Kauneus

Miksi hiusten kunto heikkenee iän myötä? Eräs tekijä saattaa yllättää: ”Yksi suurimmista hiustenlähdön aiheuttajista”

Mihin katosi kiilto ja tuuheus, saattaa moni miettiä keski-iän kynnyksellä hiuksia harjatessaan. Ikä nakertaa hiuksia monella tavalla, mutta onneksi asialle voi myös tehdä jotain.

Teksti:
Anna Ferrante
Kuvat:
iStock

On monia syitä sille, miksi hiusten kunto heikkenee iän myötä.

Mihin katosi kiilto ja tuuheus, saattaa moni miettiä keski-iän kynnyksellä hiuksia harjatessaan. Ikä nakertaa hiuksia monella tavalla, mutta onneksi asialle voi myös tehdä jotain.

Moni neljänkympin ylittänyt havahtuu huomaamaan, että hiukset eivät enää tunnu samanlaisilta kuin aikaisemmin. Ne eivät kasva yhtä nopeasti kuin ennen, tuntuvat ohuemmilta ja hauraammilta ja entinen kiilto on kuin muisto vain.

Kyse ei ole pelkästä tunteesta, vaan näin todella tapahtuu monelle naiselle iän karttuessa. Monesti muutokset alkavat näkyä ja tuntua juuri neljänkympin korvilla tai vähän sen jälkeen.

Hiusten kunnon heikkenemisen syynä hormonaaliset muutokset

Syynä on muun muassa hormonaaliset muutokset, joita lähestyvät vaihdevuodet tuovat tullessaan, sanoo hiustenlähdön ja hiuspohjan ongelmien asiantuntija, kliininen trikologi ja sairaanhoitaja Tuija Lindström. 

– Ensisijainen muutos on estrogeenitason lasku, jonka myötä testosteroni pääsee vallitsemaan.

Tarkemmin sanottuna hiuksille harmia aiheuttaa dihydrotestosteroni eli DHT, testosteronin vahvempi muoto. Se saa karvatupet pienenemään, lyhentää hiusten kasvusykliä ja on merkittävä tekijä androgeenisen alopecian eli mies- ja naistyyppisen hiustenlähdön taustalla.

Myös kollageenin tuotanto vähenee vaihdevuosien ja iän myötä, mikä tuo lisää haasteita hiusten kunnolle.

– Kollageenituotanto vähenee myös hiuspohjassa. Tällöin hiusten elastisuus vähenee ja hius ohenee. Myös hiustuppi voi heikommin, Lindström selventää.

Hiusten kunnon huononemisen saattaa havaita jo vuosia ennen vaihdevuosien alkamista. Vaihdevuosien ensimmäiset oireet voivat nimittäin alkaa näkyä hiuksessa, vaikka muut oireet tulisivatkin jälkijunassa. Ruuhkavuosina kuitenkin on aina huomioitava myös stressin ja muiden hiusten kuntoa huonontavien syiden mahdollisuus.

Kuumakäsittely rasittaa hiusta ulkoisesti.

Hormonaaliset muutokset ovat vain yksi asia, joka hiusta rasittaa

Vaihdevuodet eivät siis ole ainoa asia, joka hiusten kuntoa iän myötä rasittaa ja huonontaa.

– Aineenvaihdunta hidastuu ikääntyessä, mikä tarkoittaa myös hiusten kasvusyklin lyhenemistä. Hiustuppeen ei enää mene happea ja ravintoaineita samaan tapaan kuin ennen.

Normaali hiuksen kasvusykli jakautuu kolmeen vaiheeseen, jossa ensimmäinen eli anageenivaihe tarkoittaa aikaa, jolloin hiukset kasvavat. Normaalisti anageenivaihe kestää neljästä kuuteen vuotta.

Sen jälkeen seuraa parin viikon katageenivaihe, jolloin hius lähtee irtoamaan. Kolmannessa eli telogeenivaiheessa hius lopulta irtoaa ja alkaa uuden kasvun vaihe. Noin 80–90 % hiuksista on yleensä samaan aikaan kasvuvaiheessa, loput irtoamisvaiheissa.

Ikääntymisen myötä kasvusykli lyhentyy, jolloin hiustuppi laiskistuu ja hius kasvaa ohuempana. Ensimmäinen tunne on, että entinen tuuhea ponihäntä on unelma vain, eikä hiuksia saa kasvatettua niin pitkiksi kuin ennen.

– Moni saattaa kokea kaljuuntuvansa iän myötä, mutta todellisuudessa hiuksia voi olla lähes yhtä paljon kuin ennenkin, ne vain ovat ohuempia, Lindström kuvaa.

Muutokset elämäntavoissa, sairaudet ja lääkkeet vaikuttavat hiusten kuntoon

Lisäksi ikääntymiseen usein liittyvät unirytmin ja ruokavalion muutokset voivat vaikuttaa myös hiusten kuntoon, samoin kuin iän myötä usein lisääntyvät sairaudet ja lääkitykset.

– Monen lääkkeiden sivuvaikutuksena saattaa esiintyä hiustenlähtöä, Lindström vahvistaa.

Hiusten kuntoon vaikuttavia lääkkeitä ovat muun muassa hormonitoimintaan vaikuttavat lääkkeet, sydän- ja verisuonitautilääkkeet, depressiolääkkeet ja verenohennuslääkkeet.

Myös esimerkiksi betasalpaajat ja anestesialääkkeet saattavat heikentää hiusten kuntoa. Listaan kuuluvat myös hiukan yllättäen tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni.

Ravitsemustila vaikuttaa hiusten hyvinvointiin

Iän myötä proteiinin riittävään saantiin on hiusten kannalta hyvä kiinnittää erityistä huomiota. Proteiini on hiusten ”rakennusmateriaalin” eli keratiinin kannalta tärkeä ravintoaine, jonka hiipuva saanti voi pidemmän päälle näkyä uuden hiusten kasvussa.

Samoin on monen muun ravintoaineen laita: jos niiden saanti on heikkoa, hiukset kärsivät aina ensimmäisenä. Elimistö ottaa ensin elintärkeisiin vitaalitoimintoihin tarvittavat ravintoaineet, vitamiinit ja hivenaineet käyttöön, ja vasta jos jotain jää yli, ne menevät toissijaisiin toimintoihin, kuten hiusten kasvuun.

Näin ollen monen ravintoaineen juuri ja juuri riittäväkin saanti voi olla hiukselle liian vähäistä. Lindström suosittelee erityisesti sinkin, D-vitamiinin ja varastoraudan eli ferritiinin tason mittausta, etenkin jos hiusten kunnossa ja harvenemisessa jokin huolettaa.

– Vaikka tulokset osoittaisivat, että lukema on viitearvojen sisällä, kannattaa saantia lisätä, jos ollaan lähellä alarajaa.

Myös kilpirauhasarvot kannattaa tarkistuttaa, jos hiusten kunnossa tapahtuu iso muutos huonompaan. Joskus hiustenlähdön taustalta voi löytyä ongelmat kilpirauhasen toiminnassa.

– Suosittelen verikokeita kokeneella lääkärillä, joka osaa tulkita viitearvoja myös hiustenlähdön näkökulmasta, Lindström huomauttaa.

Hiuspohjan terveyden asiantuntija kehottaa pesemään hiukset vähintään 3–4 kertaa viikossa.

Hiuspohjan kunnosta huolehtiminen on terveiden hiusten salaisuus

Terveet ja elinvoimaiset hiukset kasvavat terveestä hiuspohjasta, Lindström muistuttaa. Hän korostaakin erityisen paljon hiuspohjasta huolehtimisen merkitystä, jos haluaa pitää hiukset mahdollisimman vahvoina ja terveinä.

– Hiuspohjaa pitäisi pestä useammin kuin kerran tai pari viikossa. Mitä herkemmin päänahan kautta hikoilee, sitä tärkeämpää tiheä pesu on. Hiki, ilmansaasteet, pöly, talirauhasten erittämä öljy… Kaikki se kerääntyy päänahkaan, ja ellei sitä säännöllisesti pestä pois, hiusten kasvu lopulta kärsii.

Erityisesti kaikki hiuspohjaan laitettavat tuotteet saavat Lindströmin hiuspohjan ongelmien asiantuntijana varuilleen.

– Lakat, kuivasampoot ja muotoilutuotteet ovat kyllä ihan ok, jos niitä käyttää silloin tällöin ja erityisesti jos ne pesee pois heti samana iltana tai viimeistään seuraavana. Kyllähän me kasvommekin pesemme meikeistä joka ilta, miksi emme myös päätä, hän kysyy.

Lue myös: Nämä merkit kertovat, että sinun olisi syytä lopettaa kuivashampoon käyttö

Silikonit ja sulfaatit rasittavat hiuspohjaa

Toinen vaaran paikka hiuspohjan hyvinvoinnille ovat hoitoaineet, jotka usein silikonipohjaisina päänahkaan joutuessaan saattavat ärsyttää ja tukkia sen herkkää ihoa.

– Hoitoaine kuuluu latvoihin, ei päänahkaan, Lindström muistuttaa. Hän itse levittää hoitoaineen hiusten pituusosan puolivälistä latvaan, kauaksi päänahasta.

Jos käyttää hiuksiin jätettäviä hoitoaineita, olisi hyvä valita silikoniton vaihtoehto. Myös shampoohyllyllä silikoniton ja sulfaatiton tuote on parempi vaihtoehto. Sulfaatit ovat useissa shampoissa käytetty voimakkaasti pesevä ja vaahtoava ainesosa, joka kyllä puhdistaa hiukset ja hiuspohjan, mutta liiankin tehokkaasti.

– Sulfaatti pesee valitettavasti pois myös hiuspohjan normaaliflooraa, mikä altistaa hiuspohjan ongelmille ja sitä kautta myös hiusten kasvun ongelmille ja hiustenlähdölle.

Lue myös Kotiliesi.fi: Älä tee näitä karhunpalveluksia hiuksillesi: Asiantuntija listaa pahimmat mokat

Vanhempana hius kestää huonommin ulkoisia käsittelyjä

Myös voimakkaat ulkoiset käsittelyt, kuten lämpö- ja värikäsittelyt, rasittavat aina hiusta, olipa ihminen minkä ikäinen tahansa. Vanhempana, kun hormonien ja iän tuomat muutokset lisätään soppaan, hius kuitenkin kestää vähemmän ulkoista rasitusta ja alkaa helpommin haurastua, haaroittua ja katkeilla.

Tämän vuoksi voi siis tapahtua se, että ihminen, joka on nuorena föönannut hiuksensa suoriksi ilman ongelmia, huomaa nelikymppisenä harjaavansa kuivaa, haurastunutta hiuspehkoa.

Lopuksi Lindström mainitsee vielä yhden tärkeän seikan, jolla on iso vaikutus hiusten kuntoon: stressin.

– Stressi on maailmanlaajuisesti yksi suurimmista hiustenlähdön aiheuttajista. Oma stressitaso kannattaa tarkistaa, jos hiusten kunto ja oheneminen huolettaa, Lindström huomauttaa.

X