kokemaansa traumaa yrityksenä hakea parannusta haavoihin. Trauma ei parane toistamisella, vaan myrkyllinen ihmissuhde toisensa perään traumatisoi entisestään. Omaa ihmissuhdedynamiikkaa sekä siinä tapahtuvaa toistamista olisi hyvä tutkia terapiasuhteessa.

– Ulkopuolisen kanssa havaintoja tehdessä itseymmärrys lisääntyy. Tällöin syntyy myös mahdollisuus muuttaa tapaa olla suhteessa, hän sanoo.

Kun ihminen alkaa tuntea ansaitsevansa tulla kohdelluksi hyvin, omia rajoja on helpompi löytää ja asettaa. Terapia voi auttaa myös myrkyllistä ihmistä tunnistamaan näitä rajoja, omaa myrkyllisyyttään ja tapaansa ylittää toisen rajoja. Asioista puhuminen ja kyky asettua toisen asemaan ovat avainasemassa tilanteen korjaamiseksi.

– Toisen tilan, tunteiden ja erilaisuuden kunnioittaminen on tärkeää. Keskeistä on kertoa, jos toisen sanomisista tulee ikävä tunnelma. Rakentavaan ja rakastavaan suhteeseen tarvitaan nöyryyttä oppia toiselta, halua oppia tuntemaan toinen erillisenä itsenään sekä nöyryyttä myöntää oma puutteellisuus, von Schulman päättää.

X