”Suurin osa vieraista tiesi, että he eroaisivat saman tien” – suomalaisnaiset kertovat kauheimmista hääkokemuksistaan
Humalainen ex-mies, lähentelevä sulhanen, tarjoilun epäonnistuminen... Annan lukijat kertovat kokemuksiaan pieleen menneistä häistä.
Kaikki ei aina mene häissä nappiin. Kuvituskuva.
Humalainen ex-mies, lähentelevä sulhanen, tarjoilun epäonnistuminen... Annan lukijat kertovat kokemuksiaan pieleen menneistä häistä.
Häät ovat useimmiten ihania ja ikimuistoisia juhlia, mutta kaikki ei välttämättä aina mene häissä täysin putkeen. Hyvällä suunnittelulla voidaan välttää monet häämokat, mutta kaikkiin asioihin – kuten ihmisten käyttäytymiseen – ei voi vaikuttaa.
Kysyimme Annan lukijapaneelilta heidän kauhukokemuksiaan häistä. Heinäkuussa 2023 tehtyyn kyselyyn vastasi 60 naista, jotka olivat iältään 32–77-vuotiaita. Naiset kertovat, miten häissä ei ainakaan kannata toimia.
”Tarjoilu epäonnistui pahasti”
Häitä suunniteltaessa juhlatila ja tarjoilut kannattaa miettiä huolella, sillä virhevalinnat voivat laskea juhlatunnelmaa.
”Olin vieraana häissä, joissa juhlapaikka oli korkealla kalliolla. Koko juhlan ajan piti vahtia lapsia, jotta he eivät menneet jyrkänteelle.”
”Tarjoilu epäonnistui pahasti. Seisovassa pöydässä oli pieniä tarjottavia, joiden ottamisessa meni aikaa. Lisäksi oli vain yksi jono. Seisottuamme 1,5 tuntia jonossa luovutimme ja lähdimme kotiin. Siinä vaiheessa tunnelma oli surkea: vieraiden lapset itkivät väsyneenä ja nälkäisenä, esiintyjät odottelivat soittimien kanssa hermostuneena lavalla.”
Säälle ei voi mitään, mutta jos sateeseen ei ole varautunut kunnolla, myös se voi aiheuttaa harmia.
”Juhliin oli kutsuttu liikaa vieraita ja juhlapaikkana oli teltta, jonka katto vuoti sateella. Tanssilattiana oli asfaltti.”
”Muutoin mukavissa häissä elokuun sää rankkasateineen ikävästi laimensi tunnelmaa. Istuimme pöydässä, jonka takana oli meihin päin viettävä rinne. Vaikka juhlateltta suojasi muutoin sateelta, oli jalkoihin rinnettä pitkin valuva kuravesi aika ikävä. Suomen kesä.”
Tukevassa humalassa ollut vieras vietiin pois poliisiautolla
Suuri osa kyselyyn vastaajien karmeista hääkokemuksista liittyi ihmisten epäasialliseen käytökseen. Usein alkoholilla oli osuutta asiaan.
”Eräissä häissä morsiamen entinen sulhanen alkoi retostella, kuinka hän olisi ollut paljon parempi mies morsiamelle, ja paljasti yksityiskohtia heidän seksielämästään. Tämä ex-mies oli tukevasti humalassa ja hänet poistettiin juhlista poliisin voimin, koska meno alkoi olla morsiusparia loukkaavaa ja häntä ei saatu enää hillittyä muulla keinoin.”
”Morsiamen äiti ja sulhasen äiti liikaa viinaa päässä tappelivat.”
Myös häiden päähenkilöiden käytös oli pilannut joissain häissä juhlatunnelman.
”Olin vuosia sitten häissä vieraana kihlattuni kanssa. Illan edetessä, porukan humaltuessa, sulhanen suuteli minua ihan odottamatta. Se oli itselle aika kamalaa. Muutenkin yritti lähennellä. Vieläkin yököttää, kun näen kyseisen ihmisen. Sekään liitto ei loputtomiin kestänyt.”
”Ystäväni häissä kauan sitten yllätin sulhasen ja hänen kaverinsa tyttöystävän, kun he tulivat naistenhuoneesta posket punottaen. En tietenkään voinut morsiamelle tai kenellekään tästä silloin kertoa. Kyseinen avioliitto päättyi muutaman vuoden kuluttua.”
”Olin vieraana häissä, joissa morsian alkoi riidellä ensin sulhasen kanssa ja sen jälkeen kaikkien muidenkin. Lopulta lähti pois juhlista ns. ovet paukkuen.”
Kutsumaton vieras omissa häissä
Suurin osa kyselyyn vastaajista kertoi ikävistä tai kiusallisista kokemuksistaan häävieraan roolissa, mutta joukossa oli myös muutama ikävä tilanne omista häistä.
”Aikoinaan omissa häissäni menin paniikkiin, kun ennen vihkitilaisuuden alkua odotellessamme kirkon eteisessä näin isäni menevän kirkkoon, vaikka häntä en ollut kutsunut.Emme olleet vuosiin olleet missään tekemisissä, ja menneet muistot olivat kauhunsekainen lapsuus.
Sulhaseni sai onneksi minut rauhoittumaan ja vihkiminen sujui suht mallikkaasti. Onneksi isäni älysi sentään olla tulematta juhlapaikalle, ettei pilannut koko hääpäivää. Äitini suuressa viisaudessaan oli päättänyt kutsua hänet paikalle kertomatta minulle mitään. Tätä en ole ikinä antanut anteeksi, se koski ja kovaa.”
”Äitini pukeutui valkoisiin minun häissäni, tuntui vähän inhottavalta.”
”Äitini sairastui juuri ennen häitä syöpään, appiukon lonkka pois paikaltaan, pappi oli kovassa räkätaudissa, kaljantekijä katkaisi jalkansa ja ohjelmanvetäjällä suolisolmu. Kaikista näistä huolimatta liittomme on pian kestänyt 30 vuotta.”
Mieleenpainuvia kiusallisia tilanteita: ”Suurin osa vieraista tiesi, että he eroaisivat saman tien”
Moni vastaajista mainitsi, että varsinaisia kauhutarinoita heillä ei ole kerrottavaksi, mutta kiusallisia kokemuksia kyllä.
”Kun äänilevy pantiin soimaan ja morsiuspari alkoi tanssia häävalssia, sulhasen vanhoillislestadiolaiset sukulaiset alkoivat veisata kovalla äänellä virsiä. Levysoitin siirrettiin ikkunalle ja tanssi jatkui pihanurmikolla. Veisaajat jäivät onneksi sisätiloihin.”
”Suurin osa vieraista tiesi, että he eroaisivat saman tien. Noin 40 vuotta sitten maaseudulla morsiamen vanhemmat kustansivat häät, joten ”teatteri” piti vetää läpi. Ei mukavaa kenellekään.”
”Olin naistuttuni kanssa hääpaikan yläkerrassa. Hän laittoi kakkulautasen kaiteelle. Se lensi alas lattialle, kakkupala ja sirpaleet sotkivat tilaa. Onneksi ei pudonnut vieraiden päähän. Kyllä hävetti.”
”Olin serkkuni häissä. Kutsujana olivat parin vanhemmat, ja vanhempien maku kyllä häissä olikin näkyvästi esillä. Vieraat olivat vanhempien ikäisiä, pariskunnan kavereita oli tosi vähän, mikä oli surullista. Esim. minä joka en morsiamen kanssa ole ollut tekemisissä ikinä, olisin voinut antaa tilaa nuorten kavereille. Yleensä liikutun helposti, mutta näissä häissä en itkenyt kertaakaan. Hyvä fiilis puuttui.”
”Hääparin vihki morsiamen isä, joka oli vakaasti uskova ihminen toisin kuin morsiuspari, ja hän ei puheissaan kirkossa eikä juhlapaikalla jättänyt tätä asiaa kenellekään epäselväksi. Tilanne oli todella kiusallinen ja takuulla hääparista kamala.”
”90-luvulla yhteiskunnassa oltiin vielä varmasti paljon nykyistä perinteisempiä ja minut kutsuttiin häihin, kun olin sinkku. Sain erikseen ohjeen, että ”et saa tuoda avecia, kun ei koskaan tiedä, mitä sun matkassa tulee”. Teki vähän mieli jättää osallistumatta koko häihin, mutta uteliaisuus voitti, ajattelin, että paikan päällä lienee muitakin kohtalotovereita. Eipä ollut!”
Lue myös Kotilieden juttu: Häät ja juhlaperinteet ovat muuttuneet aikojen kuluessa – musta pyhämekko on vaihtunut valkoiseen pukuun ja morsiuskruunu huntuun
Kommentit
Olin häissä, jossa ”hääpari” oli mennyt maistraatissa naimisiin jo kaksi vuotta aiemmin ja heillä jo kaksi lastakin. Hääjuhla itsessään oli kiva, mutta kirkollinen siunaaminen oli kuin hassua teatteria, jossa ”morsiamen” isä saattoi tyttärensä (joka oli siis jo naimisissa) alttarille ja jossa oli aivan kaikki häiden peruselementit ”tahdon” yms. Odotin vain et vaihtavatko vielä sormuksetkin, mutta se taisi olla ainoa, joka puuttui. Myös juhlat siunaamisen lisäksi oli koomiset kun tuntui et pääasia oli jos jonkinmoiset kuvaukset.. Juhlapaikalla sai sokaistua kun valokuvaaja räpsi salamalla koko ajan hämärässä ja videokuvaaja pyöri ympyrää. Tuntui, että kaikki oli vain teatteria. Ensimmäiset häät, joissa en edes liikuttunut.
Kommentit
Tavallaan ymmärrän noita vanhoillislestadiolaisia sukulaisia. Kiusallista jos tekeminen sulkee puolet porukasta pois. Keksivät onneksi itse itselleen tekemistä.
Siskon häissä sulhasen naispuolinen ystävä aloitti sen sortin draaman, että ulkopuolinen olisi voinut luulla hänen olevan juhlien keskipiste. Paasasi omasta parisuhteestaan ja sen ongelmista, kännissä huusi puhelimeen puolisolleen, iski muita miesvieraita, veti koko ajan sulhasta syrjään avautuakseen tälle. Tilanne ratkesi, kun ohjasin naisen ulos, kysyin onko kotiin pitkä matka ja tilasin taxin. Varmistin, että hän myös poistuu. Onneksi ei tullut takaisin ja juhlat oli lopulta mukavat.
Olin häissä jossa morsiamme äiti jakoi viinaa harvoille ja valituille. Ja sulhanen päihtyi pahasti ja riitautui morsiamen kanssa. Sulhanen meni joessa olevaan saaren telttaan nukkumaan. Se liitto kesti kahden lapsen syntymän ja sitten tuli ero.
Olin häissä, jossa ”hääpari” oli mennyt maistraatissa naimisiin jo kaksi vuotta aiemmin ja heillä jo kaksi lastakin. Hääjuhla itsessään oli kiva, mutta kirkollinen siunaaminen oli kuin hassua teatteria, jossa ”morsiamen” isä saattoi tyttärensä (joka oli siis jo naimisissa) alttarille ja jossa oli aivan kaikki häiden peruselementit ”tahdon” yms. Odotin vain et vaihtavatko vielä sormuksetkin, mutta se taisi olla ainoa, joka puuttui. Myös juhlat siunaamisen lisäksi oli koomiset kun tuntui et pääasia oli jos jonkinmoiset kuvaukset.. Juhlapaikalla sai sokaistua kun valokuvaaja räpsi salamalla koko ajan hämärässä ja videokuvaaja pyöri ympyrää. Tuntui, että kaikki oli vain teatteria. Ensimmäiset häät, joissa en edes liikuttunut.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous