Pitkittynyt yksinäisyys on elimistölle stressitila – psykoterapeutti kertoo, miten yksinäisyyden kerää voi lähteä purkamaan

Pitkittyneen yksinäisyyden tiedetään lisäävän riskiä sairastua masennukseen ja myös joihinkin fyysisiin sairauksiin. Kuitenkin jo yksi läheinen ihmissuhde voi saada ihmisen voimaan merkittävästi paremmin.

Yksinäisyyden terveyshaitat ovat todellisia: yksinäisyys voi nimittäin olla koko kehon hyvinvointia nakertava stressitila.

Psykoterapeutti Mikael Saarinen muistuttaa yksinäisyyden olevan kuitenkin aina subjektiivinen kokemus – ihminen ei välttämättä tunne oloaan yksinäiseksi, vaikka viettäisi itsekseen pitkiäkin aikoja. Haitalliseksi yksinolo käy silloin, jos se ei ole oma valinta.

– Yksinäisyys esimerkiksi uudelle paikkakunnalle muuton tai pitkän parisuhteen päättymisen jälkeen on normaali tunne. Mutta pitkittyessään yksinäisyyden kokemus on elimistölle stressitila, joka heikentää hyvinvointia, Saarinen sanoo.

Yksinäisyyden terveyshaitat näkyvät myös työyhteisöissä

Pitkittyneen yksinäisyyden kokemuksen terveyshaittoja on tutkittu paljon, ja sen tiedetään kasvattavan esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien riskiä. Taustalla voi olla yksinäisyyden aiheuttama stressi, sillä yksinäisyyden kokemus nostaa stressihormoni kortisolin määrää elimistössä ja heikentää immuunijärjestelmää.

Saarisen mukaan vuorovaikutuksen merkitys terveydelle onkin havaittavissa jo vauvaikäisillä.

– Vauvatutkimuksissa on havaittu, että jos vauvan katseeseen ei vastata tai vauvaa ei kosketa ja halata tarpeeksi, tietyt aivoalueet kehittyvät normaalia heikommin. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, kuinka suuri merkitys vuorovaikutuksella on ihmisen terveydelle, hän summaa.

Koetun yksinäisyyden terveyshaitat pitävät sisällään myös uupumisriskin.

– Kolmasosa suomalaisista tuntee olonsa yksinäiseksi työyhteisössä. Tutkimusten mukaan yksinäiseksi itsensä kokeva kärsii työuupumuksesta muita herkemmin ja voi kokea työnteon raskaaksi. Ulkopuolisuuden tunteesta johtuva stressireaktio voi olla jopa traumaattinen kokemus.

Saarisen mukaan on olemassa näyttöä, että ihmiset, joilla on hyvät sosiaaliset suhteet, elävät keskimäärin muita pidempään. Sosiaalisiin aktiviteetteihin osallistumisen tiedetään myös suojaavan kognitiota ja ennaltaehkäisevän esimerkiksi muistisairauksia.

– Merkityksellisten ihmissuhteiden lisäksi erilaiset toistuvat rituaalit, kissanristiäiset ja muut yhteisöllisyyttä ylläpitävät rakenteet voivat edesauttaa terveyttä ja hyvinvointia, Saarinen kuvailee sitä, miten yksinäisyyden terveyshaitat voi pyrkiä eliminoimaan omasta elämästään.

Itsemyötätunto vähentää torjutuksi tulemisen pelkoa

Vastaanotollaan Saarinen kohtaa toisinaan ison sosiaalisen verkoston omaavia ihmisiä, jotka kuitenkin kokevat olonsa yksinäiseksi.

– Osalla sosiaalinen aktiivisuus voi toimia suojamekanismina kokemukselle siitä, että syvällisen yhteyden muodostaminen muihin on vaikeaa. Toisilla ongelmana on, että vuorovaikutukseen pääseminen muiden kanssa koetaan hankalaksi, hän sanoo.

”Usein yksinäisen elämässä voi olla unohdettuja ihmissuhteita, jotka vain odottavat, että joku tekisi aloitteen niiden aktivoimiseksi.”

Yksinäisyyteen liittyy usein häpeää siitä, ettei kelpaa sellaisena kuin on. Saarisen mukaan tunnetta voi ruokkia itsemyötätunnon puuttuminen ja kriittinen suhtautuminen itseen.

– Jos kokee olonsa riittämättömäksi, voi yhteyden muodostaminen muihin olla hankalaa. Myös pelko torjutuksi tulemiseen liittyvästä häpeästä voi kasvaa kohtuuttoman suureksi.

Paras lääke yksinäisyyteen on toinen ihminen.

– Joskus ensimmäinen askel yhteyden muodostamisen harjoitteluun on vaikkapa keskustelun avaaminen lähikaupan myyjän kanssa. Olisi tärkeää saada houkuteltua esiin sisäinen leikkisyys ja uteliaisuus ja toisaalta hyväksyä, että myös torjutuksi tuleminen on osa sosiaalista kanssakäymistä.

Lohdullista on, että jo yksi läheinen ihmissuhde saa ihmisen voimaan merkittävästi paremmin.

– Yksinäisyyden kokemus ei välttämättä liity ihmissuhteiden määrään, vaan merkityksellisyyteen. Usein yksinäisen elämässä voi olla unohdettuja ihmissuhteita, jotka vain odottavat, että joku tekisi aloitteen niiden aktivoimiseksi.

Lue myös Kotiliedestä: Kolumni: Suomessa on helppo tuntea itsensä yksinäiseksi – yksi teko auttoi toimittajaa löytämään uuden ystävän aikuisena

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Julkkikset

   Maria Veitolan ja Ujuni Ahmedin syvä ystävyys alkoi puhelinkeskustelusta: ”Meitä yhdistää ulkopuolisuuden tunne”

2. Ihmissuhteet

   Syöpähoitojen sairausloma teki perheellisenkin päivistä yksinäisiä, kunnes Emilia, 38, lähetti tunnustelevan sähköpostin – ”Kun aikuinen kohtaa omanhenkisen ihmisen, ystävyydestä tulee syvää”

3. Ihmissuhteet

   Sini, Anna ja neljä muuta naista löysivät ystävän netistä – asiantuntija kertoo, mitä kannattaa huomioida virtuaalisesti alkaneessa ystävyydessä