Julkkikset

Mitä uutta Jenni Haukio on tuonut presidentin puolison rooliin? Suuri rakkaus ja pyyteettömyys ovat viitoittaneet maan äitien elämää

Suomen presidentin puolisolla ei ole virallisia tehtäviä. Silti vuosikymmenien aikana heiltä kaikilta on odotettu paljon. Odotuksissa näkyy myös rojalistinen perinne: hallitsijan rinnalla on kulkenut kuningatar tai prinssipuoliso.

Teksti:
Minna Juti
Kuvat:
Laura Malmivaara / WSOY, Ari Ojala/LK, OM-arkisto

Jenni Haukiolla on presidentin puolisona kymmenen edeltäjää. Kuvassa vasemmalta Gerda Ryti, Tellervo Koivisto, Eeva Ahtisaari, Jenni Haukio, Ester Ståhlberg, Pentti Arajärvi ja Sylvi Kekkonen.

Suomen presidentin puolisolla ei ole virallisia tehtäviä. Silti vuosikymmenien aikana heiltä kaikilta on odotettu paljon. Odotuksissa näkyy myös rojalistinen perinne: hallitsijan rinnalla on kulkenut kuningatar tai prinssipuoliso.

Sauli Niinistön toista kautta presidenttinä on jäljellä vajaa vuosi. Uusi valtionpäämies valitaan 28. tammikuuta tai 11. helmikuuta 2024 riippuen siitä, tarvitaanko vaalissa toinen äänestyskierros.

Jenni Haukio oli 34-vuotias valtiotieteiden maisteri, kun hänen puolisostaan Sauli Niinistöstä kohta 12 vuotta sitten tuli presidentti. Jenni oli tuolloin nuorempi kuin kukaan toinen presidentin puoliso ennen häntä, ja hän voitti kansalaisten sydämet heti. Jenni-ilmiössä riittää pohdittavaa, mutta ainakin osa hänen suosionsa salaisuutta on hänen tapansa olla korostamatta itseään. Se ei ole vain vaatimattomuutta. Jenni osaa olla arvokas, vaikkei pyrikään aina eturiviin. Puoluekannasta riippumatta hän jakaa suomalaisten tavat ja arvot.

Jenni on halunnut toteuttaa tehtäväänsä puolisona edeltäjiensä tapoja kunnioittaen. Hän toi rooliin myös uutta lähtiessään työelämään ja ollessaan Turun kirjamessujen ohjelmajohtaja. Ennen häntä puolisoista oli käynyt presidenttikaudella ansiotyössä vain Pentti Arajärvi, Tarja Halosen puoliso.

Jenni Haukio oli raskaana itsenäisyyspäivänä 2017. Hänen ja Sauli Niinistön Aaro-poika syntyi helmikuussa 2018.
Jenni Haukio oli raskaana itsenäisyyspäivänä 2017. Hänen ja Sauli Niinistön Aaro-poika syntyi helmikuussa 2018.

Lottien ja sotaveteraanien kiittäminen on kuulunut Jennin vakioteemoihin, ja sillä hän on muistanut myös sodan kokeneita edeltäjiään. Maan itsenäisyyden ensimmäiset vuosikymmenet olivat sodan ja sen uhan värittämiä. Tähän päivään mennessä yhdentoista puolison tarinasta piirtyy mielenkiintoinen kuva Suomesta.

Alli Paasikivi toimi ukkosenjohdattimena

Ester Ståhlberg oli itsenäisen Suomen ensimmäisen presidentin vaimo, ja hän harmistui adjutantti Äimän ehdotuksesta kävellä askeleen puolisonsa jäljessä. Ester halusi kävellä rinnalla. Hän oli naisasianainen ja niin innokas yhteiskunnallinen osallistuja, että herätti aikalaisissa närää. Hänen jälkeensä Gerda Ryti päätti edustaa kulttuuririennoissa hiljaa hymyillen, ettei saisi samanlaisia haukkuja kuin Ester.

Sen jälkeen puolisot ovatkin valinneet itse roolinsa vaikuttajina. Toiset heistä ovat keskittyneet tukemaan presidenttiä taustalla, toiset osallistuneet näkyvämmin yhteiskunnallisiin hankkeisiin. Alli Paasikivi profiloitui myös ukkosenjohdattimena, sillä hänen miehensä oli niin kiivasluontoinen, ettei häntä kuka vain uskaltanut lähestyä.

Puolisoiden merkittäviä tekoja ei voi panna tärkeysjärjestykseen, mutta Ester Ståhlberg muun muassa perusti Suomen Pelastakaa lapset -järjestöä edeltäneen Koteja kodittomille lapsille -yhdistyksen. Ellen Svinhufvud keräsi rahaa tuberkuloosia sairastavien kodittomien naisten turvakodille. Kaisa Kallio perusti Kaisankodin ja oli mukana perustamassa Kotilieden Kummikerhoa. Alli Paasikivi mainitaan Lastenlinnan ja Lasten Päivän Säätiön historiassa. Eeva Ahtisaari nosti lasten iltapäivähoidon koko valtakunnan puheenaiheeksi.

Puolisot ovat olleet monin tavoin lahjakkaita

Maan kulttuurielämän huomioiminen on usein mielletty presidentin puolison tehtäväksi. Maamme äidit ovat olleet itsekin taiteellisesti lahjakkaita. Ester Ståhlberg julkaisi seitsemän kirjaa, joista 1922 ilmestynyt romaani Sunnuntai käännettiin kahdeksalle kielelle. Kirja käsitteli hänen adoptiopoikansa kuolemaa 18-vuotiaana. Viisi teosta julkaisseen Sylvi Kekkosen Amalia kääntyi yhdeksälle kielelle. Tellervo Koivisto kirjoitti 1970-luvulle tultaessa suosittua päiväkirjaa Suomen Kuvalehteen. Jenni Haukio on runoilija, ja hänen muistelmakirjansa Sinun tähtesi täällä ilmestyy toukokuussa.

Moni puolisoista suuntasi luomisvoimansa käsitöihin. Ellen Svinhufvud, joka hoiti puuhakkaasti maatilaa Luumäellä, harrasti posliininmaalausta ja maalasi satoja kahvikuppipareja pullalautasineen. Ellen ja hänen jälkeensä Kaisa Kallio toivat Presidentinlinnaan myös kangaspuunsa. Molemmat tekivät käsitöitä jopa ulkona kävellessään.

Näin saat käyttöösi kaikki upeat edut

Annan tilaaja pääsee käsiksi kaikkiin klubietuihin.

Tilaaja: Kirjaudu tai luo tili tästä.

Kirjaudu

Mikäli et ole vielä tilaaja, tilaa Anna tästä.

Tilaa

Pulmatilanteissa ole yhteydessä asiakaspalveluun.

X