Anna Perho
Toimittaja Anna Perholla on monta rautaa tulessa.
Työ ja raha

Anna Perho oli lähellä menettää luottotietonsa – ”Sitä opetusta en unohda koskaan”

Anna Perho teki yrittäjätaipaleensa alussa virheen, jonka vuoksi oli menettää luottotietonsa. Tiukasta tilanteesta selviydyttyään hän opetteli säästämään. – Toivon, että olisin aloittanut jo aikaisemmin, Anna sanoo.
Teksti: Riikka Heinonen Kuvat: Sampo Korhonen, Unsplash, Anna Perhon kotialbumi

Toimittaja Anna Perho, 52, muistaa aina hetken, jolloin hän seisoi maksuautomaatilla pankin tuulikaapissa kädessään pino laskuja ja itki. Hän oli saanut vasta osan maksettua, mutta palkka oli huvennut ja tili oli taas tyhjä.

– Olin ostanut elintarvikekioskin laskeskeltuani, että tienaisin sillä hyvin. Silloin reilut 25 vuotta sitten kioskin pyörittämisessä oli vielä paperilla jotain järkeä, sillä elettiin aikaa ennen kauppojen aukioloaikojen vapauttamista.

Anna oli ostanut aiemmin lainarahalla pienen kustantamon, joka julkaisi hevosalan lehteä ja tuotti kirjaprojekteja. Yrittäjällä ei ollut aikaa pyörittää kioskia, joten hän joutui palkkaamaan apukäsiä. Vaatimaton kassavirta valui työntekijöiden palkkoihin.

– Yritin sinnitellä eteenpäin, vaikka posti toi laskuja jatkuvalla syötöllä. Lopulta jätin kirjekuoret avaamatta ja olin hilkulla menettää luottotietoni. Tunsin itseni yksinäiseksi, koska en kehdannut kertoa rahapulastani. Kun tilanne helpotti, kerroin läheisilleni.

Seura.fi: ”Elämäni on mennyt pilalle näistä veloista” – Jaanan, 38, ohella ulosotossa on noin 550 000 velallista ja luottotiedot puuttuvat lähes 400 000 suomalaiselta

”Sain maistiaisen siitä, millaista on, kun raha-asiat ovat solmussa”

Kioskitoiminta kaatui omaan mahdottomuuteensa. Anna sai lopulta velat kuitattua myymällä autonsa. Turvatakseen selustansa hän aloitti rahasto- ja osakesäästämisen.

– Sain maistiaisen siitä, millaista on, kun raha-asiat ovat solmussa. Sitä opetusta en unohda koskaan. Säästöt tuovat minulle hallinnantunteen, mielenrauhaa ja vapautta. Toivon, että olisin aloittanut säästämisen jo aikaisemmin. Toivon, että tarinani kuultuaan mahdollisimman monet aloittaisivat säästämisen. Säästösumman ei tarvitse olla suuri, omani oli nykyrahassa 20 euroa kuussa. Pienikin puskuri antaa liikkumavaraa.

Anna Perho

Anna remontoi vanhaa puutaloa.

Annan säästöt kuluvat juuri nyt remonttihankkeeseen. Anna ja hänen miehensä ovat kaksi viime vuotta kunnostaneet Ypäjällä sijaitsevaa vanhaa puutaloa.

– Olen pienestä asti rakastanut vanhoja rakennuksia ja viettänyt lapsuutenikin sellaisessa. Puutalo oli ajautunut veljeni perheelle, ja ostin sen heiltä lyhyen harkinnan jälkeen. Mieheni ei tajunnut idean nerokkuutta yhtä nopeasti kuin minä. Myös vanhempi poikani kehotti minua miettimään vielä.

”Moni on kysynyt, mitä teemme, jos rahat loppuvat kesken.”

Perheen koti on vielä toistaiseksi Helsingissä. Annalla on kuitenkin jo suunnitelmia talon varalle.

– Emme aio ainakaan vielä muuttaa maalle. Minulla on talon suhteen kaikenlaisia yrittämisfantasioita pop-up pizzeriasta valmennus- ja retriittikeskukseen.

Talo ei vielä tuota mitään, ja remonttiin palanut rahasumma painaa ajoittain.

– Tässä remontin vaiheessa rahanmeno on kuitenkin välttämätöntä, joten itkeminen on turhaa. Remontoimme paikkaa siten, että se kestää seuraavatkin sata vuotta, enkä halua jarrutella sisustusideoissa tai tehdä mitään hutaisten. Moni on kysynyt, mitä teemme, jos rahat loppuvat kesken remontin tai emme viihdykään maalla. Sitten keksimme jotain muuta. Materiasta pitää olla valmis luopumaan.

Lue myös: Anna Perhon kolumni: Turhien tavaroiden säilyttäminen on itsepetosta – miksi niistä luopuminen on niin vaikeaa?

Anna Perho

Vaatteet ja huonekalut Anna hankkii käytettyinä.

”Äiti laittaa taas talouspaperikeittoa”

Säästettyään ensin Anna sallii itselleen ajoittaisen tuhlailun.

– Ajattelen varmasti liian helposti, että pitäähän täällä elääkin. Teen paljon töitä ja oikeutan siksi itselleni turhien tuoksukynttilöiden ostamisen. Haluaisin kuitenkin olla rahankäytössäni tarkempi, sillä kärsin kulutusahdistuksesta.

Anna ostaa käytettynä kaiken minkä pystyy: vaatteet ja huonekalut. Viimeisin parin euron löytö olivat pellavaiset kirjaillut keittiöpyyhkeet, jotka toivottavasti roikkuvat jonakin päivänä puutalon keittiössä. Ruokahävikkiä Anna yrittää vähentää välttämällä turhan ruoan ostamista.

– Olen omaksunut tavan mummiltani, joka pilkkoi porkkanan naatitkin käyttöön. Meillä on perheessä vitsi, että äiti laittaa taas talouspaperikeittoa, kun valmistan jääkaapin tähteistä jämäruokia.

Anna Perho

Anna ostaa ruoat verkkokaupasta.

Taksimatkoihin ja kauneudenhoitoon Anna myöntää tuhlaavansa liikaa.

– Käyn kampaajalla usein ottaen huomioon, miten vähän hiuksia minulla on. Lisäksi käyn kasvohoidoissa, kynsihuollossa, pelaamassa padelia ja nostamassa painoja personal trainerin opastuksella. Kallein kasvovoiteeni maksaa yli sata euroa ja pöniköitä riittää. Tiedän, että tämä on etuoikeutettua, mutta niin kauan kuin minulla on mahdollisuus, miksen satsaisi itseeni ja hyvinvointiini.

Yhtä piirrettä tyttärensä kulutustottumuksissa on Annan äiti tosin hämmästellyt.

– Minulla on käynyt siivooja yli 20 vuoden ajan, vaikka tuloni ovat olleet aiemmin merkittävästi pienemmät. Äiti jaksaa silti edelleen sinnikkäästi ehdottaa, että voisin siivota itse. Olen todella huono siivoamaan. Mitä järkeä siinä olisi, että yrittäisin henkihieverissä tehdä kaiken itse ja vieläpä huonosti?

Anna Perho

Anna Perho ja hänen miehensä remontoivat vanhaa taloa Ypäjällä. – Mieheni ei tajunnut idean nerokkuutta yhtä nopeasti kuin minä.

X