iho ja ruokavalio
Onko ruokavaliolla vaikutusta ihoon?
Kauneus

Onko viinin litkimisellä oikeasti vaikutusta ihoon? Voiko akne ärtyä maitotuotteista? Asiantuntija vastaa 7 väitteeseen ihon hyvinvoinnista

Veden juominen kirkastaa ihoa ja suklaalevyn nakertamisen näkee seuraavana päivänä naamasta – tai ainakin moni uskoo niin. Asiantuntija kertoo, mitkä ruokaan liittyvät uskomukset ovat totta.
Teksti: Elisa Hurtig Kuvat: iStock

Väite: Veden juominen kirkastaa ihoa.

Veden litkiminen ei kirkasta ihoa, mutta nesteen puutteella on negatiivisia vaikutuksia ihon toimintaan. Ihon dermiksestä eli verinahasta noin 20–30 prosenttia on vettä. Jos vesipitoisuus laskee tätä pienemmäksi, ihon pinta kuivuu eikä se ole enää niin joustava.

Jos ihminen juo jo ennestään suositusten mukaisesti noin 1,5 litraa vettä vuorokaudessa, veden juomisen lisääminen ei tutkimusten mukaan kuitenkaan paranna ihon kuntoa. Mutta jos jostain syystä juominen tuppaa jatkuvasti unohtumaan eikä suositusten mukainen määrä täyty, päivittäisen nestemäärän lisääminen voi joidenkin tutkimusten mukaan parantaa myös ihon nesteytystä ja sitä kautta ihon toimintaa.

Nesteytystä ajatellen on tärkeä muistaa, että nestettä tulisi saada juomaveden lisäksi vesipitoisista kasviksista, hedelmistä ja marjoista.

Väite: Valkoiset viljat ja sokeri veltostuttavat ihoa ja aiheuttavat näppylöitä.

Vaalean leivän ja irtokarkkien ystävien harmiksi väite saattaa pitää paikkansa. Valkoiset viljat ja sokeri ovat ravintoarvoiltaan köykäisiä, korkean glykemiakuorman sisältäviä ruoka-aineita, eikä niistä saa ihon tervettä toimintaa tukevia suojaravintoaineita samalla tavalla kuin täysjyvätuotteista. Glykemiakuorma kertoo ruoan sisältämien hiilihydraattien laadusta ja määrästä.

Runsaasti valkoisia, vähäkuituisia viljoja ja sokeria sisältävällä ruokavaliolla on korkea glykeeminen kuorma, ja se voi tämän vuoksi vaikuttaa ihon kuntoon ja akneoireiden määrään. Ruoka-aineet, joiden glykeeminen indeksi on matala, puolestaan edistävät hyvää sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa ja sisältävät iholle tarpeellisia suojaravintoaineita.

Lue myös: Testasimme ihonpuhdistuksen tehovälineitä – laitteilla syntyy hoitolatunnelma kotiin, mutta halvallakin saa hyvää: ”Mikrokuituinen liina yllätti täysin”

Väite: Viinin juominen ikäännyttää ihoa.

Alkoholin kulutus voi vaikuttaa ihoon monella tavalla. Satunnainen alkoholin käyttö saattaa aiheuttaa muun muassa kasvojen punoitusta ja kuumotusta, joka johtuu alkoholin aiheuttamasta allergistyyppisestä reaktiosta. Alkoholin nauttiminen voi aiheuttaa myös angioödeemaa eli allergistyyppistä turvotusta huulissa ja silmäluomissa.

Runsaasta alkoholista johtuvien iho-ongelmien taustalla on yleensä maksan häiriö.

Vakavampien, runsaasta alkoholin käytöstä johtuvien iho-ongelmien taustalla puolestaan on yleensä maksan toimintahäiriö, jonka vaikutukset näkyvät iholla punoituksena, ihomuutoksina, hämähäkkiluomina ja verisuonilaajentumina.

Suositusta runsaampi alkoholin käyttö voi pahentaa olemassa olevia ihosairauksia, kuten ihopsoriaasia ja infektioekseemaa. Väestösuositus naisille on enintään yksi alkoholiannos päivässä ja miehille kaksi annosta päivässä.

Väite: Suklaan syöminen aiheuttaa näppylöitä ja finnejä.

Väite saattaa joissain tilanteissa pitää paikkansa, sillä tutkimusten mukaan akne voi pahentua, jos syö suuren määrän, noin 170–340 grammaa, tummaa suklaata muutamana peräkkäisenä päivänä.

Vaalea maitosuklaa puolestaan voi aiheuttaa iho-oireita, koska se sisältää hurjasti sokeria ja sillä on sen vuoksi korkea glykeeminen kuorma.

Kunnon suklaaöverit voivat leimauttaa ihon.

Väite: Maitotuotteiden nauttiminen aiheuttaa epäpuhtauksia iholle.

Väite ei välttämättä pidä paikkaansa. Maitotuotteiden syöminen ja maidon juominen yhdistetään jostain syystä usein ihmisten puheissa riskiin saada akne, mutta tutkimusnäyttö pohjaa vain väestötutkimuksiin eikä satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia ole tehty.

Siispä jokaisen kannattaa suhtautua varauksella siihen, että maitotuotteiden boikotoiminen tekisi ihosta hehkeän ja poistaisi ongelmat – sitä voi toki testata itse.

Maitotuotteet sisältävät monia tarpeellisia suojaravintoaineita, kuten kalsiumia, jodia, D-vitamiinia, B-ryhmän vitamiineja ja aminohappoja. Jos haluaa kokeilla maitotuotteiden vähentämisen vaikutusta omaan ihoon ja mahdollisiin akneoireisiin, tulisi maitovalmisteet pyrkiä korvaamaan vitaminoiduilla kasvimaitovalmisteilla, kuten kauramaidolla tai -jogurtilla.

Kannattaa myös tarkistaa, että nämä korvaavat tuotteet sisältävät jodia.

Kotiliesi.fi: Etsitkö aurinkorasvaa, joka imeytyy nopeasti? Testasimme 4 voidetta – ja löysimme yhden lähes täydellisen tuotteen

Väite: Avokadon sisältämä pehmeä rasva on hyväksi iholle.

Oikeanlainen rasva on iholle hyväksi, mutta avokadon sisältämällä rasvalla ei ole ihoa hellivää vaikutusta. Ihon toiminnan kannalta tärkeitä rasvahappoja ovat etenkin välttämätön omega-6-rasvahappo eli linolihappo ja siitä muodostuva arakidonihappo. Linolihapon puute voi ilmetä ihon kuivumisena.

Avokadon rasva ei paranna ihon kuntoa.

Koska elimistö ei osaa valmistaa linolihappoa itse, sitä on saatava ruoasta. Hyviä omega-6-rasvahappojen lähteitä ovat kasviöljyt, kuten auringonkukka-, maissi- ja soijaöljy ja rypsiöljy sekä pähkinät, siemenet ja liha.

Avokadossa puolestaan on lähinnä kertatyydyttymätöntä rasvaa, joka ei paranna ihon kuntoa. Avokadon sisältämä E-vitamiini sen sijaan on hyväksi iholle, sillä se osallistuu ihon antioksidatiiviseen puolustukseen.

Väite: Antioksidanttipitoiset ruoka-aineet, kuten lehtikaali ja mansikka, suojaavat ihoa.

Ravitsemussuositusten mukainen saanti välttämättömiä vitamiineja sekä hiven- ja kivennäisaineita tukee terveen ihon toimintaa. C- ja E-vitamiinit toimivat antioksidantteina ihon normaalissa toiminnassa solukalvoilla ja solujen sisällä. C-vitamiinia tarvitaan myös muodostamaan kollageenia, joka auttaa ihoa pysymään joustavana.

Antioksidanttipitoiset, kasviperäiset ruoat ovat muutenkin terveellisiä, joten niitä kannattaa syödä riittävästi päivittäin. Hyviä C-vitamiinin lähteitä ruokavaliossa ovat kasviperäiset ruoat, etenkin kaalikasvikset, paprika, nokkonen ja pinaatti, sitrushedelmät, kiivihedelmä, guava, papaija, tyrnimarja, mustaherukka, mansikka, punaherukka, vadelma ja peruna. Myös maksassa on paljon C-vitamiinia.

Hyviä E-vitamiinin lähteitä ruokavaliossa ovat muun muassa kasviöljyt, siemenet, mantelit ja pähkinät, kasviöljypohjaiset leivänpäällislevitteet, sekä marjat, joista etenkin tyrnimarja, mustaherukka, metsämustikka ja puolukka. Lisäksi E-vitamiinia on kalassa, äyriäisissä, kananmunassa sekä täysjyväviljoissa.

Asiantuntijana laillistettu ravitsemus-terapeutti Henna Rannikko Ravitsemusklinikalta.

X