Rakkaushormonit vievät tutkijaakin, sanoo Markus J. Rantala: ”Ihastun liian helposti”

Tutkija Markus J. Rantala sairastui masennukseen avioeron seurauksena. Pareneminen alkoi, kun hän alkoi käsitellä masennusta koko kehon sairautena. Toinen ero ei enää johtanut sairastumiseen.

Markus J. Rantalan nimi on tullut tutuksi viime kuukausina monista uutisista. Niissä on kerrottu hänen uudesta kirjastaan Masennuksen biologia – Evoluutiopsykologinen näkökulma mielialahäiriöihin. Kirjassa hän esittelee teoriansa, jonka mukaan masennus ei ole yksi ja sama sairaus, kuten on totuttu ajattelemaan, vaan on olemassa 12 eri masennustyyppiä, joita pitäisi hoitaa erilaisin tavoin. Masennustyyppejä ovat esimerkiksi infektion, yksinäisyyden tai kroonisen stressin laukaisema masennus.

Masennus on koko kehon sairaus, Markus uskoo. Epäterveelliset elämäntavat voivat aiheuttaa kehon matala-asteisen tulehdustilan, mikä altistaa kliinisen masennuksen puhkeamiselle. Niin hänellekin kävi seitsemän vuotta sitten.

”Kun sain elämäntavat kuntoon, masennusoireet väistyivät”

Tiedemiehenä Markus aloitti teoriasta ja kahlasi läpi masennuksesta kirjoitettuja artikkeleita. Markus uskoo, että hänen kohdallaan kliinisen masennuksen juurisyy oli jo lapsuudessa alkanut suoliston mikrobiston epätasapaino. Se aiheutti herkistymisen tietyille ruoka-aineille, kuten maitotuotteiden sisältämälle kaseiinille. Sopimattomien ruoka-aineiden käyttö aiheutti suolistoon tulehduksen, joka taas lisää stressiherkkyyttä ja vaikuttaa vagushermon kautta aivoihin.

– Kun elämässä tulee vastoinkäymisiä ja mieliala laskee, mieli ei palaudu normaalisti, jos tulehdussytokiinit sotkevat aivojen välittäjäaineiden toimintaa.

Markus jätti ruokavaliostaan pois lisätyn sokerin, maitotuotteet sekä vehnät. Hän alkoi syödä enemmän vihanneksia, hedelmiä ja kauratuotteita. Niiden lisäksi ruokavalioon kuuluu muun muas­sa kalaa, kananmunia ja silloin tällöin punaista lihaa.

Nukkumista helpottivat pimennysverhot ja makuuhuoneen aikaisempaa viileämpi, 17–18-asteinen lämpötila. Markus lisäsi liikuntaa ja luonnossa liikkumista sekä vähensi stressiä esimerkiksi karsimalla iltatöitä. Ranteessa oleva älykello vahtii nytkin stressitasoa, jota ovat tänään nostaneet vain herätys – ja tämä haastattelu.

– Kun sain elämäntavat kuntoon, masennusoireet väistyivät. Sen lisäksi fyysinen ja älyllinen suorituskykyni nousivat uudelle tasolle. Tulehdus oli heikentänyt keskittymiskykyä ja vienyt terää ajattelusta. Muutoksen jälkeen koen nousseeni tiedemiehenä aivan eri tasolle kuin aiemmin.

– Fyysisesti olen 43-vuotiaana paremmassa kunnossa kuin suuri osa kaksikymppisistä. Olen laihtunut 10 kiloa, saan vedettyä 20 leukaa ja minulla on taekwondossa toisen danin musta vyö.
Ja sekin nosti mielialaa, että Markus löysi parissa kuukaudessa uuden rakastetun.

”Muiden ongelmia on helpompi ratkoa kuin omia”

Markus erosi viime vuonna toisesta avioliitostaan. Miksi sen oikean löytäminen ei onnistu, vaikka siitä tietää teoriassa kaiken? Sitä Markus on kysynyt itseltään.

– Ihastun liian helposti. Saatan tiedostaa, että järjellä ajateltuna suhteella ei ole kovin hyvät onnistumismahdollisuudet, mutta en välitä siitä. Rakkaushormonit sotkevat parinvalinnan ja vievät tutkijaakin – noloa kyllä. Muiden ongelmia on helpompi ratkoa kuin omia.

Luit juuri lyhennelmän Annan jutusta, jonka on kirjoittanut Sari Hannikainen. Jutussa Markus J. Rantala kertoo muun muassa siitä, miten evoluutio ohjaa miesten ja naisten parinvalintaa ja miten masennus on selitettävissä evoluutiolla. Lue koko juttu Annasta 1/2020 tai digilehdestä. Tilaa lehti tai osta digilehden lukuoikeus täältä!