Työ ja raha

Korona on pahinta, mitä Tanja Douglass on sairastanut, mutta hänellä ei ollut sijaista: ”Tein töitä sängystä”

Painaako vastuu kellon ympäri, kun ei ole tarkkaa työaikaa? Kaksi johtajaa, Kaisu Christie ja Tanja Douglass kertovat, miten he rentoutuvat.

Teksti:
Piia Sainio
Kuvat:
Sampo Korhonen, Haastateltavien Kotialbumit

Kaisu Christie ja Tanja Douglass kertovat, miten palautuvat vaativasta työstä.

Painaako vastuu kellon ympäri, kun ei ole tarkkaa työaikaa? Kaksi johtajaa, Kaisu Christie ja Tanja Douglass kertovat, miten he rentoutuvat.

Nuorempana Kaisu Christie, 49, yleensä treenasi johonkin kilpailuun. Aina oli edellisvuoden ennätys rikottavana.

– Nyt kun on perhe ja ura, pitää miettiä, missä kannattaa mennä täysillä ja mikä on ihan vain nautintoa. Käyn juoksemassa ja treenaamassa siksi, että se tuntuu hyvältä.

Kaisu liikkuu paljon muutenkin. Perheessä on ”koronakoira” Loki, jonka Kaisu vie aamuvirkkuna ulos joka aamu kuudelta. Viikonloppuisin hän tekee perheen kanssa retkiä. Ja kun aikaa liikenee, hän käy pulahtamassa meressä.

– Liikunta on minulle höyryventtiili. Mies huomaa heti, jos en ole vähän aikaan muistanut käydä lenkillä, ja patistelee ulos.

Kaisu työskentelee liiketoimintajohtajana pankkialalla, OP-ryhmässä. Hänen johtamallaan sektorilla on yli 700 työntekijää. Työ tuntuu vastuulliselta ja merkitykselliseltä. Siksi sen parissa päivät venähtävät iltaan, jos ei pysy tarkkana.

”Olin vetänyt itseni aika lailla piippuun.”

Viime keväänä Kaisu joutui hakemaan tasapainoa sen suhteen, miten hän jakaa voimiaan työn, perheen ja oman jaksamisen välillä.

– Olin vetänyt itseni aika lailla piippuun, ja suurin syy siihen oli se, etten kuunnellut itseäni. Pistin kroppani tuntemukset sivuun ja ajattelin, että pitää vain mennä, tehdä ja suorittaa.

Kaisun tukena olivat niin perhe kuin työyhteisökin.

– Avun pyytäminen ei ole helppoa ihmiselle, joka on aina tottunut suoriutumaan kaikesta.

”En lähde kuin harakka jokaisen hopealusikan perään”

Kokemus opetti sen, että hyvinvointi on kokonaisvaltaista.

– Minun oli hyväksyttävä, ettei ole olemassa erikseen työminää tai kotiminää, taikka urheiluminää. On yksi Kaisu, josta pitää riittää energiaa kaikkeen siihen, mikä minulle on tärkeää.

Muutoksia Kaisu on tuon kevään jälkeen tehnyt sekä töissä että kotona. Hän pyrkii olemaan menemättä liian syvälle kaikkiin mielenkiintoisiin asioihin, jotka vetävät luontaisesti uteliasta mieltä puoleensa.

Lomalla Kaisu ei yleensä tee töitä. Vuonna 2020 oli vuorossa Hetta-Pallas-vaellus puolison kanssa. ”Saimme olla rauhassa monta päivää.”
Lomalla Kaisu ei yleensä tee töitä. Vuonna 2020 oli vuorossa Hetta-Pallas-vaellus puolison kanssa. ”Saimme olla rauhassa monta päivää.”

– Töissä keskityn tehokkaasti tärkeimpiin asioihin enkä lähde kuin harakka jokaisen hopealusikan perään. Jos priorisoinnista lipsuu, työpäivät pitenevät. Myös perfektionismin himmaaminen on auttanut asettamaan rajoja.

Työkoneen Kaisu sulkee yleensä puoli kuuden tai kuuden aikaan. Loppuilta kuluu enimmäkseen perheen parissa. Kiirettä helpottaa se, ettei kaikkien sohvatyynyjen tarvitse olla ojennuksessa vaan lapsiperheen kaaos saa näkyä.

Nykyään Kaisu malttaa useammin istahtaa kuuntelemaan, kun tyttäret harjoittelevat soittoläksyjään. Tyttäristä toinen soittaa pianoa ja toinen saksofonia.

– Se, että istun ja kuuntelen, on arvokkaampaa kuin se, että sanon kuuntelevani mutta häivynkin viikkaamaan pyykkiä. Pyykkivuori ei ole perhettä kaatanut tähän mennessä.

Sohvalla makoilu tuntuu vieraalta

Kaisu on pitkästä aikaa innostunut romaanien lukemisesta. Vuosia hän luki lähinnä tieto- ja ammattikirjallisuutta.

– Erilaisiin tarinoihin sukeltaminen on antanut mahdollisuuden irtaantua töistä.

Televisiota Kaisu ei juuri katsele.

– Sohvalla makoileminen ei ole minun juttuni. Ennemmin lähden koiran tai hyvän ystävän kanssa ulos.

Viikonloppuaamuisin Kaisu nauttii siitä, kun hän herää ennen muita ja lähtee kävelemään kohti uimarantaa.

– Jos rannalle tullessa olo on pingottunut, lähtiessä se on aina rauhallisempi.

Riippuu päivästä, miten pitkään Kaisu vedessä viihtyy.

– Nyt, kun on ollut suhteellisen lämmin, menen veteen hiljalleen ja rauhoitan hengityksen. Kierrän poijun. Toisina päivinä kylmä puskee läpi, toisina päivinä tuntuu hyvältä olla vedessä pidempään.

Tärkeintä on, että osaa kuunnella omia tuntemuksiaan.

Etätyöpäivinä OP-ryhmän liiketoimintajohtaja Kaisu Christie saattaa käydä lounastauolla meressä. ”Hyppään autoon, käyn uimassa, huuhtelen suihkussa merivedet iholtani ja kotiin päästyäni jatkan päivää Teamsissa.”
Etätyöpäivinä OP-ryhmän liiketoimintajohtaja Kaisu Christie saattaa käydä lounastauolla meressä. ”Hyppään autoon, käyn uimassa, huuhtelen suihkussa merivedet iholtani ja kotiin päästyäni jatkan päivää Teamsissa.”

Toimitusjohtaja Tanja Douglass: ”Etsin hiljaisia hetkiä”

Toimitusjohtajana ei ole täsmällisiä työaikoja. Asioiden täytyy toimia, meni siihen sitten 8 tai 12 tuntia päivässä, Tanja Douglass, 50, toteaa.

Ennen koronaa Tanjan tyypillinen työpäivä alkoi aamuyhdeksältä, kun hän lähti ajamaan kotoa Lohjalta toimistolle Helsingin keskustaan. Kotiin hän palasi yleensä ennen puoltayötä – muttei aina.

– Se kreisi meininki oli jatkunut vuosia. Olin ollut burnoutin partaalla jo pitkään.

Kirkossa käyminen on kuulunut Radio Helsingin toimitusjohtajan Tanja Douglassin elämään aina. Täällä espoolaisessa temppelissä hän käy vähintään kerran viikossa. ”Tämä on ihan omaa aikaani.”
Kirkossa käyminen on kuulunut Radio Helsingin toimitusjohtajan Tanja Douglassin elämään aina. Täällä espoolaisessa temppelissä hän käy vähintään kerran viikossa. ”Tämä on ihan omaa aikaani.”

Tanja kyllä tiedosti, ettei niin voi jatkua. Vuoden 2020 alkaessa hän lomaili perheensä kanssa kuukauden verran Amerikassa, miehensä kotiseudulla. Poikkeuksellisesti hän päätti olla tekemättä töitä sinä aikana. Aiempina vuosina neljän viikon lomista oli kulunut kolmisen viikkoa siihen, että Tanja valvoi yöt töitä tehden. Sitä hän ei enää halunnut.

Varsinainen pysähdys tuli kuitenkin vasta maaliskuussa 2020. Tanja sairasti koronan niin sanotussa ensimmäisessä aallossa.

– En ollut koskaan elämässäni ollut niin kipeä. Jopa sängystä vessaan käveleminen otti voimille. Piti hengitellä, kun pääsi perille.

Samanaikaisesti Suomi laitettiin kiinni. Toimitusjohtajalla ei ollut sijaista, joka olisi voinut hoitaa poikkeusjärjestelyt firmassa. Tanja vastaa sekä Radio Helsingistä että G Livelab -musiikkiklubista. Välillisesti töitä on ollut tarjolla jopa tuhannelle luovan alan ihmiselle vuosittain. Nyt työntekijöitä jouduttiin lomauttamaan.

– Muistan, miten pidin toimistoa sängyssä ja nukahdin kesken lomautuskaavakkeen täyttämisen. Kun heräsin, reidet olivat tulikuumat, kun läppäri oli hyrrännyt niiden päällä niin pitkään.

Kolme ja puoli viikkoa Tanja sairasti. Sen jälkeen alkoi uusi arki.

Etätyöt muuttivat kaiken

Enää ei tarvinnut ajella 45 minuuttia suuntaansa toimistolle eikä kulkea pitkin kaupunkia palavereissa. Etäkokouksesta toiseen pystyi siirtymään parilla klikkauksella omassa makuuhuoneessa. Ensimmäistä kertaa koskaan Tanja oli aamuisin kotona lähettämässä lapsiaan kouluun. Iltaisin hänellä oli aikaa keskustella heidän kanssaan.

– Olen työnarkomaani. Olen pitänyt työtä kaikkein tärkeimpänä asiana elämässäni.

Edelleenkin työ on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on se, että ”hyvinvointipaketti” on kunnossa.

– Henkinen ja hengellinen hyvinvointi ovat ykkösasioita, ja siinä samalla tasolla on perhe.

”Ostimme kesällä 2019 vanhan puutalon Lohjan Hiidensalmelta. Tässä kuvassa maalaan taloa elokuussa 2020.”
”Ostimme kesällä 2019 vanhan puutalon Lohjan Hiidensalmelta. Tässä kuvassa maalaan taloa elokuussa 2020.”

Tarkkoja työaikoja Tanja ei vieläkään noudata, mutta hän on opetellut uusia rutiineja, joiden avulla elämään on tullut rajoja. Puheluihin ei tarvitse aina vastata. Työnteon ja vapaa-ajan välille pitää vetää raja.

Parasta vastapainoa työlle on ollut käsillä tekeminen. Sitä riittää kotona.

– Kun lopetan päivän työt, lähden jonnekin pois koneen ääreltä, vaikka kävelylle. Laitan lenkkarit jalkaan ja jätän viestejä piippailevan puhelimen kotiin.

Parasta vastapainoa työlle on ollut käsillä tekeminen, jota riittää kotona. Perhe asuu 80-vuotiaassa kolmikerroksisessa puutalossa, jota ympäröi puutarha. Elokuussa 2020 Tanja maalasi taloa puolentoista viikon ajan.

– Työssäni näen harvoin mitään valmista kovin nopeasti, sillä projektit vievät yleensä vuosia. Tuntui hyvältä, kun taloa maalatessa näin kätteni jäljen heti.

Samalla hän nautti hiljaisuudesta.

– Maalaustelineillä minulla ei ollut puhelinta mukana eikä nappeja korvissani. Olin yksin omine ajatuksineni. Kuulin lintujen laulavan.

Kirkko auttaa hidastamaan

Kun yksityiselämään laskeutui rauha, yllättäen myös työn tekeminen on tuntunut erilaiselta.

– Luulin ensin, että työ on jotenkin muuttunut, kunnes ymmärsin, että se on ihan samanlaista kuin ennenkin. Kaikki muu oli muuttunut. Perheeseen fokusointi rauhoitti elämääni kokonaisvaltaisesti.

Enää Tanja ei halua toimia autopilotilla.

– Etsin hiljaisia hetkiä.

Tänä vuonna Tanja osti serkultaan isoäitinsä vanhan rantasaunan Nastolasta. Mökki on maalattu, laiturin kunnostaminen jatkuu keväällä. ”Sukuamme on asunut noilla samoilla rannoilla vähintään 600 vuotta.”
Tänä vuonna Tanja osti serkultaan isoäitinsä vanhan rantasaunan Nastolasta. Mökki on maalattu, laiturin kunnostaminen jatkuu keväällä. ”Sukuamme on asunut noilla samoilla rannoilla vähintään 600 vuotta.”

Sunnuntaisin koko perhe käy kirkossa. Sekä Tanja että hänen yhdysvaltalainen puolisonsa ovat koko elämänsä ajan kuuluneet Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkkoon. Parin viime vuoden aikana Tanja on kokenut heräämisen uudelleen.

– Kirkossa käyminen auttaa rauhoittumaan tärkeimpien asioiden äärelle. Kotona pidämme perherukouksia, joissa keskitymme vaikkapa kiitollisuuteen.

– On tärkeää laittaa välillä hitaampi mode päälle. Meillä on määrätty aika elämässä, eikä koko ajan voi olla tekemässä vain töitä.

X