Terveys

Lyhytkin univaje voi saada aikaan muutoksia ihmisen käytöksessä – Kolmistaan-blogin Karoliina Pentikäinen kertoo, kuinka väsymys on saanut hänet käyttäytymään jopa itsekkäästi

Lyhytkin univaje voi saada aikaan sen, ettei olo tunnu ihan normaalilta. Joidenkin mielestä saattaa jopa tuntua siltä kuin oma persoonallisuus muuttuisi väsymyksen myötä. Kysyimme asiantuntijalta, mistä se johtuu. 

Teksti:
Janna Nousiainen
Kuvat:
Noora Näppilä, Istock

Karoliina Pentikäinen kokee käyttäytyvänsä väsyneenä itselleen epänormaalilla tavalla.

Lyhytkin univaje voi saada aikaan sen, ettei olo tunnu ihan normaalilta. Joidenkin mielestä saattaa jopa tuntua siltä kuin oma persoonallisuus muuttuisi väsymyksen myötä. Kysyimme asiantuntijalta, mistä se johtuu. 

– Huomaan, että en ole ihan niin kiva tyyppi kuin normaalisti koen olevani, Kolmistaan-blogia kirjoittava Karoliina Pentikäinen, 35, naurahtaa, kun häntä pyytää kuvailemaa, miltä univaje tuntuu.

Pentikäinen kertoo kärsineensä väsymyksestä enemmän tai vähemmän aina vuoden 2019 kesästä lähtien, jolloin hän oli raskaana. Rankka kaksosraskaus vaati veronsa myös yöunista, sillä voimakas raskauspahoinvointi piti Pentikäistä hereillä.

Eri syistä johtuva lyhytaikainen univaje ja sen aiheuttama väsymys tuleekin tutuksi useimmille ihmisille jossain vaiheessa elämää. Helsingin Uniklinikan unihoitaja Anne Huutoniemi kertoo, että jo muutaman yön univajeella voi olla vaikutuksia ihmisen käyttäytymiseen ja toimintaan.

– Ensimmäisenä se vaikuttaa tunteisiin ja kognitioon, kykyyn keskittyä ja toiminnanohjaukseen. Se voi myös vaikuttaa muistiin aika nopeastikin, Huutoniemi sanoo.

Väsyneenä voi tuntea olevansa kuin eri ihminen

Kun on tarpeeksi väsynyt, voi olo tuntua jopa siltä, ettei ole enää täysin oma itsensä.

Etenkin pitkään jatkuessaan univaje ja väsymys voivat esimerkiksi madaltaa ihmisen ärsyyntymiskynnystä tai saada hänet käyttäytymään muutoin itselleen epätyypillisellä tavalla.

Toiset väsymys saa vetäytymään omaan kuoreensa ja univaje voi tehdä myös olon yleisesti alakuloiseksi.

Univaje on piinannut Kolmistaan-bloggaaja Karoliina Pentikäistä jo pitkään.
Jo parin yön huonosti nukkuminen voi aiheuttaa univajetta, joka voi vaikuttaa ihmisen käytökseen. Kolmistaan bloggaaja Karoliina Pentikäinen tietää, miltä kova univaje tuntuu.

Pentikäinen kuvaileekin kovan väsymyksen aiheuttamaa tunnetta samanlaiseksi kuin minkä kova krapula aiheuttaa: olo on tahmea ja mieli matala. Väsyneenä hän kokee erityisesti huumorintajunsa ja empatiakykynsä olevan kortilla. Asiat, jotka eivät normaalisti ärsyttäisi, ärsyttävät.

– Esimerkiksi, jos lapseton ystävä sanoo olevansa väsynyt, tulee olo, ettei tämä tiedä väsymyksestä yhtään mitään. Oikeasti en edes ajattele sillä tavalla, väsymys on tietysti suhteellista. Ehkä se kertookin siitä, että empatiakyky on välillä vähän hakusessa, Pentikäinen sanoo.

Oikein väsyneenä voi tuntua jopa siltä, että oma persoona olisi muuttunut. Toisaalta Pentikäinen tietää myös sen, että jo yhdet hyvät yöunet saavat olon normaalimmaksi.

”Huomaan, että en normaalisti ole näin tosikko tai joskus jopa itsekäs.”

Univaje vaikuttaa aivojen etuotsalohkoon

Univaje vaikuttaa aivojen etuotsalohkoon, joka säätelee muun muassa tarkkaavaisuutta ja tunteita. Unihoitajan mukaan se on se osa aivoista, jonka avulla ihminen kykenee hallitsemaan ja hillitsemään omaa käyttäytymistään. Silloin, kun se toimii huonommin, ihminen voi muuttua impulsiivisemmaksi.

– Normaalisti syvän unen aikana aivojen energiavarannot täyttyvät, ja se on edellytys seuraavan päivän kognitiivisille toiminnoille, Huutoniemi sanoo.

Unettomuuden ei voidakaan sanoa muuttavan varsinaisesti ihmisen persoonaa, vaikka se, miten univaje vaikuttaa ihmisen tunnetilaan ja ajatuksiin, voi saada asian tuntumaan siltä. Huutoniemen mukaan joillain ihmisillä univaje korostaa tietynlaisia reaktiotapoja.

– Jotkut pystyvät paremmin hahmottamaan sitä, miten he näkevät itsensä sekä käsittelemään tunteitaan ja ajatuksiaan. Univaje voi vaikuttaa nopeammin sellaiseen, jolla tämä kyky on vähän heikompi.

Univajeesta palautuminen on yksilöllistä

Lyhyestä univajeesta palautuminen on yksilöllistä. Palautumisnopeuteen vaikuttaa myös se, johtuuko univaje pidemmästä valvotusta jaksosta vai esimerkiksi havahtumisista yön aikana.

– Kun on suhtkoht tasapainossa itsensä ja maailman kanssa, on univaje yleensä kuitattu, eikä uutta ole syntynyt, Huutoniemi sanoo.

Pitkäaikaisen univajeen seuraukset voivat sen sijaan olla kauaskantoisempia. Pitkäaikainen univaje voi esimerkiksi edesauttaa sepelvaltimotaudin puhkeamista.

Univaje myös nostaa verensokeria lyhyessäkin ajassa, joten jos univajetta ei kuitata koskaan, voi siitä seurauksena olla kakkostyypin diabetes. Lyhyestä univajeesta kärsivän ei kannata kuitenkaan huolestua liikaa.

– Jos univajeen aikana ei ole syntynyt pitkäaikaissairauksia, toiminnot kyllä palautuvat ja normalisoituvat, kunhan univaje ja unettomuus hoidetaan, Huutoniemi vakuuttaa.

Apua ja myöntätuntoa

Karoliina Pentikäinen kertoo ajatelleensa aiemmin, että oma väsymys olisi vain asennekysymys. Nyt ajatukset ovat muuttuneet.

– Olen elämässäni ennenkin vedellyt tiettyjä vaiheita lyhyillä yöunilla, mutta kun väsymys kestää todella kauan, siinä ei enää asennekaan auta, Pentikäinen toteaa.

Nykyään Pentikäinen osaakin jo tunnistaa alakuloisen olon johtuvan väsymyksestä. Hän myös ymmärtää, että syy univajeelle on ulkoinen eli öisin valvottavat vauvat.

Väsynyt äiti toivookin univajeesta ja sen aiheuttamista tuntemuksista kärsiville ymmärrystä ja myös mahdollisuuksien mukaan apua.

– Jos näkee, että joku on oikeasti fyysisesti väsynyt, niin auta häntä, jos vain pystyt. Jos kyseessä on ulkoinen tekijä, kuten meillä vauvat, auttaa jo paljon, jos joku muu pystyy välillä käymään lasten kanssa vaunulenkillä tai ottamaan heidät yöksi.

X