Ihmiset

Kätilö Åsa auttoi Josephinen maailmaan 22 vuotta sitten – kaksikko kohtasi uudelleen synnytyssalissa kollegoina

Kätilöharjoittelija Josephine Isuls yllätti kätilö Åsa Ekmanin, 56, kesken työvuoron muistuttamalla tätä 22 vuoden takaisista tapahtumista: ”Sinä autoit minut maailmaan.”

Teksti:
Anna Ferrante
Kuvat:
Viktoria Hartman, Josephine Isulsin kotialbumi

Åsa Ekman ja Josephine Isuls kehuvat toisiaan iloisiksi ja mukaviksi työkavereiksi.

Kätilöharjoittelija Josephine Isuls yllätti kätilö Åsa Ekmanin, 56, kesken työvuoron muistuttamalla tätä 22 vuoden takaisista tapahtumista: "Sinä autoit minut maailmaan."

20. toukokuuta 2001 oli kätilö Åsa Ekmanille ihan tavallinen työpäivä. Hän oli vuoden verran työskennellyt unelmatyössään kätilönä Vaasan keskussairaan synnytysosastolla, ja lapsia syntyi tasaisella 130–145 vauvan kuukausitahdilla.

Sen vuoden toukokuu oli ollut poikkeuksellisen lämmin, jopa helteinen. Tuona päivänä säätila oli kuitenkin vaihtunut pohjoisesta puhaltavan kylmän ilmavirtauksen vuoksi. Synnytysosastolla työt sen sijaan jatkuivat kuten aina ennenkin – ja aamupäivätunteina syntyi myös ainakin yksi tyttövauva.

Hän oli Josephine Isuls, pieni ja ponteva 3,5-kiloinen ja 49-senttinen vauva. Kätilö kirjasi syntymäajaksi 10.37 jatkaen sitten omia töitään.

22 vuotta myöhemmin, kun Åsa oli jälleen töissä, hänen olkapäälleen koputettiin kesken työvuoron. Koputtaja oli Åsalle entuudestaan tuntematon kätilöharjoittelija nimeltään Josephine.

– Sinä muuten autoit minut maailmaan, nuori nainen tokaisi.

Åsa ei muista Josephinen synnytystä – ja hyvä niin

Hauska jälleennäkeminen sai kimmokkeensa siitä, että Josephinen vanhemmat muistivat tyttärensä synnytyksessä avustaneen kätilön. He pyysivät Josephinea selvittämään, vieläkö kätilö työskenteli Vaasan keskussairaalassa – ja työskentelihän hän, mihinkäs Åsa olisi unelmatyöpaikastaan lähtenyt.

– En valitettavasti muista Josephinen syntymästä mitään. Vauvoja syntyy sitä tahtia, ettei kaikkia voi mitenkään muistaa, Åsa sanoo.

Toisaalta muistamattomuus on tässä tapauksessa hyvä asia.

– Yleensä vain ne synnytykset, joissa kaikki ei mene hyvin ja mukavasti, jäävät mieleen.

Vastasyntynyt Josephine ja napanuoran leikkaus. Kätilö Åsa avustaa isää tärkeässä tehtävässä.

Josephinen vanhemmat ovatkin kertoneet, että tyttären syntymä oli ongelmaton ja helppo alatiesynnytys. Eli juuri sellainen, josta kätilöille ei jää vuosikymmeniä kestävää muistijälkeä. Sen sijaan hyvät kätilöt jäävät vanhempien mieleen lähes aina.

– Vanhempani eivät muista synnytyspäivän säästä tai uutistapahtumista mitään, mutta he muistavat, että Åsa oli niin mukava kätilö, Josephine kertoo.

Oikealla alalla

Tänä syksynä Josephine ja Åsa ovat työskennelleet samalla synnytysosastolla kolmen viikon ajan, koska Josephine on suorittanut osastolla kätilöopintoihinsa kuuluvaa työharjoittelua. Josephinen onkin helppo yhtyä vanhempiensa 22 vuotta sitten tekemään johtopäätökseen.

– Åsa on ollut tosi mukava, iloinen ja positiivinen, Josephine hehkuttaa.

Åsa kuvailee reipasta ja ahkeraa kätilöharjoittelijaa lähes samoilla sanoilla.

– Hän on selvästi oikealla alalla.

Kokeneen kollegan kanssa kätilön työhön tutustuminen on ollut Josephinelle antoisaa. Harjoittelujakson aikana on karttunut kullanarvoista kokemusta siitä, miten normaali synnytys etenee, ja mitä yllättävää voi synnytyksen aikana tulla eteen.

– Kätilön työ on täynnä yllättäviä tilanteita. Opiskeluaikana on tärkeintä oppia hoitamaan normaaleja synnytyksiä, jotta osaa tunnistaa ne tilanteet, jolloin jokin ei mene niin kuin sen kuuluisi mennä. Niissä tilanteissa ratkaisujen tekeminen nopeasti ja itsenäisesti on hyvin tärkeää, vaikka toki meillä on aina lääkäri taustalla. Aina ei kuitenkaan ole aikaa tai mahdollisuutta konsultoida lääkäriä, vaan on osattava toimia heti, Åsa kuvailee.

Åsa Ekman ja Josephine Isuls.
Åsa Ekman ja Josephine Isuls kohtasivat synnytyssalissa uudelleen 22 vuoden jälkeen.

”Olenko minä jo niin vanha?”

Åsan tavoin Josephine kokee, että kätilön työ on hänelle unelma-ammatti. Siihen häntä on kannustanut isosisko, joka on myös kätilö.

Kaksi kätilöä sisarusparvessa on seikka, johon ei ihan joka perheessä törmää. Vielä harvinaisempaa on Åsan ja Josephinen kohtaaminen. Åsa ei muista omalta uraltaan – eikä ole myöskään kuullut muilta kollegoiltaan – yhtään toista tapausta, jossa syntynyt lapsi ja hänet maailmaan auttanut kätilö olisivat myöhemmin kohdanneet samassa synnytyssalissa kollegoina.

Miltä tällainen sattuma on tuntunut?

– Ensimmäinen ajatukseni oli, että olenko minä jo niin vanha, Åsa nauraa.

Muuten asia ei ole työn touhussa noussut juurikaan esiin. Åsa ja Josephine ehtivät tehdä yhdessä vain muutaman vuoron samassa synnytyssalissa ennen kuin Josephinen työharjoittelu päättyi. Kahvihuoneessa on tavattu enemmänkin, juteltu työstä ja myös menneestä.

Tärkeät merkinnät sairaalan seinällä: Josephinen syntymäaika ja strategiset mitat – ja synnytyksessä avustaneen kätilön eli Åsan nimi.

Kätilön ohje numero 1

Uraansa vasta aloitteleva Josephine kertoo saaneensa hyviä neuvoja kätilökonkari Åsalta.

– Ensimmäinen ohjeeni tänne tuleville harjoittelijoille on: syö aamiainen kotona. Täällä ei koskaan tiedä, millainen vuoro tulee eteen ja milloin aamiaispöytään ehtii istahtamaan, jos ehtii ollenkaan.

Kätilön työssä onkin olennaista sietää kiireen ja paineen tuntua, samoin kuin pystyä miettimään montaa asiaa yhtä aikaa.

Parasta työssä on sen palkitsevuus, siitä molemmat yhtä mieltä.

– Se hetki, kun vauva syntyy, on palkitsevin ja paras, Josephine toteaa.

Siihen hetkeen kiteytyy paljon oleellista kätilön työstä.

– Me kaikki kätilöt haluamme, että lopputulos on hyvä eli tyytyväinen ja hyvinvoiva vauva ja perhe. Sen eteen teemme kaikkemme, Åsa sanoo.

Sama työ, eri puitteet

Haastattelupäivänä synnytyksiä on Vaasan keskussairaan synnytysosastolla ollut kaksi. Kuukausitasolla synnytysten määrä on laskenut alle sataan. Muitakin muutoksia on Åsan mukaan tapahtunut sitten Josephinen syntymän.

Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien lisääntynyt määrä näkyy ajoittaisina kielivaikeuksina. Silloin käyttöön otetaan elekieli, kääntäjäohjelmat ja tulkkipalvelut, mutta tarpeen tullen ollaan myös luovia: puhelimen päähän voidaan ottaa esimerkiksi synnyttäjän ystävä avustamaan tulkkauksessa. Åsa korostaakin, että aina jotenkin pärjätään ja ymmärretyiksi tullaan puolin ja toisin.

Toinen muuttunut asia on paitsi synnyttäjien tiedon myös vaatimusten lisääntyminen.

– Synnyttäjät ovat tietoisempia asioista. Heillä on myös enemmän toivomuksia ja vaatimuksia siitä, mitä toimenpiteitä halutaan ja mitä ei haluta. Joskus toiveiden mahdollisista riskeistä tai seuraamuksista ei kuitenkaan olla niin tietoisia, Åsa kertoo.

Josephinelle nämä kätilön työn uudemmat puolet tulevat olemaan itsestään selvä asia uran alusta asti. Jos kaikki menee hyvin, hän valmistuu kätilöksi joulukuussa 2024. Mieleinen työpaikkakin valmistumisen jälkeen on jo tiedossa.

– Kyllä se mieluisin työ on täällä synnytyssalissa, hän sanoo. Miksei vaikka Åsan työkaverina.

X