Koiran tai kissan kanssa sänkyyn – ällöä vai ihanaa? Näin lemmikin kanssa nukkuminen voi vaikuttaa kummankin terveyteen
Moni nukkuu koiransa tai kissansa kanssa samassa sängyssä. Kannattaisiko se, kysyimme eläinlääkäriltä.
Moni koira pitää isännän tai emännän sängyssä nukkumisesta. Onko tavasta syytä luopua?
Moni nukkuu koiransa tai kissansa kanssa samassa sängyssä. Kannattaisiko se, kysyimme eläinlääkäriltä.
Pitäisikö lemmikki päästää sänkyyn nukkumaan, pohtii moni kissan tai koiran omistaja. Kissa tai koira sängyssä saattaa tuntua mukavalta ja tuoda turvaa, lämpöä ja läheisyyttä.
Miten siis on, pitäisikö vai ei?
– Paljon on kiinni siitä, millainen nukkuja on, huomauttaa erikoistutkija, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Thomas Grönthal Ruokavirastosta. Lähtökohtaisesti lemmikin kanssa nukkuminen ei ole vaarallista tai haitallista, päinvastoin.
Oman lemmikin läheisyys on tutkitusti ihmisen hyvinvointia lisäävä seikka. Luotettavaksi koetun, läheisen eläimen läheisyydessä ihmisen kehon stressireaktiot rauhoittuvat: sydämen syke hidastuu, verenpaine alenee, hengitys rauhoittuu ja lihakset rentoutuvat.
Yhteissängyn täytyy olla molemmille sopiva järjestely
Yhteisessä sängyssä nukkuminen lemmikin kanssa voi siis toimia todellisena hyvinvoinnin lähteenä. Grönthal muistuttaa, että karvaisen kaverin läsnäolo pedissä voi tuoda turvallisuuden tunnetta. Jos yöllä kuuluu epämääräisiä ääniä, kaveri herää ensin ja varoittaa. Lemmikin läsnäolo voi parantaa unta muillakin tavoin.
– Ero huonon ja hyvän yöunen välillä voi olla kiinni koiran tai kissan läsnäolosta. Se on tärkeä seikka, sillä nykyisen kiireisen elämäntyylin aikana monet saavat liian vähän unta, ja kaikki yöunen määrää ja laatua parantava on hyvästä.
Tärkeää on, että asiaa muistaa kysyä myös karvaiselta kaverilta. Koiraa tai kissaa ei pidä pakottaa nukkumaan sängyssä, sillä ne voivat esimerkiksi kaivata viileämpää nukkumapaikkaa. Tosin pakottaminen harvoin onnistuukaan, etenkään itsenäisyydestään tunnettujen kissojen.
Toisaalta jos lemmikin läsnäolo tuntuu haittaavan omaa unta, sitä ei pidä sängyssä nukkumiseen opettaa ja totuttaa. Etenkin kissat yöeläiminä saattavat lähteä vaeltelemaan, ja koiratkin usein tykkäävät vaihtaa makuupaikkaa yön aikana. Herkkäunisempi ihminen usein havahtuu lemmikkien liikuskeluun.
Vain luotettavan lemmikin kanssa yhteispetiin
Sängyssä nukkuvan lemmikin täytyy myös olla ehdottoman hyväluontoiseksi tiedetty eläin, muistuttaa eläinlääkäri ja zoonoosimikrobiologian dosentti Paula Kinnunen. Etenkin rescue-koirissa voi olla taustaltaan tuntemattomia yksilöitä, joiden käyttäytymistä kaikissa tilanteissa ei voida ennustaa.
– Nukkuessaan ihminen on haavoittuvimmillaan, ja esimerkiksi unipotkujen kohteeksi joutuessaan arvaamattomasti käyttäytyvä koira voi olla vaarallinen.
Parhaimmillaan lemmikin kanssa samassa sängyssä nukkuminen on kuitenkin palkitsevaa ja rentouttavaa. Molemmat asiantuntijat antavatkin sille siunauksensa – tietyin varauksin. Asiaan liittyy myös tiettyjä terveysriskejä, mutta jos ne ottaa huomioon, yhdessä nukkumiselle on vain harvoin estettä.
Tarttuvat taudit ja loiset ovat epätodennäköisiä
Isoimmat riskit liittyvät erilaisten tarttuvien tautien ja ulko-ja sisäloisten mahdollisuuteen. Koiran ja kissan elimistössä elää lukematon määrä sellaisia bakteereja, jotka ovat normaalioloissa vaarattomia, mutta tietyissä olosuhteissa voivat aiheuttaa ihmiselle ikäviä tauteja ja jopa hengenvaarallisia infektioita.
Kinnunen nostaa näistä esiin kaksi, Pasteurella– ja Capnocytophaga-bakteerin.
– Nämä ovat osa koiran ja kissan normaalia bakteeriflooraa ja eläimelle vaarattomia. Ne voivat tarttua ihmiseen eläimen suun kautta eli paitsi puremisen välityksellä, myös jos eläin nuolee ihmisen kasvoja tai esimerkiksi haavaa.
Läheskään aina bakteeri ei kuitenkaan aiheuta tulehdusta eikä varsinkaan vakavaa sellaista. Lisäksi vaikuttaa siltä, että omistajalle tavallisesti kehittyy suoja oman lemmikkinsä mikrobistoa vastaan, ja vaarallisimmat tartunnat tulevat vieraasta eläimestä.
Etenkin oman lemmikin kanssa tartuntariski on siis äärimmäisen pieni, mutta kuitenkin olemassa. Etenkin lasten, vanhusten ja immuunipuolustukseltaan heikentyneiden (esimerkiksi elinsiirto- tai syöpähoitopotilaat) ihmisten on hyvä ottaa asia huomioon.
Älä anna lemmikin nuolaista huulia tai haavoja
Erityisen riskin paikka on, jos koira nuolee omistajansa haavaa.
Hereillä ollessa haavan nuolemisen estäminen on helpompaa kuin nukkuessa. Yhteisessä sängyssä köllöttelevä koira voi alkaa nuolla rikkoutunutta ihoa omistajan torkkuessa.
– En suosittelisi missään tilanteessa antamaan koiran nuolla haavoja, ei omiaan tai omistajan. Koiran suussa on aika paljon sellaisia bakteereita, joita meidän omassa suussa ei ole, ja jotkut niistä, toki onneksi harvoin, voivat aiheuttaa hyvin vakavia tulehduksia, Grönthal summaa.
Myös mahatautien ja suolistoloisten tarttuminen ihmisen ja lemmikin välillä on aina mahdollista esimerkiksi nuolemisen kautta, sillä niin koirat kuin kissat tunnetusti huolehtivat intiimihygieniastaan nuolemalla takapäätään.
Monet tauteja aiheuttavat suolistobakteerit, kuten kampylobakteeri ja salmonellabakteeri voivat asustella koiran tai kissan elimistössä ja huonolla tuurilla siirtyä kasvojen nuolemisen eli limakalvokohtaktin välityksellä ihmiseen. Lemmikin suusta bakteerit siirtyvät myös esimerkiksi ruokakuppeihin. Tartunta on mahdollista myös, jos esimerkiksi pesee koiran vesikuppia käsin eikä sen jälkeen pese niitä.
Tauteja aiheuttavia suolistobakteereita on ulostetutkimuksissa havaittu paljon koirilla, jotka syövät raakaravintoa.
Monet hengitystietulehdusten aiheuttajat ovat Kinnusen mukaan ihmisellä ja koiralla tai kissalla niin ikään yhteisiä eli voivat tarttua puolin ja toisin. Sellaisiin kuuluvat muun muassa koronavirus (covid-19) ja jotkut A-influessavirukset ja streptokokkibakteerit.
Nyrkkisääntö: sairaana kumpikin omissa pedeissään
Kinnusen mukaan hyvä nyrkkisääntö on, että jos jompikumpi eli eläin tai ihminen on sairas, samassa sängyssä ei ole syytä nukkua. Toisin sanoen ripulista kärsivä, iho-oireinen tai muuten kipeän oloinen koira on syytä ohjata omalle makuupedilleen, ja vastaavasti flunssainen tai vatsatautinen ihminen ei vastuullisesti käyttäytyessään päästä lemmikkiä sänkyyn.
Tartunta toki voi tapahtua muuallakin kuin yhteisessä sängyssä nukkuessa.
– Jos koiran antaa nuolla suuta ja kasvoja, tietynlainen ratkaiseva kynnys mikrobien siirtymisen kannalta on jo ylitetty. Silloin on merkityksetöntä, antaako eläimen nukkua sängyssä vai ei, jos tauti- ja mikrobiriskejä miettii, Grönthal huomauttaa.
Myös hän on sitä mieltä, että nyrkkisääntö sairaana omissa pedeissään nukkumisesta on silti hyvä käytäntö.
”Vaikka riskejä on ja tieto lisää tuskaa, nukun itsekin samassa sängyssä oman koirani kanssa.”
Erityisen tarkkana saa olla niin sairaustapauksissa kuin muutenkin, jos lemmikki on ulkomailta kotoisin.
– Jopa puolet Romaniasta ja Venäjältä tulleista rescue-koirista kantaa antibioottiresistenssejä bakteereita suolistossaan ja suussaan, Grönthal kertoo. Myös monissa muissa maissa antibioottiresistenssien bakteerien levinneisyys on Suomea suurempi, ja niitä voi tarttua mukaan myös matkusteleville suomalaisille koirille.
Tuoko lemmikki sänkyyn punkkiriskin?
Loisrintamalla suurimpia puistatuksen ja päävaivan aiheuttajia lemmikinomistajalle ovat puutiaiset eli punkit.
– Punkkiriskin takia en lähtisi muuttamaan hyvin toimivaa tapaa nukkua yhteisessä sängyssä, Grönthal kuitenkin lohduttaa.
Hän painottaa, että tämä pätee vain siinä tapauksessa, että loishäätö eli punkkiestolääkitys on kunnossa ja jokailtainen punkkitarkastus kuuluu ilman poikkeuksia rutiineihin.
Kumpikaan ei korvaa toistaan, eli molemmista täytyy pitää kiinni. Paraskaan punkkikarkotin ei ole sataprosenttinen, eikä tarkastamalla välttämättä pysty huomaamaan kaikkia punkkeja.
Ilman näitä toimenpiteitä punkeilla on koko yö aikaa kipittää koiran turkista ihmisen iholle. Sama toki pätee esimerkiksi sohvalla köllötteleviin koiriin tai muuhun päiväsaikaiseen kontaktiin ihmisen ja koiran välillä, eli varotoimenpiteitä on syytä noudattaa, nukkuipa koira sängyssä tai ei.
Ulkoisia punkkikarkotteita käyttävän lemmikin kanssa on hyvä huomioida, että valmisteet leviävät kauttaaltaan lemmikin iholle ja turkkiin. Erityisesti lasten ei ole hyvä antaa kosketella punkkipantaa eikä nukkua pantaa käyttävän lemmikin kanssa.
Yhden punkkipannan pakkausselosteessa mainitaan, ettei aikuistenkaan pidä nukkua samassa sängyssä valmistetta käyttävän eläimen kanssa. Asia kannattaa tarkastaa pakkauksesta.
Sisäisesti käytettävien, punkkeja tappavien lääkevalmisteiden kanssa eläimen koskettamiseen tai sen kanssa nukkumiseen ei liity rajoitteita tai varotoimenpiteitä.
Yleinen lika ja kapi – riskitekijöitä vai ei?
Mitä tulee yleiseen hygieniaan ja lemmikin lakanoihin mahdollisesti kantamaan likaan, huolenaihetta ei Grönthalin mukaan juurikaan ole. Kunhan lemmikin pitää puhtaana ja pesee pois näkyvän lian, etenkin mahdolliset ulosteet joissa koira on pyörinyt, koira ei vaarallisia määriä likaa sänkyyn tuo.
Itse asiassa pieni mikrobialtistuksen lisäys saattaa olla pelkästään hyväksi.
– Niin koirat kuin ihmiset kohtaavat päivittäin tuhansia ja tuhansia mikrobeja sairastumatta, ja niin kuuluukin olla. Liian vähäisen mikrobialtistuksen tiedetään lisäävän allergiariskiä ja haittaavan normaalia immuunipuolustusta, Grönthal summaa.
Koirien kirput ovat Suomessa hyvin harvinaisia, mutta toinen epätoivottu ötökkälaji eli syyhypunkki, on kohtalaisen yleinen riski etenkin metsästyskoirille. Koirien ja kissojen syyhypunkki eli kapi tarttuu lemmikistä toiseen sekä ketuista ja muista villieläimistä lemmikkiin, joka voi sen tartuttaa myös ihmiseen.
Toisaalta ihmisen syyhy voi tarttua myös koiraan. Tätä seikkaa ei Kinnusen mielestä oteta tarpeeksi huomioon, kun puhutaan koko ajan yleistyvästä syyhystä.
– Olen hiukan huolestunut siitä, että ei ehkä aina ymmärretä varmistaa, voisiko syyhyn aiheuttaja tai ylläpitäjä olla perheen lemmikki. Syyhytartunta voi joskus olla koiralla täysin oireeton, mutta ihmisellä tunnetusti sitä on vaikea olla huomaamatta.
Tärkeintä on hyvä uni
Kun niin lemmikki kuin ihminen ovat terveitä, rokotukset ja loishäädöt ovat kunnossa ja raakaruokituilla koirilla säännölliset ulostetutkimukset tehty, yhdessä nukkumiselle ei siis ole sen kummempia esteitä.
– Vaikka riskejä on ja tieto lisää tuskaa, nukun itsekin samassa sängyssä oman koirani kanssa silloin kun se sinne haluaa, ja annan sen nuolla kasvojani, paljastaa tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Grönthal.
Zoonoosibiologian dosentti Kinnunen on samoilla linjoilla, vaikkei omaa kissaansa yhteiseen sänkyyn päästäkään.
– Tärkeintä lopulta on, että saadaan esteetöntä ja hyvää unta. Jos molemmat osapuolet haluavat nukkua yhdessä ja tarvittavat varotoimenpiteet on tehty, yhdessä nukkuminen voi olla oikein mainio ratkaisu.
Lähteenä jutussa käytetty myös:
Duodecim-lehden artikkeli: Koti- ja lemmikkieläimet tartuntatautien lähteenä
Anna-Kaisa Pitkänen: Eläinten hoivassa. Eläimet mielenterveyden tukena. (Kirjapaja 2023)
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous