Julkkikset

Kirjailija Markus Kajo tunnistaa itsessään autismin kirjon piirteitä: ”Symmetriset lukusarjat viehättävät minua”

Kirjailija Markus Kajolla, 61, on diagnosoitu joitakin aivofysiologisia epätyypillisyyksiä. Itse hän tunnistaa itsessään autismin kirjon piirteitä. Kettunen-sarjasta tunnetuksi tullut Markus on ottanut myös julkisesti kantaa autismin kirjon ja erityisherkkyyden kanssa elävien ihmisten puolesta.

Teksti:
Miia Siistonen
Kuvat:
Sara Pihlaja/Otavamedia

- Suomessa on valtavasti väkeä, jotka ovat tekemisissä autismin, aspergerin ja erityisherkkyyden kanssa. Siihen joukkoon kuuluu sekä apua tarvitsevia että hoitotyöläisiä, joiden voimavarat on venytetty äärimmilleen.

Kirjailija Markus Kajolla, 61, on diagnosoitu joitakin aivofysiologisia epätyypillisyyksiä. Itse hän tunnistaa itsessään autismin kirjon piirteitä. Kettunen-sarjasta tunnetuksi tullut Markus on ottanut myös julkisesti kantaa autismin kirjon ja erityisherkkyyden kanssa elävien ihmisten puolesta.

Heti alkuun on tulla tenkkapoo. Tapaamispaikka vaihtuu hieman ennen haastattelua, ja Markus Kajolta tulee huolestunut tekstiviesti:

”Nähhään siellä eri paikassa kuin ensin sovittiin, siellä missä kaikki lienee erilaista kuin olin varustautunut näkemään – tuolit, verhot, haju, akustiikka, ilmapiiri, henkilökunnan asenne ja vaatetus, valaistus ja sen värilämpötila, lattiamateriaalin kimmoisuus ja kitka…”

Viesti on vitsi vain osaksi.

Markus Kajo tunnistaa itsessään autismin kirjon piirteitä. Kovat, äkilliset äänet sattuvat kuin korvaan työnnettäisiin tulikuuma parsinneula. Kirkas valo pistää rautapiikkeinä silmien läpi kalloon. Onneksi täällä Tampereen Telakka-ravintolassa on lempeä valo ja vaimea äänimaisema.

Tv-sarja Kettusesta ja pakinoistaan tunnettu Kajo ei ole autisti, mutta hänellä on diagnosoitu joitakin aivofysiologisia epätyypillisyyksiä. Selvää on, ettei hänen pääkoppansa toimi ihan normi-ihmisen lailla.

”Päättäjien pitäisi nyt ymmärtää investoida siihen osaan Suomen selkärankaa, joka on katkeamaisillaan”

Huumori on Kajon työkalu. Mutta on hän julkaissut ainakin yhden vakavan tekstin. Sen otsikko kuuluu: Me hiljaisuuden, numeroiden, hämärän, valon ja appelsiininmakuisten ja muiden yksinäisten ajatusten lapset.

Pitkässä proosarunossa hän kuvaa – ja kuvittelee – millaista on elää autismin kirjon piirteiden kanssa ”ihmisjousena jatkuvassa jännittyneessä, säikähdysvalmiissa valmiustilassa tässä oudossa, käsittämättömässä maailmassa”. Se keräsi Facebookissa yli 14 000 peukutusta.

– Tulkitsen sen niin, että Suomessa on valtavasti väkeä, jotka ovat tekemisissä autismin, aspergerin ja erityisherkkyyden kanssa. Siihen joukkoon kuuluu sekä apua tarvitsevia että hoitotyöläisiä, joiden voimavarat on venytetty äärimmilleen. Päättäjien pitäisi nyt ymmärtää investoida siihen osaan Suomen selkärankaa, joka on katkeamaisillaan.

Makeaa sipulia järsivä resuinen poika

1221, 2112, 1212. Symmetriset lukusarjat ilahduttavat Markus Kajoa. Erityisen rakas luku on 78164, vaikka onkin epäsymmetrinen. Miksi? ”Jostakin järjettömästä syystä.”

Lenkkipolun varressa havaittu jänis, pihapuussa loikkiva orava. Naapurin ikkunalla loikoileva kissa. Aina alkaa hymyilyttää.

Myös musiikki tuo lohtua ja iloa Markukselle, joka jäi puolitoista vuotta sitten leskeksi. Kun kuulokkeista virtaa Beethovenin kahdeksannen sinfonian toinen osa tai Schönbergin Verklärte Nacht, mielen valkokankaalle ilmestyy loputtomasti kuvia. Joskus siellä näkyy animaatioita – vaikkapa eri tahtiin pyöriviä koneenosia, joskus elokuvanpätkiä. Esimerkiksi Brahmsin kolmannen sinfonian kolmannen osan aikana eteen aukenee alas viettävä pelto jossakin Keski-Euroopassa. Sen keskellä kävelee resuinen poika makeaa sipulia järsien.

Muita rentouttavia asioita ovat typografiat ja eri kielten kieliopit.
– Tykkään tietyistä fonteista, kuten Stempel garamondista. Paitsi että i:n ja ä:n pisteet sotkevat vaikutelman. Olen myös ikuinen latinan, japanin ja klassisen kreikan alkeiden opiskelija. Matkoilla minulla on usein mukana kielioppikirja, jota tavaan hotellissa illalla, jos uni ei tule.

Luit lyhennelmän Annan jutusta, jossa kirjailija ja toimittaja Markus Kajo kertoo muun muassa leskeydestään, aivoinfarktistaan ja elämäntaparemontistaan. Lue juttu Annasta 50/2018. Tilaa lehti tai osta digilehden lukuoikeus täältä!

X