Erityisruokavaliot: ruoka-aineallergiat

Allergia on yliherkkyyttä jotakin ruuan sisältämää ainetta kohtaan. Allergisella ihmisellä elimistö ei jostakin syystä tunnista tiettyä ruoka-ainetta ja elimistö puolustautuu vieraita aineita vastaan muodostamalla vasta-aineita, joista aiheutuvat allergiaoireet.

Ruoka-aineallergioiden oireita voivat olla ihon kutina, punoitus, ihottuma, ruoansulatuskanavan oireet, suun kutina, kirvely, kielen ja nielun turvotus ja nenän vuotaminen. Vaikeissa tapauksissa allergia voi aiheuttaa hengenvaarallisen anafylaktisen shokin, joka vaatii välitöntä lääkärihoitoa.

Allergiaoireet saattavat ilmaantua välittömästi ruokailun jälkeen tai 2-4 tunnin kuluttua ruokailusta. Myös ihokosketus tai ruoka-aineen hengittäminen voivat aiheuttaa allergiaoireita.

Lasten ja aikuisten erilaiset ruoka-allergiat

Lapsilla ruoka-aineallergiat ovat yleisempiä kuin aikuisilla eli ne usein häviävät tai helpottuvat iän mukana. Arvioiden mukaan erilaisista ruoka-allergioista kärsii 10–15 % imeväis- ja leikki-ikäisistä, 5-10 % peruskoululaisista ja noin 3-5 % aikuisista.

Mikä tahansa ruoka-aine voi saada aikaan allergisen reaktion. Pikkulapsilla allergiaa aiheuttavat yleisimmin maito, viljat (vehnä, ohra, ruis), kananmuna ja kala. Aikuisten ruoka-allergiat liittyvät useimmiten siitepölyallergioihin, jonka sivuoireena allergiaoireita aiheuttavat tietyt tuoreet kasvikset ja mausteet.

Varsinaisten ruoka-aineiden lisäksi myös elintarvikkeiden lisäaineet saattavat aiheuttaa allergiaa. Lisäaineallergiat ovat kuitenkin huomattavasti harvinaisempia kuin muut ruoka-aineallergiat.

Maitoallergia ei ole laktoosi-intoleranssia

Maitoallergiassa maidon proteiini eli valkuaisaine aiheuttaa ihmiselle allergisen reaktion. Vatsaoireet ovat tyypillisimpiä, joskus iho oireilee vatsan lisäksi. Vaikeasti maitoallergiset saattavat saada anafylaksian altistuttuaan maidolle.

Maitoallergisen on vältettävä myös valmistuotteita, jotka sisältävät maitoa, maitojauhetta, heraa, heraproteiinia, kaseiinia tai kaseinaattia ja korppujauhoja.

Maitoallergia ei ole sama asia kuin laktoosi-intoleranssi. Laktoosi-intoleranssissa ainoastaan maidossa oleva laktoosi, eli maitosokeri aiheuttaa ongelmia. Laktoosi-intolerantikoille sopii laktoosittomat/vähälaktoosiset maitotuotteet, maidolle allerginen ei voi nauttia maitotuotteita ollenkaan.

Maitoallergia on yleisintä lapsilla ja se paranee suurimalla osalla kouluikään mennessä. Laktoosi-intoleranssiin taasen sairastutaan yleenä vasta kouluikäisenä tai vanhempana.

Vilja-allergia ei ole keliakiaa

Vilja-allergiaa aiheuttavat vehnän, ohran, rukiin ja joskus myös kauran proteiinit. Vilja-allergia on aikuisilla harvinainen, ja se paranee lapsilta usein kouluikään mennessä. Oireet vilja-allergiassa ovat samanlaiset kuin maitoallergiassa.

Useille vilja-allergikoille sopivat muut kuin ”kotimaiset viljat” (vehnä, ruis, ohra ja kaura). Tällainen vilja-allergikko voi käyttää ruoanlaitossa ja leivonnassa esimerkiksi riisi- tai maissijauhoja, ja hänelle sopii luontaisesti gluteenittomaksi kutsuttu ruokavalio. On kuitenkin tärkeää muistaa, että mille tahansa viljalle voi olla allerginen.

Vilja-allergiaa ei ole sama asia kuin keliakia. Keliakiassa viljatuotteiden sisältämä valkuaisaine, gluteeni vaurioittaa suolen limakalvoa. Keliaakikolle käy gluteenittomat tuotteet, vilja-allergikolle ei sovi mitkään viljatuotteet.

Kananmuna-allergia

Kananmuna-allergiaa esiintyy lähinnä pienillä lapsilla ja joskus nuorilla. Aikuisilla se on harvinaista. Allergisoivia ovat sekä valkuainen että keltuainen. Kananmunan lisäksi tulee välttää viiriäisen, kalkkunan, ankan ja hanhen munia.

Kananmunaa esiintyy hyvin erilaisissa tuotteissa, ja kananmuna-allergia on tämän vuoksi hyvin hankala allergia. Munaruokien ja majoneesin lisäksi leivonnaisissa, valmisruoissa, laatikkoruoissa, pastatuotteissa, nuudeleissa, makkaroissa ja monissa erilaisissa jälkiruoissa voi olla kananmunaa.

Myös tuorejuustoissa, suklaapatukoissa, jäätelöissä, sinapeissa ja salaatinkastikkeissa voi olla munaperäisiä ainesosia. Herkimmät muna-allergikot saattavat saada oireita ollessaan samassa tilassa, jossa munaa vatkataan tai paistetaan.

Allergian hoito

Ruoka-aineallergian toteamiseen käytetään iho-, veri- ja altistuskokeita. Luotettavin keino ruoka-allergian toteamiseen on kaksoissokkomenetelmällä tehty altistuskoe. Siinä epäiltyjä ruokia vältetään ensin 1–3 viikkoa. Sitten tehdään altistuskoe yksi ruoka kerrallaan siten, etteivät tutkittava tai tuloksen arvioija tiedä, saiko tutkittava allergeenia vai lumevalmistetta. Altistus tulee toistaa kolmasti.

Ruokayliherkälle neuvotaan ruokavalio, josta oireita aiheuttavat allergeenit poistetaan tarpeellisessa määrässä. Useimmat allergiset sietävät allergeenia pieniä määriä. Pienet allergeenimäärät ravinnossa voivat estää allergian lisääntymisen.

Etenkin pikkulapsilla ruokavalion rakentamiseen kannattaa käyttää ravitsemusasiantuntijan apua, jotta kasvun ja kehityksen kannalta välttämättömiä ravintoaineita ei jää pois.

Yleensä kasvisten allergeenisuus vähenee käsittelyn (keittäminen, pakastaminen, paistaminen) myötä. Esimerkiksi maitoallergisista kolme neljäsosaa sietää kuumennettua maitoa, samoin muna-allergisista suurin osa keitettyä tai paistettua munaa. Kuitenkaan mm. pähkinöiden, mantelin, sellerin, palsternakan ja soijan allergeenisuus ei vähene käsiteltäessä. Esimerkiksi paahdettu maapähkinä on paljon allergeenisempi kuin paahtamaton.

 

Lue lisää allergioista allergia- ja astmaliiton sivuilta.

Toimittaja: Johanna Nikama
Kuvat: Kristiina Kurronen
Lähteet: THL, Allergia- ja astmaliitto, Evira, Ruokatieto.fi, terveyskirjasto.fi