muistisairaus
Oireet vaihtelevat sen mukaan, mikä muistisairaus on kyseessä.
Terveys

Normaalia unohtelua vai alkava muistisairaus? Asiantuntija kertoo, mistä ne erottaa ja mitkä ovat parhaat keinot ehkäistä muistisairautta

Hajamielisyyttä vai alkava muistisairaus? Asiantuntija kertoo, miten erilaiset muistisairaudet tunnistaa ja miten muistista pidetään huolta. Parhaiten muistisairautta voi ehkäistä elintavoilla.
Teksti: Maria Lieto Kuvat: iStock

Milloin kyseessä on normaali unohtelu ja milloin muistisairaus? Voiko muistisairautta ehkäistä itse elintavoilla? Asiantuntija vastasi 10 kysymykseen muistisairauksista.

1. Olenko hajamielinen, vai onko minulla alkava muistisairaus?

Jokainen unohtelee joskus, koska ihmisen aktiivisena muistisäiliönä toimiva työmuisti on altis häiriöille. Esimerkiksi stressi, kiire ja univaikeudet kuormittavat työmuistia. Jos muistissa ja käytöksessä tapahtuu kuitenkin selvä muutos, jonka myös muut huomaavat, on asia hyvä selvittää.

Ovatko tavarat kateissa enemmän kuin ennen tai unohtuvatko sovitut asiat aiempaa useammin? Etenevät muistisairaudet voivat oireilla muistamattomuuden lisäksi arkisten toimien ja ajattelun hidastumisena, kielellisinä vaikeuksina, käytöshäiriöinä tai tarkkaavaisuuden heikentymisenä.

2. Heikkeneekö kaikkien muisti iän myötä?

Ikä tuo mukanaan kognitiivisia muutoksia. Muutokset ovat hitaita eivätkä vaikeuta arkea merkittävästi. Yksi muutoksista on lisääntynyt häiriöherkkyys, minkä vuoksi asioiden muistiin painuminen voi vaatia aiempaa enemmän aikaa ja rauhallisemman ympäristön.

Toisaalta ikääntyneiden muistijärjestelmissä on paljon kokemuksia ja tietoa, mikä kompensoi kognitiossa tapahtuvia muutoksia. Vaikka aivojen muovautuvuus on voimakkainta lapsuudessa ja nuoruudessa, ihminen pystyy oppimaan uusia asioita vielä vanhanakin.

Lue myös: Onko syytä huoleen, jos muisti pätkii jo keski-iässä? Lääkäri vastaa 10 kysymykseen muistiongelmista

3. Voiko muistisairautta ehkäistä?

Tärkein muistisairauden riskitekijä on ikä, mutta arviolta joka kolmas muistisairaus olisi ehkäistävissä elintavoilla. Muistisairautta voi ehkäistä syömällä terveellisesti, liikkumalla säännöllisesti ja palautumalla riittävästi. Myös aivojen sopiva haastaminen tekee aivoterveydelle hyvää. Korkea verenpaine ja kolesteroliarvot, tupakointi ja diabetes lisäävät muistisairauden riskiä. Myös lukuisat ja vaikea-asteiset päävammat altistavat muistisairaudelle.

Koska muistisairauden kehittyminen on vuosikausia kestävä prosessi, olisi elintapakorjaukset hyvä tehdä jo keski-iässä. Suurin osa etenevistä muistisairauksista johtuu muista kuin perinnöllisistä tekijöistä. Puhtaasti perinnölliset muistisairaudet ovat harvinaisia.

4. Millainen ruokavalio tukee muistia?

Välimeren ruokavalion on todettu tutkimuksissa tekevän hyvää muistille ja muille kognitiivisille toiminnoille. Perinteiseen Välimeren ruokavalioon sisältyy muun muassa kasviksia, hedelmiä, pähkinöitä, täysjyväviljatuotteita, oliiviöljyä ja kalaa. Aivot janoavat hermosolujen rakennusaineiksi hyvälaatuista rasvaa, kun taas runsasta kovien eli tyydyttyneiden rasvojen käyttöä on hyvä välttää.

Vitamiinivalmisteiden käytöstä muistisairauden ehkäisyssä ei ole olemassa kunnollista näyttöä, ja yksittäisiä ravintotekijöitä tärkeämpää on ruokavalion kokonaisuus. D-vitamiinilisää suositellaan Suomessa pimeänä vuodenaikana kaikille.

Lue myös: Mitä kannattaa syödä, jotta aivot ovat palaverissa parhaimmillaan? Keskittymistä vaativaan tehtävään auttaa yllättävä vinkki

5. Millainen tekeminen on hyväksi muistille?

Liikunnallisen elämäntavan ja etenkin säännöllisen kestävyysliikunnan on todettu suojaavan kognition ja muistin heikkenemiseltä. Liikunta lisää aivojen muistitoimintoihin liittyvien alueiden kokoa ja vaikuttaa myönteisesti aivoterveyden riskitekijöihin normalisoimalla verenpainetta, veren rasva-arvoja ja unta.

Älyllisten haasteiden ja aktiivisen sosiaalisen elämän tiedetään lisäävän hermosolujen välisiä yhteyksiä ja vaikuttavan myönteisesti muistiin. Mieluisia aivopähkinöitä voi etsiä vaikka uusien taitojen opettelusta, lukemisesta, pelaamisesta tai kiinnostavista keskusteluista. Myös kulttuuri ja luova tekeminen voivat vaikuttaa myönteisesti aivoterveyteen.

Lue myös: Oletko sinäkin sanaristikoiden ystävä? 3 hyvää syytä, miksi niiden tekeminen kannattaa!

6. Mitä teen, jos epäilen, että minulla on muistisairaus?

Muistitutkimuksiin pääsee oman terveyskeskuksen tai työterveyshuollon kautta. Tutkittavaksi voi halutessaan hakeutua myös yksityiselle puolelle. Tutkimuksiin kuuluu lääkärin haastattelu, muisti- ja toimintakykytestejä sekä joskus verikokeita ja kuvantamistutkimuksia. Tarvittaessa tutkimuksia jatketaan perusterveydenhuollon muistipoliklinikoilla tai erikoissairaanhoidossa. Myös paikallisten muistiyhdistysten tukipuhelimista saa muistisairauksiin liittyvää neuvontaa.

7. Mistä merkeistä läheisellä voi epäillä muistisairautta?

Oireet vaihtelevat sen mukaan, mikä muistisairaus on kyseessä. Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti, aivoverenkiertosairauden muistisairaus, Lewyn kappale -tauti, otsa-ohimorappeumat ja Parkinsonin taudin muistisairaus. Alzheimerin taudin tyypillisiä ensioireita ovat tavaroiden ja sovittujen menojen jatkuva unohtelu, kun taas otsa-ohimolohkorappeumat voivat tehdä aiemmin harkitsevaisesta ihmisestä estottoman ja holtittomasti käyttäytyvän. Myös esimerkiksi läheisten nimien unohtaminen, eksyminen, mielialanvaihtelut, motoriset ongelmat ja aistiharhat voivat viitata muistisairauteen.

Arviolta joka kolmas muistisairaus olisi ehkäistävissä elintavoilla.

8. Miten ottaa puheeksi, jos epäilee, että läheisellä on muistisairaus? 

Jos läheisen muisti huolestuttaa, asia kannattaa tutkia. Ota huoli puheeksi läheisen kanssa lempeästi mutta rehellisesti mahdollisimman pian, sillä muistisairauden varhainen diagnosointi on tärkeää. Sairastunut huomaa usein taudin varhaisvaiheessa itsekin, ettei arki suju samoin kuin ennen. Muistiongelmiin voi liittyä pelkoa ja häpeää. Sairastunut voi haluta kieltää muutoksen. Jos läheinen ei yrityksistä huolimatta halua lähteä muistitutkimuksiin, neuvoa voi kysyä oman paikkakunnan muistihoitajalta tai -koordinaattorilta.

Lue myös: Aikuisen tyttären hätä: ”Muistisairaus teki äidistäni tissuttelijan” – lue asiantuntijan neuvot

9. Miksi muistisairauden varhainen tunnistaminen on tärkeää?

Muistisairauden hoidon perustana on sairastuneen oikeus elää omannäköistä elämää ja päättää asioistaan. Kun etenevä muistisairaus todetaan varhaisvaiheessa, edessä voi olla vuosia melkein entisenlaista elämää. Esimerkiksi Alzheimerin tautia, Lewyn kappale -tautia ja Parkinsonin taudin muistisairautta voidaan hoitaa oireenmukaisella lääkehoidolla. Lääkkeet eivät paranna tauteja, mutta voivat lieventää oireita ja ylläpitää omatoimisuutta.

Sairauden alkuvaiheessa potilas voi tehdä myös edunvalvontavaltuutuksen ja hoitotahdon, jotka turvaavat hänen oikeuksiaan ja omaisuuttaan. Lisäksi ne mahdollistavat oman tahdon toteutumisen myös taudin myöhäisemmissä vaiheissa.

10. Onko muistisairauden eteneminen mahdollista pysäyttää lähitulevaisuudessa lääkehoidolla?

Muistisairauksia tutkitaan valtavasti, mutta niihin ei ole keksitty uusia lääkkeitä 20 vuoteen. Maailmassa on käynnissä lukuisia muistisairauksien pysäyttämiseen tähtääviä lääketutkimuksia, mutta esimerkiksi Alzheimer-lääketutkimuksessa ongelmaksi ovat usein muodostuneet lääkkeiden voimakkaat sivuvaikutukset. Suuri läpimurto voi tapahtua koska tahansa, mutta toistaiseksi suurin merkitys on tauteja ennaltaehkäisevillä elintavoilla.

Asiantuntijana muistisairauksiin erityispätevöitynyt neurologi ja lääketieteen tohtori Jaakko Hotta HUSista.

X