Testamentin teko: lue selkeällä suomella, miten juuri sinun tapauksessasi testamentti kannattaa tehdä

Testamentin teko on lähtökohtaisesti hyödyllistä ihan jokaiselle. Asiantuntijat kertovat, miksi testamentti kannattaa tehdä eri elämäntilanteissa.

Testamentin teko antaa ihmisen määrätä, miten hänen omaisuutensa jaetaan kuoleman jälkeen. Selvitimme, kenen kannattaisi harkita testamentin tekoa, ja mitä asiakirjan laatimisessa tulisi muistaa.

Kenen kannattaa tehdä testamentti?

Testamentti on tarpeen, jos omaisuuden jaossa halutaan poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä. Lähtökohtaisesti testamentista on hyötyä kaikille. Lue alta, mitä hyötyä testamentista on sinun elämäntilanteessasi.

Lapseton sinkku

Lapsettomalla yksineläjällä on täysi vapaus tehdä testamentti kenen hyväksi tahansa. Laki ei pakota jättämään omaisuutta sukulaisille. Testamentilla voi varmistaa, ettei omaisuus päädy esimerkiksi kaukaisille sukulaisille tai viime kädessä valtiolle.

Lapsellinen sinkku

Yksineläjä, jolla on lapsia, voi tehdä testamentin esimerkiksi omien lastensa hyväksi. Rintaperillisten lisäksi testamentissa voidaan muistaa muuta läheistä henkilöä tai esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöä.

Vaikka lapset perivät vanhempansa lain nojalla, testamentista on silti hyötyä. Testamentilla perintö voidaan esimerkiksi vastaanottaa osittain, joka varmistaa verotuksellisesti edullisen omaisuuden siirtymisen. Lisäksi testamentilla on mahdollista poistaa lapsen aviopuolison avio- sekä perintöoikeus perittävään omaisuuteen.

Lue myös: Tiesitkö, että ex-puolisollasi voi olla avio-oikeus saamaasi perintöön? Asiantuntijan mukaan yhä harvempi tietää, mitä avioero merkitsee taloudellisesti

Avioliitossa oleva pariskunta

Naimisissa oleva henkilö pystyy turvaamaan testamentilla aviopuolisonsa asemaa. Testamentilla voidaan parantaa laissa määrättyä lesken vähimmäissuojaa tai tarjota puolisolle lisää oikeuksia, joko määräämällä lesken hyväksi omaisuutta hallintaoikeudella tai omistusoikeudella.

Naimisissa oleville ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä testamenttia, sillä testamentin tekoon vaikuttaa pariskunnan elämäntilanne. Aviopuolisot voivat tehdä molemmat omat testamentit tai sitten keskinäisen testamentin, jossa on molempien testamenttimääräykset samassa asiakirjassa.

Kun aviopuolisot laativat testamenttia, on hyvä ottaa huomioon ainakin seuraavat asiat:

• Onko puolisoilla lapsia? Ovatko lapset yhteisiä vai omia? Onko toinen puolisoista lapseton?
• Onko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen vai onko heillä avioehto?
• Mikä on puolisoiden henkilökohtainen taloudellinen tilanne? Onko puolison taloudellisen aseman kannalta merkitystä sillä, kumpi heistä kuolee ensin?
• Miten omaisuus halutaan jakaa ensiksi kuolleen puolison jälkeen, ja lesken edesmenon jälkeen?

Avoliitossa oleva pariskunta

Avoliitossa oleva pariskunta ei ikinä peri toisiaan ilman testamenttia, eikä avopuolisolla ole lain nojalla oikeutta jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin ilman testamenttia.  Testamenttia on hyvä harkita tilanteessa, jossa avopuolisoilla on yhteisiä lapsia. Testamentti turvaa puolison asemaa, jos toinen vanhemmista kuolee lasten ollessa alaikäisiä.

Testamentti säästää perintöverossa

Perintövero on progressiivinen vero: Mitä enemmän omaisuutta yksi henkilö perii, sitä enemmän hänelle tulee perintöveroa maksettavaksi.

Testamentilla pystytään tekemään verosuunnittelua perintöveron suhteen. Perintöveroa ei tarvitse maksaa, jos testamentinsaajan euromääräinen osuus on alle 20 000 euroa. Testamentin avulla perintöä voidaan hajauttaa esimerkiksi lapsille ja lapsenlapsille, mikä vähentää perinnöstä maksettavia perintöveroja.

Perintöverojen määrää voidaan pienentää lisäksi hallintaoikeuden pidätyksellä. Tällöin kiinteistön omistusoikeus voidaan siirtää testamentilla esimerkiksi lapsenlapsille ja hallintaoikeus lapsille tai leskelle. Hallintaoikeuden pidätys rajoittaa omistajien oikeutta ja pienentää omistajille tulevan perintöveron määrää. Henkilö, joka saa hallintaoikeuden, ei puolestaan maksa kiinteistöstä perintöveroa, mutta hänellä on oikeus käyttää ja hallita omaisuutta. Omaisuutta ei voida kuitenkaan myydä hallinto-oikeuden nojalla.

Perintöveroissa säästetään myös siten, että testamentin tekijä antaa testamentinsaajalle oikeuden vastaanottaa hänelle testamentatun omaisuuden osittain. Tällöin osuus tai omaisuus, josta testamentinsaaja kieltäytyy tai luopuu, menee suoraan esimerkiksi testamentintekijän lapsenlapsille. Säästöt perintöveroissa voivat olla helposti tuhansia euroja.

Verosuunnittelua on sekin, että omaisuutta testamentataan yleishyödylliseen toimintaan eli yhteisölle tai järjestöille. Heidän ei tarvitse maksaa saadusta testamenttilahjoituksesta laisinkaan perintöveroa.

Hyvä muistaa: Testamenttia ei siitä huolimatta tulisi tehdä pelkästään verot edellä, vaan on hyvä huomioida oman lähipiirin tilanne ja tarpeet. Se, mikä perintöverotuksellisesti on parhain ja tehokkain lopputulos, ei välttämättä toimi käytännön elämässä.

Testamentin teko kätkee monta sudenkuoppaa – ota huomioon ainakin nämä seikat

Testamentin voi tehdä itse, mutta asiantuntijan ohjeilla minimoidaan kaikki sudenkuopat, joihin helposti törmää testamenttia tehdessä.

Jotta testamentti on pätevä, sen tulee täyttää kaikki lainmukaiset muotomääräykset. Testamentin sisältö tulee olla sellainen, että siinä ei ole tulkinnanvaraa, mitä on tarkoitettu. Testamentin allekirjoituksessa paikalla tulee olla myös kaksi esteetöntä todistajaa.

Testamentin teossa voi kääntyä asianajajan ohella myös pankin, lakimiehen tai oikeusaputoimiston puoleen. Asiantuntijat tekevät myös perintöverosuunnittelua testamenttia tehtäessä. Myös nykyaikaiset digitaaliset testamenttipalvelut ovat yhä useammalle helppo ja edullinen tapa laatia oma testamentti.

Jutussa asiantuntijoina ovat toimineet asianajaja ja varatuomari Kirsi Wähäaho asianajotoimisto Legistum Oy:sta, avioero- ja perintöasioiden lakimies Katariina Kuusiluoma lakitoimisto Lexlystä sekä varainhoidon lakimies ja varatuomari Piia Jeremejeff Säästöpankista.