Miljoonaluokan sopimuksia työkseen pyörittänyt Olli Turunen kaipasi elämäänsä luovuutta: ryhtyi viisikymppisenä muotisuunnittelijaksi

Olli Turunen halusi elämäänsä lisää luovuutta ja ryhtyi miltei hetken mielijohteesta opiskelemaan vaatesuunnittelua. Nyt Ollin Vejits-brändin vaatteita käyttävät muun muassa Antti Tuisku, Mikael Gabriel ja muut poptähdet ja tv-juontajat.

Neljä vuotta sitten, 48-vuotissyntymäpäivänsä tienoilla, hotelli- ja ravintolaketju Restelin myyntipäällikkö Olli Turunen pyöritteli taas yhtä miljoonaluokan tarjousta työpöydällään ja mietti, monestako eurosta voitto tai häviö olisi kiinni. Hän oli tehnyt samaa työtä kymmenen vuotta.

– Menin paniikkiin. Tajusin, että elämässäni ei ole enää mitään luovuutta.

Sillä hetkellä Olli päätti, että elämään on löydettävä uusi sisältö.

”Minulla on jatkuva nälkä tehdä tulosta”

Tänään Ollilla on yllään punainen palmikkoneule ja kaulassaan rennosti sidottu punainen huivi. Hän selailee muotipiirustuksia Helsingin Kalliossa showroomissa, jonka jakaa muutama nuori muotialan yritys. Yksi niistä on Ollin Vejits, syksyllä 2015 perustettu naisten ja miesten muotibrändi.

Punaisen villapaidan kanssa Olli on pukenut mustat, napakasti istuvat farkut. Kroppa kielii urheiluharrastuksesta ja treenistä.

Olli on kotoisin Helsingin Puotilasta. Pienestä pitäen hän oli innokas urheilija. Hän menestyi pikajuoksijana, kun kaksossisko Laura löysi lajinsa seitsenottelijana. Yhteinen urheiluseura oli Viipurin Urheilijat.

Olli kuului 1980-luvulla jopa Suomen yleisurheilumaajoukkueeseen. Hänelle uran tärkeimmät kisat olivat nuorten EM-kisat vuonna 1983.

Päästyään ylioppilaaksi Vartiokylän lukiosta ja käytyään armeijan hän opiskeli urheilun ohella laskentamerkonomiksi. Sen jälkeen hän jatkoi urheilua täysipäiväisesti vuoteen 1992.

– Silloin kroppa petti. Oli pakko lopettaa.

Olli pääsi opiskelemaan kansainvälistä kauppaa ammattikorkeakouluun. Heti ensimmäisenä vuonna hän teki urheilijan kurinalaisuudella ja ”apinan raivolla” 100 opintoviikkoa.

Välillä hän oli vaihto-opiskelijana Pietarissa lukemassa lakia. Siellä tarttui venäjän kieli, joka valmistumisen jälkeen johti tehtäviin Venäjän-kaupan parissa.

– Tein töitä venäläiselle yritykselle. Kun sen varastot tuhopoltettiin Moskovassa, vaihdoin työpaikkaa.

Ura jatkui kansainvälisten lentoyhtiöiden KLM:n ja SAS:n palveluksessa, kunnes vuorossa oli myyntipäällikön paikka Restelissä. Kohta kymmenen vuotta Olli on myynyt hotelli- ja ravintolapalveluita suurten kansainvälisten urheilutapahtumien aikaan Suomeen saapuville ulkomaalaisille ryhmille.

Työpäivien päätteeksi entisellä aktiiviurheilijalla oli tapana mennä kuntosalille. Siellä saattoi mennä kolmekin tuntia yhtä soittoa ohjatussa jumpassa.

– Olen addikti. Minulla on jatkuva nälkä tehdä tulosta, mitataan se sitten metreinä, sekunteina tai euroina, Olli myöntää ja sanoo inhoavansa häviämistä.

– Hyvää kakkosta ei ole.

”En ollut koskaan ajatellut, että ryhtyisin suunnittelemaan vaatteita”

Kun Olli alkoi nelisen vuotta sitten miettiä uutta sisältöä elämäänsä, ensimmäiseksi hänelle tuli mieleen ajatus opiskella graafista suunnittelua. Hän selasi netistä erilaisia mahdollisuuksia mutta huomasi, että graafisen suunnittelun opiskelu olisi ollut pitkä tie. Kaikki vastaan tulleet koulutukset vaativat usean vuoden opinnot.

Sitten Olli löysi Helsinki Design Schoolin.

– Sen sivuilla esiteltiin muotisuunnittelijan koulutusta. Soitin kouluun heti seuraavana päivänä ja kysyin, onko minulla mahdollisuuksia päästä sinne opiskelemaan. Aloitin seuraavalla kurssilla helmikuussa 2014.

Olli sanoo olleensa nuorena ”trendipelle”.

– Pukeutuminen, vaatteet ja tyyli kiinnostivat. Kaikki ylimääräinen raha meni vaatteisiin. Silti koskaan aikaisemmin en ollut ainakaan tietoisesti ajatellut, että ryhtyisin suunnittelemaan vaatteita itse.

Perhetaustassakaan mikään ei viitannut taiteellisiin taipumuksiin. Nyt kun oikein miettii, Olli mainitsee isoäitinsä, joka piti kahvilaa Sortavalassa.

– Hän oli tyylikäs lady, joka osti harvoin mutta valitsi aina hyvää laatua ja pukeutui kauniisti. Helsinkiin muutettuaan hänestä tuli Stockmannin asiakas, vaikkei hän ollut varakas.

Design Schoolissa muotisuunnittelijan koulutus kesti vuoden. Päivät Olli teki palkkatyötään ja myi hotellihuoneita, illalla hän juoksi koululle. Viikonloput hän piirsi, suunnitteli ja teki kotitehtäviä.

Alusta lähtien hänelle oli selvää, että hän on tosissaan, eli opiskelun oli johdettava konkreettiseen tekemiseen ja tulokseen. Olli tähtäsi oman muotibrändin perustamiseen ja yrittämiseen. Vielä tarvittiin kuitenkin lisäoppia.

– Koulu oli kyllä ok, mutta ompelemaan siellä ei oppinut.

Paikatakseen puutteen Olli meni työväenopiston kursseille Ompelun alkeet 1 ja 2.

Brändin nimi tulee thai-kielestä

Koulu oli vielä kesken, kun Olli tutustui venäläisillä muotimessuilla syksyllä 2014 thaimaalaiseen muotisuunnittelijaan, joka oli jo voittanut kotimaassaan alan palkintoja.

30-vuotias Pornwijit Chuasomboon oli kiinnostunut kuviosuunnittelusta ja tunsi aasialaisen kangasteollisuuden. Miehet tulivat keskenään juttuun riittävän hyvin, jotta he päättivät yhdistää voimansa.

Syntyi Vejits. Brändin nimi tulee thai-kielestä ja viittaa hienostuneisiin taiteisiin.

– Säännöllisin väliajoin Pornwijit tulee Suomeen tai minä menen Thaimaahan. Istumme toisiamme vastapäätä ja piirrämme. Heitämme suunnitelmia pöydän yli, kommentoimme, heitämme roskiin tai jatkamme.

Homma on toiminut näin nyt pari vuotta. Hetken aikaa tiimissä oli mukana myös venäläinen suunnittelija, mutta hän luopui leikistä. Nyt Pornwijit suunnittelee kankaiden kuosit, ja ne painetaan Thaimaassa. Vejitsin mallistot suunnitellaan yhdessä. Olli vastaa markkinoinnista ja myynnistä.

– Kankaat ostamme aina Aasiasta, sillä toisin kuin eurooppalaisilla kangasmarkkinoilla, siellä ei ole pakko tilata satoja metrejä, vaan pienemmänkin kangasmäärän painaminen ja tilaaminen onnistuu, Olli kertoo.

”Mikä henkinen kynnys? En tunne sellaista.”

Ollin tarinaa kuuntelee kuin Tuhkimo-satua. Kuka kuvittelisi keski-ikäisen miehen ryhtyvän noin vain yhtäkkiä muotisuunnittelijaksi? Ammatti on monelle Ollia paljon todennäköisemmällekin yrittäjälle kaukainen haave. Joku toinen ei hänen taustallaan olisi edes kehdannut ilmoittautua alan kouluun.

Ollia ei nolota.

– Mikä henkinen kynnys? En tunne sellaista. Olen koko elämäni tottunut saamaan suoraa palautetta. Se ei minua hätkähdytä.

Muotisuunnittelijana palautetta on jo tullut. Tosin osa siitä on ollut sanatonta – eli suoraa vaikenemista. Olli on saanut tuta, että rajoja ei rikota eikä aitoja ylitetä noin vain. Kypsään ikään ehtinyttä, pikakoulutuksen kautta alalle tunkevaa untuvikkoa on ollut helppo katsoa nenänvartta pitkin.

– Kun olen ottanut yhteyttä suomalaisiin muodin jälleenmyyjiin päästäkseni esittelemään Vejitsin mallistoja heille, en ole saanut minkäänlaisia vastauksia. En ymmärrä alan käytöstapoja. Sähköpostiin vastaaminen ei vie montakaan sekuntia, Olli ihmettelee.

Jos virallinen muotimaailma onkin vaiennut, viidakkorumpu on soinut. Muun muassa viihdetähdet ja heidän stylistinsa ovat keksineet Vejitsin. Ollin suunnittelemia vaatteita on nähty usein julkisuudessa.

– Antti Tuisku käytti Vejitsin asuja Peto on irti -kiertueellaan, Olli kertoo.

Sen jälkeen brändin vaatteissa ovat esiintyneet pop-tähdet Mikael Gabriel ja Isac Elliot. Anni Hautala juonsi Kaikki vastaan 1 -ohjelmaa Ollin mekossa. Tv:ssä Vejitsin asuissa on nähty myös Ylen aamu-tv:n juontajia ja ainakin Puoli seitsemän -ohjelman Mikko Kekäläinen.

Viime syksynä näkyvyyden kruunasi 95 vuotta täyttäneen Kotilieden juhlanumeron kansi. Siinä näyttelijä Krista Kosonen oli puettu Vejitsin upeaan iltapukuun.

Tämän vuoden tammikuussa Vejits pääsi mukaan Pariisin muotiviikolle, sillä se on valittu 22 kotimaisen muotibrändin kanssa suomalaisen vienninedistäjän Finpron järjestämään Finnish Lifestyle -ohjelmaan. Sen puitteissa Vejitsiä esiteltiin jo viime vuonna suomalaisten yhteisellä Aasian-kiertueella.

”Lomat, rahat ja saldovapaat palavat tässä harrastuksessa”

Ollilla ei ole omaa perhettä. Hän on läheinen kaksoissisarensa perheen kanssa ja seuraa kiinnostuksella sisarenpojan urheilu-uraa jääkiekkojoukkue Jokereiden A-junioreissa.

– Tällä hetkellä minulla on kiva duuni, kiva koti, hyvä harrastus ja paljon kavereita eli normiyhtälö. Minun ei tarvitse haaveilla, hän sanoo.

Vejits on yhtälön hyvä harrastus. Töitä Olli sanoo tekevänsä Restelissä.

– Lomat ja saldovapaat palavat harrastuksessa – ja rahat, hän nauraa.

Harrastustaan hän haluaa jatkaa elämällä sitä nyt hetken kerrallaan. Marraskuussa Vejits esiintyi Pietarin muotiviikolla, ja vastaanotto oli mukava. Sen innoittamana Olli haluaa katsoa Venäjä-kortin.

– Kerran lähdin Venäjältä äkkiä. Katsotaan miten käy toisella yrittämällä, hän naurahtaa.

Myös Shanghain ja Bangkokin suunnat kiinnostavat. Vejitsin mallistoja on alusta lähtien rakennettu niin, että ne herättäisivät kiinnostusta myös Aasian markkinoilla.

– Suomi on yksin markkina-alueena vaikea. Täällä muodista ei haluta maksaa. Kalliossa showroomille tulee uteliaita sisään. He hypistelevät mekkoja ja kauhistuvat, kun ne maksavat 150 euroa. Suomalaisten pitäisi saada tuote kolmella kympillä. Eihän sillä rahalla saa kuin metrin kangasta, Olli miettii.