Kuvassa Heidi Kyrö.
Heidi Kyrö kannustaa vanhempia reagoimaan heti, jos he epäilevät omalla lapsellaan olevan diabetekseen viittaavia oireita.
Julkkikset

Heidi Kyrön Kiira-tyttären, 10, yölliset oireet paljastuivat yllättäen diabetekseksi: ”Elämäämme on annettu tällainen haaste, mutta me selviämme tästä”

Suomessa diabetesta sairastaa noin 500 000 ihmistä. Laulaja Heidi Kyrön, 42, Kiira-tyttärelle diagnosoitiin ykköstyypin diabetes elokuussa 2020. Oman lapsen sairastuminen on opettanut Heidille paljon uutta, mutta tuonut mukanaan myös monia pelkoja.
Teksti: Roosa Roivainen Kuvat: OM-arkisto

Elokuisena maanantaiaamuna laulaja Heidi Kyrö heräsi omituiseen oloon. Sellaiseen, että kaikki ei ollut hyvin.

Hänen 10-vuotias Kiira-tyttärensä oli edellisen yön aikana herännyt useamman kerran kovaan janoon sekä pissahätään. Oireet kummastuttivat perhettä, mutta toisaalta, olihan takana viikonloppu, jonka Kiira oli viettänyt kaverinsa luona yökyläillen ja herkutellen. Heidiä kuitenkin huolestutti, joten hän päätyi etsimään selitystä oireille netistä.

– Ensimmäisenä hakutuloksena sain ykköstyypin diabeteksen oireet. Kerroin miehelleni Kimmolle Kiiran yöstä ja esitin epäilyni diabeteksesta. Hän oli aluksi hieman skeptinen, koska olihan viikonlopun ruokavaliokin ollut tavallista epäterveellisempi, Heidi kertoo.

Heidi ja Kimmo päättivät seurata tyttärensä vointia vielä seuraavan yön ajan. Kun oireet toistuivat, Heidi otti aamulla yhteyttä tuttuun lääkäriin ja kertoi huolestaan. Lääkäri kehotti tarkkailemaan tilannetta vielä seuraavaan viikkoon asti.

– Huoli tietysti heräsi, koska mieheni suvussa on diabetesta, Heidi sanoo.

Heidi Kyrö sai huolestuttavan viestin: ”Soita heti”

Saman viikon torstaina Kiira oli kylässä isovanhempiensa luona. Heidi pyysi Kiiran isoisää, jolla oli sokeriarvojen mittaamiseen tarvittavat välineet, mittaamaan tytön sokeriarvot varmuuden vuoksi. Mittaus paljasti, että Kiiran sokeriarvot olivat todella korkealla.

– En saanut tekstiviestillä sokeriarvoja, vaan sen sijaan viestin ’soita heti.’

Kiiran sokeriarvot olivat hälyttävät. Heidi otti välittömästi yhteyttä lääkäriin ja sai Kiiralle vastaanottoajan seuraavaksi aamuksi. Verikoe, virtsakoe ja sokeriarvot paljastivat Heidin epäilyjen osuneen oikeaan: Kiira oli sairastunut ykköstyypin diabetekseen.

– Lääkäri sanoi Kiiralle, että ’nyt sinulta Kiira vaaditaan asennetta, koska sen avulla sinä selviät ja näen, että asennetta sinussa on.’  Siihen Kiira totesikin, että kyllä hän tästä selviää. Äitinä olin yllättänyt tyttäreni vahvuudesta, Heidi sanoo.

Lue myös: Laulaja Heidi Kyrö: ”Kun menin naimisiin, tein sen rakkaudesta, en perustaakseni perheen”

Suoraan sairaalaan  

Diagnoosin varmistuttua Heidi lähti tyttärensä kanssa suoraan sairaalaan. Siellä Kiira sai jo parin tunnin sisällä ensimmäisen insuliiniannoksensa.

– Kiira oli hyvässä kunnossa, eikä hänelle ollut ehtinyt kehittyä ketoasidoosia, mikä on todella vakava happomyrkytystila. Kaikki hoitajat ovat kiitelleet, että olimme niin nopeita. Turhan moni jää odottamaan kotiin lapsen oireilusta huolimatta.

Mitä ketoasidoosi tarkoittaa?

  • Ketosasidoosi on elimistön insuliinin puutoksesta johtuva hengenvaarallinen happomyrkytystila.
  • Sen oireita ovat syvä hengitys, asetonin haju hengityksessä, vatsakivut ja oksentelu.
  • Ketoasidoosi vaatii välitöntä sairaalahoitoa, jossa potilaan elimistön tilaa pyritään tasapainottamaan tarkalla nesteytyksellä, insuliinihoidolla sekä sokerien säädöllä.

Diabeteksen toteamisen jälkeen Kiiralla käynnistyi noin viikon kestävä hoitojakso sairaalassa. Hoitojakson tarkoituksena oli opettaa diabeteksen hoitoa sekä potilaalle että lapsen vanhemmille.

Heidi muistelee tyttärensä kanssa vietettyä aikaa sairaalassa hyvillä mielin, vaikka ensimmäisinä päivinä hänen omat yöunensa jäivätkin vähäisiksi.

– Kun perjantaina saimme diagnoosin, seuraavana päivänä minulla sattui olemaan kesän toinen ja toistaiseksi tämän vuoden viimeisin keikka. Menin sinne suoraan sairaalasta nolla tuntia nukkuneena. Onneksi kyseessä ei ollut elämäni ensimmäinen keikka.

Uudessa ja hieman pelottavassakin elämäntilanteessa Heidi on kiitollinen sairaalan henkilökunnalta saadusta tuesta ja avusta.

– Vanhemmat joutuvat usein täysin tietämättöminä uuden tilanteen keskelle. On huikeaa, kuinka sairaalan henkilökunta ottaa tilanteesta kopin ja kouluttaa jokaisesta vanhemmasta oman lapsensa sairauden asiantuntijan, Heidi sanoo ja jatkaa.

Heidi ihailee myös hoitohenkilökunnan tapaa toimia raskaassa työympäristössä.

– He tekevät vuorotyötä väsyneinä sairaiden ihmisten keskellä, mutta silti auttavat hymy huulilla ja ystävällisesti.

Yöllisiä sokerimittauksia ja selviytymispussukoita

Diabeteksen myötä potilaan on kohdattava uusi normaali sairauden kanssa. Kiiran diagnoosista on kulunut nyt kolme kuukautta. Arki diabeteksen kanssa on vaatinut opettelua koko perheeltä.

– Olemme valvoneet öitä sokerimittausten takia. En ole nukkunut kolmeen kuukauteen yhtään täyttä yötä. Nyt olen viikon sisään pystynyt nukkumaan kaksi melkein täyttä yötä siten, ettei minulla ole puhelinta herättämässä, että käy mittaamassa Kiiran sokerit, Heidi kertoo.

Insuliinikynät ovat perheessä jo arkipäivää. Heidi kertoo, että Kiira on ottanut hienosti itse vastuuta diabeteksensa hoidosta.

– Kiiralla pitää olla aina myös evästä mukana siltä varalta, että verensokeri laskee. Olemme tehneet selviytymispussukan, joka kulkee Kiiran mukana koulussa ja harrastuksissa. Siellä on verensokerimittaustarvikkeet ja evästä, kuten marjasosetta tai kaurakeksi.

Suomessa diabeteksen hoitaminen on kehittynyt viimeisten viiden vuoden aikana valtavasti. Suurimmalla osalla lapsipotilaista on tänä päivänä automaattinen glukoosisensori, joka seuraa reaaliaikaisesti lapsen verensokeria ihokudoksesta. Potilas voi seurata sensorin lähettämää dataa itse tai hoidossa voidaan käyttää älykästä insuliinipumppua, joka annostelee datan perusteella insuliinia automaattisesti.

Kiira sai oman glukoosisensorinsa melko nopeasti diabeteksen toteamisesta. Sensori lähettää tietoa sokeriarvoista sekä Kiiran puhelimeen että sairaalaan. Säännöllisillä poliklinikkakäynneillä lääkäri tarkistaa tietokoneelle piirtyneestä käyrästä, että arvot kunnossa.

– Edellisellä käynnillämme lääkäri sanoi, että käyrä oli kuin suoraan oppikirjasta ja olemme ottaneet tosissaan sairauden hoitamisen, Heidi kertoo.

Heidi Kyrö joutui vastakkain omien pelkojen kanssa

Vuosi 2020 on ollut Heidille raskas myös töiden suhteen. Koronapandemia on vienyt merkittävän määrän keikoista, mutta toisaalta se on ollut Heidille helpotus. Äitinä hän on pystynyt olemaan tyttärensä tukena kotona.

– Iloni aiheet ovat todella erilaiset kuin ne olivat vuosi sitten tai aikaisemmin keväällä. Nyt päiväni on pelastettu, kun olemme onnistuneet pistämään tyttäreni kanssa oikean määrä insuliinia, emmekä saa hälytyksiä liian korkeasta tai matalasta glukoosista.

Vastuu Kiiran arjen sujumisesta on aiheuttanut Heidille ylimääräistä huolta. Hän on joutunut opettelemaan omien pelkojensa kohtaamista.

– Miehelläni on paljon rennompi asenne, mutta olen itse samanlainen kuin oma äitini. Huolehdin liikaa ja näen heti ison kauhuskenaarion, jotta voin etsiä selviytymisreitin eri tilanteita varten. Olen joutunut opettelemaan, ettei kaikkea voi murehtia liikaa. Asiat kyllä järjestyvät.

Oman lapsen sairastuminen voi saada vanhemman helposti tuntemaan, että asian kanssa on yksin. Vaikeina hetkinä Heidi on saanut voimaa ystäviensä tsemppiviesteistä.

– Sairastavan läheisen vointi jää helposti sivuun. Sen takia on tuntunut kivalta, että ne ystävät, jolle olen kertonut Kiiran diabeteksesta, ovat kysyneet myös, miten me vanhemmat jaksamme.

”Sairastavan läheisen vointi jää helposti sivuun. Sen takia on tuntunut kivalta, että ne ystävät, jolle olen kertonut Kiiran diabeteksesta, ovat kysyneet myös, miten me vanhemmat jaksamme.”

Kohti unelmia

Diagnoosin ja hoidon aloittamisen myötä Heidi on saanut seurata tyttärensä voinnin paranemista: ärtyneisyys ja väsymys ovat nyt poissa.

– Tyttäreni suurin haave on näyttelijän ammatti. Se oli meille helpotus, kun selvisi, ettei diabetes estä haavetta toteutumasta. Vain veturinkuljettajaksi tai lentokoneen ohjaamoon ei ole asiaa.

Vaikka ykköstyypin diabetes on vakava ja elinikäinen sairaus, Heidi on iloinen siitä, että huolellisella hoidolla Kiira voi elää sairautensa kanssa lähes tavallista elämää.

– Meillä on hyvä henki kaiken suhteen. Elämäämme on annettu tällainen haaste, mutta me selviämme tästä.

Kuvassa Heidi Kyrö.

Heidi Kyrö on tukenut tytärtään tämän uudessa elämäntilanteessa.

Vanhemmat, reagoikaa nopeasti

Maailman diabetespäivää vietetään 14. marraskuuta. Suomessa ykköstyypin diabetekseen sairastuu vuosittain noin 500 lasta.

Kertomalla perheensä tarinan Heidi haluaa kannustaa jokaista vanhempaa reagoimaan heti, jos he epäilevät lapsellaan diabetekseen viittaavia oireita.

– On pieni vaiva mennä mittauttamaan lapsen verensokeri terveyskeskukseen – vaikka käynti olisikin turha.

Ykköstyypin diabeteksen tyypillisiä oireita ovat:

  • kova jano ja virtsanerityksen lisääntyminen – pienellä lapsella usein myös yökastelu
  • laihtuminen
  • korkeasta verensokerista johtuva väsymys.

Juttuun on haastateltu lisäksi HUSin lasten endokrinologi Anna-Kaisa Tuomaalaa. Muut lähteet: Diabetes.fi

X