Kolmatta lastaan odottavalla Maria Ylipäällä on pitkä liitto puolisonsa kanssa: ”Olemme aina hakeneet yhdessä apua, jos siihen on ollut tarvetta”

Vauvan saaminen nelikymppisenä on isompi elämänmuutos kuin äidiksi tuleminen nuorena, Maria Ylipää uskoo. Haave kolmannesta lapsesta sai kypsyä monta vuotta, mutta ei jättänyt rauhaan.

Kameran laukaisin alkaa räpsähdellä Helsingin Kalasatamassa sijaitsevalla valokuvausstudiolla, eikä suurista ikkunoista heijastuvaa talvipäivän harmautta kohta muista enää kukaan. Ilmeet, eleet ja kuvakulmien hakeminen hoituvat Maria Ylipäältä suvereenisti. Välillä ilmoille helähtää spontaani nauru, välillä tilaan laskeutuu keskittynyt hiljaisuus.

Valokuvaajan pyynnöstä Maria istahtaa jakkaralle ja asettelee kättä pyöristyneelle vatsalleen. Odotettu ja toivottu raskaus on edennyt vaiheeseen, jossa esitykset Turun kaupunginteatterin Hiljaiset sillat -musikaalin pääroolissa ovat Marian osalta tältä erää ohi.

Säteilevästä olemuksesta on vaikea päätellä, että odotukseen on liittynyt kahdesta edellisestä raskaudesta tutun pahoinvoinnin lisäksi monenlaista vaivaa ja jatkuvaa sairastelua. Huono olo on ollut huipussaan iltaisin, juuri kolmituntisten näytösten aikaan. Maria ei silti halua valittaa. Hän kiittelee, että rikosdraamasarja Aallonmurtajan ja Koskinen-poliisisarjan uusien tuotantokausien kuvaukset sijoittuivat päiväsaikaan, jolloin olo oli energisempi.

Laskeutuminen kohti maaliskuussa alkavaa äitiyslomaa on silti ollut helpotus.

– Olen suunnitellut ottavani vauvavuoden rauhallisesti. Tunnen kuitenkin itseni, joten kalenterissa on merkittynä jokunen työtehtäväkin. Ensi kesänä otan käärön mukaani ainakin Koskisen viimeisten jaksojen kuvauksiin.

Raskaana kolmella eri vuosikymmenellä

”Olen saanut kokea raskauden kolmella eri vuosikymmenellä. Esikoiseni syn­tyessä olin 26-vuotias, toisen tyttäreni sain 32 vuoden iässä ja nyt odotan kolmatta lastani 41-vuotiaana. Iso ikäero on rikkaus ja tuttua minulle jo lapsuudenkodistani, johon synnyin esikoisena ennen kolmea pikkuveljeäni.

On hienoa päästä aitiopaikalle näkemään maailmaa kolmen eri-ikäisen lapsen silmin. Iloitsen myös siitä, että 9-vuotiaamme saa kokemuksen isosiskoksi tulemisesta kuten esikoinen aikanaan. On liikuttavaa seurata vierestä, kuinka keskimmäisemme elää mukana raskaudessani ja osoittelee pieniä vauvoja kadulla: ’Meillekin tulee samanlainen!’

Puolisoni Matin kanssa olemme aina jakaneet haaveen isosta perheestä. Tätä kolmatta märehdin silti monta vuotta – tiedän kokemuksesta pikkulapsiarjen ja työn yhdistämisen olevan vaikea palapeli. Sitäkin pohdin, oliko haaveeni itsekäs: haluanko saattaa jälleen yhden lapsen maapallolle, jonka kantokyky on koetuksella kaikesta kuluttamisesta. Silti ajatus, että en ole vielä saanut kyllikseni lapsista, ei suostunut väistymään minusta. Nautin tyttärieni seurasta aivan järjettömästi!

Uskon, että ikäni vaikutti päätökseemme yrittää vielä yhtä raskautta. Jos halusimme edetä asiassa, sen aika oli nyt.

Vauvan saaminen 41 vuoden iässä tulee olemaan jopa isompi elämänmuutos kuin esikoisen saaminen parikymppisenä, vaikka tulimmekin puolisoni kanssa tuolloin vanhemmiksi ensimmäistä kertaa.

Näin saat käyttöösi kaikki upeat edut

Annan tilaaja pääsee käsiksi kaikkiin klubietuihin.

Tilaaja: Kirjaudu tai luo tili tästä.

Kirjaudu

Mikäli et ole vielä tilaaja, tilaa Anna tästä.

Tilaa

Pulmatilanteissa ole yhteydessä asiakaspalveluun.