– Muiden ongelmia on helpompi ratkoa kuin omia, sanoo Markus J. Rantala.
– Muiden ongelmia on helpompi ratkoa kuin omia, sanoo Markus J. Rantala.
Julkkikset

Evoluutiotutkija Markus J. Rantalan mukaan onni ei löydy hakemalla – siksi hän on laskenut myös omia tavoitteitaan alaspäin: ”Ei elämän tarvitse kauhean ihmeellistä olla”

Elämä voi olla merkityksellistä, vaikka se ei aina niin onnellista olisikaan. Siksi tutkija Markus J. Rantalakin panostaa nykyään kokemuksien hankkimiseen, sillä niistä jää enemmän muistijälkiä kuin saman kaavan mukaan soljuvasta arjesta.
Teksti: Sari Hannikainen Kuvat: Suvi Elo

Ensimmäiseksi tuli nukkumisongelma. Uni tyssäsi aamuyöllä, eikä siitä saanut enää kiinni. Päivisin kyllä väsytti; silloin kun olisi pitänyt tehdä tutkimusta ja ajattelun olla kirkasta. Klik… klik… klik…. Tietokoneen hiiri vaelsi päämäärättömästi ruudulla samoja uutisotsikoita availlen tunnista toiseen. Töihin oli vaikea tarttua. Mikään ei huvittanut, ei edes syöminen.

– Ei ollut rakettitiedettä huomata sitä, tutkija Markus J. Rantala hymähtää nyt.

Hän tarvitsi apua.

Koko kehon sairaus

Markuksen nimi on tullut tutuksi viime kuukausina monista uutisista. Niissä on kerrottu hänen uudesta kirjastaan Masennuksen biologia – Evoluutiopsykologinen näkökulma mielialahäiriöihin. Kirjassa hän esittelee teoriansa, jonka mukaan masennus ei ole yksi ja sama sairaus, kuten on totuttu ajattelemaan, vaan on olemassa 12 eri masennustyyppiä, joita pitäisi hoitaa erilaisin tavoin. Masennustyyppejä ovat esimerkiksi infektion, yksinäisyyden tai kroonisen stressin laukaisema masennus. Nelihenkisen tutkijaryhmän laatima teoria esiteltiin ensimmäisen kerran Brain, Behavior and Immunity -tiedejulkaisussa 2017.

Markus on sekä evoluutiopsykologian että evoluutiobiologian dosentti. Hänen tutkimusalojensa näkökulmasta masennuksen oireet ovat miljoonia vuosia kestäneen evoluution tulosta ja hyödyllisiä sopeutumia erilaisiin vastoinkäymisiin. Tunnereaktiot auttavat ihmistä selviytymään. Mutta tilapäinen mielialan lasku voi johtaa kliiniseen masennukseen, joka ei enää palvele selviytymistä vaan heikentää toimintakykyä pitkäaikaisesti.

Masennus on koko kehon sairaus, Markus uskoo. Epäterveelliset elämäntavat voivat aiheuttaa kehon matala-asteisen tulehdustilan, mikä altistaa kliinisen masennuksen puhkeamiselle. Niin hänellekin kävi seitsemän vuotta sitten.

Juurisyitä etsimässä

Markus kertoi psykiatrille univaikeuksista, aloitekyvyttömyydestä, stressistä ja tuoreesta, kymmenen vuoden avioliiton päättäneestä erostaan.

Käypä hoito -suositusten mukaan psykoterapiat ja masennuslääkehoito ovat lievissä ja keskivaikeissa depressioissa yhtä tehokkaita oireiden lievittäjinä. Niiden yhtäaikainen käyttö on kuitenkin selvästi tehokkaampaa kuin pelkästään jommankumman ja siksi suositeltavaa.

Psykiatri diagnosoi kliinisen masennuksen ja määräsi hänelle käynnin päätteeksi usean viikon pituisen sairausloman ja masennuslääkityksen. Markus haki sen apteekista, uteliaisuudesta, mutta jätti pillerit ottamatta. Terapiahoitoa hänelle ei määrätty.

– Päättelin, että ei ole hyvä idea lääkitä masennuksen oireita vaan minun pitää alkaa hoitaa sen juurisyitä.

Töitäkin hän jatkoi.

– Ei se kovin tehokasta ollut, mutta minun tilanteessani sairausloma ei olisi ollut ratkaisu. Kun eron seurauksena menee koti alta ja tulee rahaongelmia, töistä poisjäänti ei auta. Asioita pitää alkaa laittaa kuntoon.

”Kun sain elämäntavat kuntoon, masennusoireet väistyivät”

Tiedemiehenä Markus aloitti teoriasta ja kahlasi läpi masennuksesta kirjoitettuja artikkeleita. Hän luki psykologian professori Stephen S. Ilardin kirjoittaman The Depression Cure -teoksen, jossa tämä esittelee masennuksen lääkkeettömiä hoitokeinoja. Kirjassa painotetaan esimerkiksi liikunnan, ruokavalion ja yöunen merkitystä.

Markus uskoo, että hänen kohdallaan kliinisen masennuksen juurisyy oli jo lapsuudessa alkanut suoliston mikrobiston epätasapaino. Se aiheutti herkistymisen tietyille ruoka-aineille, kuten maitotuotteiden sisältämälle kaseiinille. Sopimattomien ruoka-aineiden käyttö aiheutti suolistoon tulehduksen, joka taas lisää stressiherkkyyttä ja vaikuttaa vagushermon kautta aivoihin.

– Kun elämässä tulee vastoinkäymisiä ja mieliala laskee, mieli ei palaudu normaalisti, jos tulehdussytokiinit sotkevat aivojen välittäjäaineiden toimintaa.

Markus jätti ruokavaliostaan pois lisätyn sokerin, maitotuotteet sekä vehnät. Hän alkoi syödä enemmän vihanneksia, hedelmiä ja kauratuotteita. Niiden lisäksi ruokavalioon kuuluu muun muas­sa kalaa, kananmunia ja silloin tällöin punaista lihaa.

Nukkumista helpottivat pimennysverhot ja makuuhuoneen aikaisempaa viileämpi, 17–18-asteinen lämpötila. Markus lisäsi liikuntaa ja luonnossa liikkumista sekä vähensi stressiä esimerkiksi karsimalla iltatöitä. Ranteessa oleva älykello vahtii nytkin stressitasoa, jota ovat tänään nostaneet vain herätys – ja tämä haastattelu.

– Kun sain elämäntavat kuntoon, masennusoireet väistyivät. Sen lisäksi fyysinen ja älyllinen suorituskykyni nousivat uudelle tasolle. Tulehdus oli heikentänyt keskittymiskykyä ja vienyt terää ajattelusta. Muutoksen jälkeen koen nousseeni tiedemiehenä aivan eri tasolle kuin aiemmin.

– Fyysisesti olen 43-vuotiaana paremmassa kunnossa kuin suuri osa kaksikymppisistä. Olen laihtunut 10 kiloa, saan vedettyä 20 leukaa ja minulla on taekwondossa toisen danin musta vyö.

Ja sekin nosti mielialaa, että Markus löysi parissa kuukaudessa uuden rakastetun.

Näinkö yksinkertaista se on? Voiko kuka tahansa meistä parantaa kliinisen masennuksen itse?

– Ongelmana on, että masennus vaikuttaa aloitekykyyn. Suurin osa ihmisistä tiedostaa, että heidän pitäisi liikkua ja syödä terveellisemmin, mutta he eivät silti tee sitä. Siihen olen itse liian rationaalinen. Minun kohdallani kyse oli elämäntapojen hienosäädöstä.

Markus J. Rantala toimii evoluutiopsykologian ja parinvalinnan asiantuntijana. Evoluutiopsykologian ja parinvalinnan asiantuntijana Markuksen on ollut vaikea tunnustaa itselleen, että oma suhde-elämä ei ole toiminut.

Markus J. Rantala toimii evoluutiopsykologian ja parinvalinnan asiantuntijana. Markuksen on ollut vaikea tunnustaa itselleen, että oma suhde-elämä ei ole toiminut.

Asiantuntija – ainakin teoriassa

Markus on perheensä ensimmäinen ja ainoa akateemisesti kouluttautunut. Hän kasvoi omakotitalossa Mäntässä ja tallensi ensimmäiset perhosensa nelivuotiaana.

– En osannut mitään käytännöllistä, hän selittää uravalintaansa.

Koulussa hän ei ollut huippuoppilas mutta ei pahnanpohjimmainenkaan. Markus haki opiskelemaan kauppakorkeakouluun, mutta pääsykoekirjat tuntuivat tylsiltä, eikä sisäänpääsy onnistunut. Armeijassa hän luki bussia odotellessaan Charles Darwinin Lajien synnyn ja mietti, että olipa kirjan lukeminen helppoa; ehkä hänen kannattaisi opiskella sitä, mikä oikeasti kiinnostaa.

Markus alkoi opiskella biologiaa Jyväskylän yliopistossa. Lapsuutta ja nuoruutta määrittänyt uskonnollisuus oli tieteen imussa alkanut karista ja Markuksesta tuli ateisti. Tohtoriksi valmistuttuaan hän muutti kahdeksi vuodeksi Yhdysvaltoihin Los Angelesin lähelle Riversideen ja erikoistui evoluutiobiologiaan. Sen jälkeen hän alkoi työskennellä Turun yliopistossa. Seksuaalivalintaa ja parinmuodostusta käsittelevä psykologian väitöskirja hyväksyttiin reilut viisi vuotta sitten.

– Olen seksuaalivalinnan asiantuntija, mutta en itse saa niitä juttuja toimimaan. Se harmittaa.

Lue myös: Evoluutiotutkija Markus J. Rantalan 12 neuvoa jätetylle: Näin voit itse helpottaa eron jälkeistä ahdistusta

”Ihastun liian helposti”

Markus erosi viime vuonna toisesta avioliitostaan. Miksi sen oikean löytäminen ei onnistu, vaikka siitä tietää teoriassa kaiken? Sitä Markus on kysynyt itseltään.

– Ihastun liian helposti. Saatan tiedostaa, että järjellä ajateltuna suhteella ei ole kovin hyvät onnistumismahdollisuudet, mutta en välitä siitä. Rakkaushormonit sotkevat parinvalinnan ja vievät tutkijaakin – noloa kyllä. Muiden ongelmia on helpompi ratkoa kuin omia.

Ihastuneella etuaivolohkon toiminta heikkenee ja järjen sijaan käytöstä ohjaa tunne.

– Silloin on hankala olla rationaalinen, vaikka olisi kuinka asiantuntija. Tutkimusten mukaan miehet ihastuvat naisia helpommin ensisil­mäyksellä. Evoluutioympäristössä naisten on pitänyt pyrkiä arvioimaan miehen varakkuutta ja halukkuutta panostaa yhteisiin jälkeläisiin.

Tällä kertaa ero ei kuitenkaan johtanut sairastumiseen. Markus uskoo, että elintapamuutos korjasi matala-asteisen tulehduksen ja alttiuden sairastua masennukseen. Siksi erosta oli tällä kertaa seurauksena tilapäinen mielialan lasku.

Rakkausongelmien aiheuttama masennus on yksi hänen teoriansa 12 masennustyypistä ja luonnonvalinnan tuottama sopeutuma. Eron vatvominen auttaa hahmottamaan, mikä suhteessa meni pieleen. Se voi olla hyödyksi seuraavassa parisuhteessa ja sitä kautta suvunjatkamisessakin. Itsetunnon kolaus taas voi madaltaa omia odotuksia, mikä voi olla hyödyksi monin tavoin. Kuten Markus kirjassaan kirjoittaa: Masennuksen tehtävä on saada yksilö arvioimaan uudelleen tavoitteitaan ja laskemaan ne omiin kykyihin nähden realistisemmiksi.

Markukselle se oikea tarkoittaa sopivaa persoonallisuutta. Kumppanin ammatilla tai koulutuksella ei ole hänelle merkitystä. Eikä kalenteri-iälläkään, koska ihmiset vanhenevat yksilöllisesti.

– Itselle sopivan kumppanin löytäminen on tuurista kiinni, ja minulla on ollut huono tuuri siinä mielessä.

Loppuvuodesta Markus liittyi Tinderiin. Sinne hänet sai liittymään kiinnostus sen toimintatapaa kohtaan ja oppilaiden kannustus. Markus työskentelee Turun yliopistossa tutkijana ja evoluutiopsykologian lehtorina.

Olen seksuaalivalinnan asiantuntija, mutta en itse saa niitä juttuja toimimaan. Se harmittaa.”

Jatkuvaa häirintää

Horjuvalla käsialalla kirjoitettu kirje odotti häntä yliopistolla toissapäivänä. Tämä kirje ei sisältänyt solvauksia niin kuin monet, käännytystä vain. Sen välissä oli vihkonen Mikä on Jumalan valtakunta? Evoluutiotiede on herättänyt voimakkaita tunteita muissakin kuin uskonnollisissa yhteisöissä, ja siksi Markus ei halua puhua perhesuhteistaan mitään läheisiään suojellakseen. Kuusi vuotta virassa on tarkoittanut lähes jatkuvaa häirintää, autonrenkaiden puhkomista. Hän uskoo, että sen tarkoitus on ollut lannistaa hänet.

– Renkaiden viiltely loppui vasta, kun vaihdoin auton.

Markus opettaa luennoilla, että sukupuolet ovat erilaisia. Hänestä tehtiin yliopiston johdolle kantelu, jossa häntä syytettiin naisvihamielisyydestä ja opetusta tasa-arvolain vastaiseksi. Kantelu ei johtanut toimenpiteisiin. Vuosi sitten suuttumusta herätti hänen seksuaalitutkimuksessaan käyttämänsä termistö. Jakoa miehisiin butch-lesboihin ja naisellisiin femme-lesboihin pidettiin stereotyyppisenä.

– Jotkut suuttuivat siitä, että käytin samoja termejä, joita sosiologit ovat käyttäneet 60-luvulta asti. Kun tutkimuksissa nähdään, että tällainen jako on olemassa, sitä on pakko jotenkin kuvata.

Olisiko termistöä kannattanut uudistaa?

– Sitten joku olisi kritisoinut, miksi en käytä olemassa olevia termejä.

– Osa ihmisistä kuvittelee, että tieteessä on kyse mielipiteestä, ja suuttuu, kun tiede ei tuota heidän haluamaansa tietoa.

Vaikein lääketieteellinen ongelma

Oma kokemus masennuksesta sai Markuksen kiinnostumaan siitä tutkijanakin. Myös aiheen vaikeus houkutti.

– Kysyin usealta lääkäriltä, mikä olisi vaikein lääketieteellinen ongelma ratkaistavaksi, ja useimmat sanoivat, että masennus. Sen hoito ei ole juurikaan kehittynyt 20–30 vuoteen, ja sairaus uusii herkästi.

Markuksen visiossa hoidot räätälöidään tulevaisuudessa masennustyypin mukaisesti, yksilöllisesti ja klinikoilla, joissa hoidetaan mielen lisäksi koko kehoa ruokavaliolla ja liikunnalla.

Entä oma elämä, millaista se voisi tulevaisuudessa olla?

– Tiedän, että se voisi olla onnellista, jos löytäisin rinnalleni ihmisen, jonka kanssa kemia toimisi.

Luonnonvalinnan päämäärä ei ole tehdä meistä onnellisia. Luonnonvalinnalla ei ylipäänsä ole päämäärää, Markus kirjoittaa kirjassaan. Elämä voi olla merkityksellistä, vaikka se ei aina niin onnellista olisikaan. Siksi hän sijoittaa kokemuksien hankkimiseen, sillä niistä jää enemmän muistijälkiä kuin saman kaavan mukaan soljuvasta arjesta. Vapaa-ajalla hän retkeilee kotimaisissa kansallispuistoissa ja on käynyt jo kaikissa paria uusinta lukuun ottamatta. Hän on Kaarinan luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja, ja kesäisin hän entisöi Pirkanmaalla olevan sukutilan perinnemaisemaa niittyineen 1800-luvun malliin.

– Jos onnea lähtee hakemalla hakemaan, sitä ei saa. Siksi olen downshiftannut eli laskenut tavoitteitani alaspäin. Ei kaikkea tarvitse saavuttaa saman tien. Ei elämän tarvitse niin kauhean ihmeellistä olla.

Juttu on julkaistu Annassa 1/2020.

Markus J. Rantala, 43

Ura: Biologian ja psykolo­gian tohtori, evoluutiobiolo­gian, evoluutiopsykologian sekä ekologian ja ympäristönhoidon dosentti, yliopistolehtori Turun yliopistossa.

Koti: Turussa.

Perhe: Sinkku.

Harrastaa: Taekwondoa, jota myös opettaa, luonnonsuojelua.

Ajankohtaista: Tutkii kevättalvella testiklinikalla Espoossa, miten yksilöllisesti räätälöity, koko kehon terveyden huo­mioiva hoito auttaa masennuksen hoidossa.

X