Julkkikset

Rock-tähteys nousi Jouni Hynysellä päähän – naissuhteissa uskollisuudesta tuli tingittyä

Arki sammutti kipinän muusikko Jouni Hynysen ensimmäisessä avioliitossa. Toisessa liitossakin on välillä vaikeaa, mutta hän uskoo, että jos haluaa elää toisen kanssa, asiat lopulta lutviutuvat.

Teksti:
Miia Siistonen
Kuvat:
Sampo Korhonen

Jouni Hynysen mielestä kipeistä asioista puhuminen on kiusallista ja epämiellyttävää.

Arki sammutti kipinän muusikko Jouni Hynysen ensimmäisessä avioliitossa. Toisessa liitossakin on välillä vaikeaa, mutta hän uskoo, että jos haluaa elää toisen kanssa, asiat lopulta lutviutuvat.

Muusikko Jouni Hynynen sanoo eläneensä suht ihmisiksi jo pitkään: kaksitoista vuotta. Eli suunnilleen saman ajan, jonka hän on ollut yhdessä nykyisen vaimonsa, näyttelijä Mari Perankosken kanssa. Kun asiat ovat kotirintamalla hyvin, ei tarvitse kimpoilla.

Toista oli nuorena. Armeijassa Jouni tivasi varusmiespastorilta, mitä se synti oikein on. Papin mukaan mikään ei periaatteessa ollut syntiä, ellei se saa ihmisestä yliotetta. Vastaus jäi mietityttämään. Noihin aikoihin ryyppääminen sai usein sellaiset mittasuhteet, että se riitti yksinään täyttämään synnin määritelmän.

Rock-tähteyden mukanaan tuoma fanitus ja palvonta johtivat ylilyönteihin myös naissuhteissa. Synti onkin Jounin mielestä enemmän rikkomus kanssaihmisiä kuin Jumalaa kohtaan. Hän oli mennyt naimisiin – kirkkohäissä – lukioaikaisen tyttöystävänsä kanssa. Pari sai tyttären, joka on nyt 20-vuotias.

Uskollisuudesta tuli välillä tingittyä, mutta vakaana aikomuksena oli kulkea yhdessä koko loppuelämä. Toisin kävi, ero tuli vuonna 2012 yli 15 vuoden yhdessäolon jälkeen.

– Olihan se pettymys. Mutta olimme lopulta molemmat sitä mieltä, ettei liitto enää toiminut. Puuttui kipinä ja tekemisen meininki.

Mikä kipinän sammutti? Arki. Se tosin tulee joka suhteeseen, mutta tuolloin Jouni ei osannut korjata kurssia. Nyt osaa. Tai no, ristiriitatilanteessa tulee välillä toimittua yhtä tyhmästi kuin nuorempana. Hän vetäytyy, kääntää selkänsä ja mököttää. Kipeistä asioista puhuminen on kauhean kiusallista ja epämiellyttävää.

– Oonhan mie edelleen välillä veemäinen jätkä.

Etenkin biisejä kirjoittaessa ja äänitysvaiheessa. Silloin ei juuri astianpesukonetta täytellä tai pyykkejä ripusteta. Onneksi puoliso ymmärtää luomisen tuskan ja antaa siimaa. Mutta vapaavuoroa on turha yrittää pitkittää, vaimo huomaa kyllä.

– On meilläkin välillä s-tanan vaikeaa, mikään ei luonnistu. Mutta jos uskoo, että mie haluun olla siun kanssa ja sie haluut olla miun kanssa, asiat lopulta lutviutuvat.

Lue myös Kotiliesi.fi: Dingo-yhtyeen keulakuva Pertti Neumann: ”Olen saanut rakkaudelta enemmän hyvää kuin huonoa”

Mari Perankoski ja Jouni Hynynen
Näyttelijä Mari Perankoski ja Jouni Hynynen ovat pitäneet yhtä kaksitoista vuotta. Kuva on vuodelta 2016.
© Tiia Ahjotuli/Otavamedia

Kalevalan sankarit tarjoavat vertaistukea

Tiukan paikan tullen Jouni hakee vertaistukea Kalevalan miehistä. Oli kyseessä suuri tietäjä, rohkea sotilas tai käsistään kätevä seppä, naisasiat menevät päin h-vettiä. Jounilla on siihen selitys. Miehet ryhtyvät erimielisyyksissä vänkäämään vastaan, vaikka pari nättiä sanaa ja halaus laukaisisivat tilanteen. Kunpa sen oppisi itsekin!

Lue myös: Jouni Hynynen kutsui Mari-vaimonsa Vain elämää -jaksoon: ”Mitä ajan tässä takaa on, että minä rakastan sinua”

Kymmenisen vuotta sitten Jouni kirjoitti parisuhteen taisteluita kuvaavan kappaleen Emmauksen tiellä. Nimi on laina Raamatun kertomuksesta: Pääsiäisen jälkeen kahden opetuslapsen seuraan liittyi Emmauksen kylään vievällä tiellä outo kulkija. Miehet taivalsivat pitkään ja lopulta söivätkin yhdessä, mutta vasta kulkijan poistuttua opetuslapset tajusivat tämän olleen heidän mestarinsa.

Laulussa pohditaan, voisimmeko kohdata toisemme Emmauksen tiellä omana, tunnistettavana itsenämme.

Siinä Jouni uskoo olevansa aika hyvä. Vaikka puoliso välillä ärsyttää, hän sanoo hyväksyvänsä vaimon nahkoineen karvoineen.

– Muutostoiveet kohdistuvat enemmän minuun, myös omalta osaltani.


Juttu on lyhennelmä Miia Siistosen kirjoittamasta artikkelista, joka on julkaistu Anna-lehdessä 19/2024.


X