Lorena hoksasi, mitä Prisman hyllystä puuttui ja työllisti itsensä – ”En olisi onnellinen, jos olisin vain kotona”
Lorena muutti Meksikosta rakkauden perässä Suomeen. Syntyi ruokakauppa, jonne asiakkaat palaavat kerta toisensa jälkeen.
– Opetan aina mielelläni, miten tuotteita käytetään, Lorena Wickman sanoo.
Lorena muutti Meksikosta rakkauden perässä Suomeen. Syntyi ruokakauppa, jonne asiakkaat palaavat kerta toisensa jälkeen.
Meksikolaisia elintarvikkeita myyvä Lorena Wickman:
Kaksi huuhkajaa, Dos Tecolotes lukee liikkeen nimikyltissä.
– Ne olemme me, minä ja mieheni, kauppias Lorena Wickman selittää hymyillen.
Ilman pariskunnan rakkaustarinaa tätä kauppaa Helsingin Hakaniemeen ei olisi koskaan avattu. Meksikolainen Lorena ja hänen suomalainen miehensä Janne Wickman tapasivat ensimmäisen kerran jo vuonna 1990 Coloradossa Yhdysvalloissa.
Janne oli viettämässä vaihto-oppilasvuottaan. Nuoret ihastuivat toisiinsa high schoolin keramiikkatunnilla. Kun vaihtovuosi oli ohi, he kirjoittelivat toisilleen jonkin aikaa, mutta sitten yhteys katkesi.
Kunnes seitsemän vuotta sitten Janne otti uudestaan yhteyttä Lorenaan Messengerillä. Hän oli eronnut hiljattain. Myös Lorena oli eronnut. Kummallakin oli kaksi lasta.
– Viestittelimme ja juttelimme, ja sitten Janne tuli tapaamaan minua Chicagoon. Jo ensi hetkellä tiesimme, että olimme rakastuneita ja haluaisimme viettää lopun elämäämme yhdessä.
Mutta miten yhteinen arki onnistuisi? pari pähkäili. Koska Jannen oma yritys piti hänet Suomessa, ainoaksi vaihtoehdoksi jäi, että Lorena tyttärineen muuttaisi Suomeen.
– Mitä tekee 47-vuotias Suomessa, jos hän ei osaa suomea? Tajusin, että ainoa keino työllistää itseni olisi yrittäminen. En olisi onnellinen, jos olisin vain kotona.
Yritysidea syntyi Lontoon-matkalla
Idea perheen omasta meksikolaisia elintarvikkeita myyvästä kaupasta syttyi vähitellen. Ensimmäisen kerran se käväisi mielessä, kun Lorena halusi leipoa tortilloja eikä löytänyt Prismasta maissijauhoja.
Lopullisesti haave kirkastui, kun pari kävi Lontoon-reissullaan paikallisessa Mexico-ruokamyymälässä. ”Tällainen tarvitaan Helsinkiin”, Lorena huikkasi miehelleen. Alkoi hurja valmistelutyö. Byrokratiaa oli paljon.
Kauppa avautui 2018, ja pian asiakkaat löysivät sinne. Lorena sanoo, että ennen avajaisia hän kuvitteli olevansa Helsingin ainoa meksikolainen, mutta muutamassa viikossa hänelle selvisi, että kaupungissa on iso lattariyhteisö. Tyypillisin asiakas on kuitenkin sellainen, jolla ei ole Meksiko-yhteyttä ja joka on kävellyt sisään kauppaan silkkaa uteliaisuuttaan.
– Tarjoamme paljon maistiaisia. Ne toimivat magneetin lailla. Kun on kerran saanut maistaa esimerkiksi meidän valmistamaa salsaa hyvien tortillasipsien kanssa, seuraavalla viikolla ihminen tulee takaisin ja haluaa ostaa niitä kotiinsa.
Moni kaipaa myös apua reseptien kanssa. Lorena neuvoo aina tosi mielellään, kun joku haluaa aloittaa tutustumismatkan meksikolaiseen ruokakulttuuriin.
– Tavallisin, mitä opetan ihmisille, on se, miten tortillat kannattaa lämmittää.
Pannulla, ei mikrossa, Lorena selventää.
Myös ammattikokkien keskuudessa Dos Tecolotes on suosittu. Liike on kuulemma Suomen virallinen chilikauppa. Hyllyssä on 80 erilaista chilikastiketta.
”En ollut nähnyt mieheni itkevän”
Yrittäjäarki on kiireistä. Kauppa on auki kuutena päivänä viikossa, mutta seitsemälle päivälle riittää hoidettavia asioita – jos ei muuta, niin salsan tekoa. Lorena näkee etuoikeutena sen, että hän saa jakaa vastuun yrityksestä Jannen kanssa.
– Vaikka olisimme katsomassa illalla televisiota, saatamme puhua samalla yrityksen juttuja. Jompikumpi saattaa muistaa vaikka: ”Ai niin, juustot piti panna tilaukseen.”
– Mutta ei se haittaa meitä. Sanon aina, että kauppa on meidän vauvamme. Koska meillä ei ole yhteistä lasta, tämä on meidän projektimme.
Yksi osa yrittäjänä toimimista on jatkuva kehittämistyö. Kun pariskunta sukuloi vuosittain Jenkeissä Lorenan äidin ja sisarusten luona, he kiertävät usein samalla myös valmistajia ja etsivät uusia tuotteita myyntiin. Ensi vuodelle on myös suunnitteilla inspiraatiomatka Mexico Cityyn, jossa he vierailivat edellisen kerran 2019.
– En ollut nähnyt ennen mieheni itkevän, mutta kun hän sai katukeittiöstä taivaallisen pastor tacon, hänen silmänsä täyttyivät kyynelistä. Toki se saattoi johtua myös tulisesta salsasta.
Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 45/2023.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous