Karoliina Pentikäinen on uskonut Jumalaan lapsesta asti.
Karoliina Pentikäinen on uskonut Jumalaan lapsesta asti.
Julkkikset

Bloggaaja Karoliina Pentikäinen arasteli puhua uskostaan julkisuudessa: ”En halunnut, että minut yhdistetään ahdasmielisyyteen ja sateenkaarivihaan”

Bloggaaja Karoliina Pentikäinen ei epäröi tarttua arkoihin aiheisiin, vaikka syntyisi kohujakin. Uskostaan hän kuitenkin vaikeni pitkään, koska pelkäsi tiukkapipon leimaa.
Teksti: Annan toimitus Kuvat: Liisa Valonen

Fides. Tämä uskoa tarkoittava sana on tikattu mustalla musteella Karoliina Pentikäisen vasempaan ranteeseen. Ottaes­saan tatuoinnin kaksikymppisenä hän halusi, että sana ikuistetaan ihoon nimenomaan latinaksi – ei suomeksi tai englanniksi – jotta ihan kaikki eivät sitä ymmärtäisi. Kyselijöille hän vastasi tatuoinnin muistuttavan siitä, että itseensä pitää uskoa.

Mutta oli sanalla jo tuolloin Karoliinalle toinenkin merkitys: usko Jumalaan. Siitä hän ei vain juuri huudellut.

– Uskon tunnustaminen julkisesti tuntui radikaalilta, sillä Suomessa vakaumus mielletään yksityisasiaksi. Ainakin jos on niin sanotusti uskossa.

Blogit.fi -sivuston mukaan Karoliinan Kolmistaan-blogi on Suomen luetuimpia. Aloittaessaan sen vuonna 2011 hän oli 25-vuotias pienen tytön äiti.

Sittemmin elämäntilanne on muuttunut täysin. Karoliina on eronnut esikoisensa isästä, avioitunut jääkiekkoilija Atte Pentikäisen kanssa ja perustanut kodin Tampereen Pyynikille. Toissa syksynä perheeseen syntyivät identtiset kaksostytöt.

Karoliina Pentikäisen ystäväpiiriin kuuluu kaikenlaisia ihmisiä ateisteista vanhoillislestadiolaisiin.

Karoliinan ystäväpiiriin kuuluu kaikenlaisia ihmisiä ateisteista vanhoillislestadiolaisiin. – On surullista, että uskovaisuus usein yhdistetään ahdasmielisyyteen.

”En ymmärrä, miksi Jeesuksen piti kuolla syntiemme tähden”

”Et vaikuta tyypilliseltä uskovaiselta.” Lause on tuttu Karoliinalle. Hän kulauttaa silloin tällöin lasillisen skumppaa, ja onpa suusta pärähtänyt joskus kirosanakin. Itse hän ei näe käytöksessään ristiriitaa vakaumuksensa kanssa.

– Uskovaisuuteen liittyvät ennakkoluulot ovat yksi syy, miksi en aiemmin ole julkisesti puhunut uskostani. En halua, että minut yhdistetään ahdasmielisyyteen ja sateenkaarivihaan. Kuulin juuri ihmisestä, joka arkaili kertoa minulle elävänsä avoimessa suhteessa, koska arveli minun suhtautuvan sellaiseen tuomitsevasti.

Karoliinassa usko on ollut ”aina”. Sen siemenen häneen kylvi mummo, joka asui hänen lapsuudenkodissaan. Mummon kanssa luettiin aina nukkumaan käydessä iltarukous: ”Minä lapsi pienoinen, aamuin illoin rukoilen, pienet kädet yhteen liitän, taivaan isää aina kiitän”.

Kotipitäjässä Hankasalmella sijaitsee Suomen vanhin puukirkko. Sinnekin mummo otti Karoliinan mukaan. Saarnan ajan tyttö tuijotti alttarin valkoista ristiä.

– En koskaan ole täysin ymmärtänyt, miksi Jeesuksen piti kuolla meidän syntiemme tähden. Miksi sellainen uhraus tarvittiin? Eikö riittäisi, jos kaikki pyytäisimme itse anteeksi omia pahoja tekojamme?

Luit juuri lyhennelmän Annan kansijutusta 33/2021, jonka on kirjoittanut Miia Siistonen. Mitä Karoliina ajattelee kohuista, joita hänen blogipostauksistaan on syntynyt? Miksi Karoliina ei lähtenyt papin uralle, jota nuorena harkitsi? Miten elämän koettelemukset, kuten vaikea parisuhde ja se, kun oma isä oli kuolla koronavirustautiin, vaikuttivat Karoliinan uskoon?  Lue koko juttu numerosta 33/2021 tai digilehdestä! Voit tilata digilehden täältä!

X