Liisa Akimof on yhteisönsä riuska talkkari – 61-vuotiaan hauikset herättävät kunnioitusta

Liisa Akimof on haaveillut pitkään mummofarmin perustamisesta. Nyt hän on pienen asuinyhteisönsä kiinteistökuningatar ja talkkari.

Maisema on kuin vanhasta postikortista. Lumi on kuorruttanut ison piha-alueen puhtaan valkoiseksi, ja Liisa Akimof on joutunut kolaamaan melkoisen alueen kotipihassaan Helsingin Huopalahden asemalla.

Liisa tunnetaan monien suosittujen tv-sarjojen tuottajana, sellaisten kuten Tahdon asia sekä jo kaksikymmentä vuotta jatkunut Arto Nyberg ja juuri julkaistu neliosainen dokumentti Sarpaneva ja muodon taju. Tuottajan työ jatkuu edelleen, mutta asema-alue on Liisan vapaa-ajan valtakunta.

– Kiinteistökuningatar, sehän minä olen, Liisa sanoo, esittelee tiluksiaan, ja hymyilee hiukan vinosti.

Hän on jo ehtinyt kertoa, että on – säännöllisten lumi- ja pihatöiden lisäksi – muun muassa putsannut ja rei’ittänyt kattotiilet, pellavaöljynnyt lattialaudat sekä savirapannut puutalon sisäseinät. Selväksi on käynyt, että hän osaa myös käyttää porakonetta ja isoa nosturia.

Kuka on personal trainerisi? kysyivät tuntemattomat ihmiset Liisalta, 61, viime kesänä useammankin kerran. Siron naisen hauislihakset ovat varsin kunnioitusta herättävät.

– Kiitän lumikolaa, hyvän sellaisen saa viidelläkympillä, nuuka-Lissuksikin nimitetty entinen yleisurheilija ja kilpasoutaja sanoo naureskellen.

Yhteisössä on kahdeksan asuntoa

Tontilla on kaksi isoa ja viisi pienempää puurakennusta, yhteensä noin tuhat neliötä lämmintä tilaa.

Kaksikerroksisessa jugendtyylisessä, vuonna 1924 valmistuneessa asemarakennuksessa on Liisan oma Helsingin-tukikohta sekä kolme muuta asuinhuoneistoa ja barokkiorkesterin harjoitustila. Pihapiirissä on lisäksi työtilarakennus, perusparannettu vahtitupa, sauna, maakellari sekä kahvila, joka on uudisrakennettu entisen yleisen käymälän paikalle.

Toinen hallitseva maamerkki on graniittisokkelin päälle pystytetty kaksikerroksinen rivitalo, jossa on neljä noin sadan neliön asuntoa. Sekin näyttää vanhalta, ja se on tehty kestävän eko- ja puurakentamisen perinteitä sekä viimeisimpiä innovaatioita hyödyntäen.

On silkka sattuma, että Liisa on kiinteistön omistaja. Hän on kasvanut ja työskennellyt Helsingissä mutta asunut pitkään Riihimäellä vanhassa talossa. Se oli hyvä valinta puutarhanhoitoa harrastavalle kahden lapsen äidille.

Nyt lapset ovat eläneet omillaan jo vuosikausia, ja Liisa on pohtinut muita asumismuotoja.

– Suunnittelimme ystävieni kanssa yhteisöasumista, eräänlaista mummofarmia. Mutta ei ole yksinkertaista löytää kiinteistöä, jossa kaikilla olisi riittävästi sekä omaa että yhteistä tilaa ja jossa olisi myös pihamaa, ja joka sijaitsisi Helsingin keskustassa ja olisi halpa.

Sitten Liisa huomasi, että huutokaupattavana oli vanha kaunis asema, jota ympäröi iso tontti ja josta on kymmenen minuutin junamatka keskustaan.

Hän laittoi hetken mielijohteesta ostotarjouksen sisään. Vuosi oli 2013, ja saman vuoden lopulla hän oli yllätyksekseen suojelukohteen kiinteistönomistaja.

---

---

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Hyvinvointi

   Farmaseutti Hanna Keränen muutti ekoyhteisöön, jossa elämänmeno on rauhallisempaa: "Ekoasuminen hoitaa terveyttä kokonaisvaltaisesti"

2. Koti ja sisustus

   Kimppakämppä ei ole vain nuorten juttu – näin asutaan kommuunissa Töölössä ja Liperissä: "Avioeron jälkeen yhteisöasuminen tuntui hyvältä idealta"

3. Koti ja sisustus

   Yksinasuminen voi olla paras asumisen muoto – mutta yksinasuvia sivuutetaan: ”Tuntuu, että edelleen on häpeä olla ilman parisuhdetta tai asuinkumppania”