Havaintoja parisuhteesta

”Kaipaan seksiä myös muiden kuin vain puolisoni kanssa”

Teksti: Havaintoja parisuhteesta

”Eilen osui silmiin tekstisi, jossa kerroit, että 8/10 miehistä, jotka baarissa lähestyivät eronnutta naispuolista ystävääsi, oli naimisissa. Minun mieheni saisi lähestyä naisia, vaikka onkin naimisissa. Siitä nousi tarve kirjoittaa sinulle.

Olen 37 -vuotias nainen, minulla on 4 lasta ja olen naimisissa lasten isän kanssa. Olemme olleet yhdessä jo 19 vuotta, eli siitä saakka, kun täytin 18. Minulle oli elämässä tärkeää saada paljon lapsia ja mahdollisimman nuorena. Minulle oli parinmuodostuksessa tärkeintä löytää lähinnä sopiva isä lapsilleni. Hyvän isän löysinkin ja meillä on ollut suurimmaksi osaksi onnellinen elämä yhdessä. Välillä suhde on ollut huonossa jamassa ja on mietitty eroa, mutta yleisesti ottaen olemme olleet tyytyväisiä elämäämme yhdessä.

Yhtä asiaa olen suhteessani kaivannut, enkä tiedä kuinka paljon se on vaikuttanut toimintaani ja ajatuksiini, vai olenko luonnostani polyamorinen. Miehestäni ei koskaan ole ollut pitkiin syvällisiin keskusteluihin. Ihmissuhteista voidaan puhua, mutta mistään muista aiheista ei olla ikinä saatu keskusteluja aikaiseksi sillä tavalla, että ne olisivat tyydyttäneet minun kaipuutani keskustelun kautta tulevaan yhteyteen.

Olen koko meidän suhteemme ajan ihastunut muihinkin ihmisiin. Ikinä en ole fyysisesti pettänyt, enkä myöskään tunnustanut kenellekään ihastukselleni tunteitani, mutta niitä on ollut. Monta vuotta sitten aloin kaivata myös seksiin jotain enemmän. Aloin kaipaamaan sitä muiden ihmisten kanssa. Vaikka sitä oli omassa suhteessa, niin silti tarve siihen muiden kanssa kasvoi ihan järjettömän suureksi. Oli tosi ahdistava ajatus, että en aikuisena ole ollut kenenkään muun kuin yhden ihmisen kanssa. Halusin kokea muutakin, halusin kokea uusien ihmisten kosketusta ja erilaisia tapoja toimia.

Meillä on kuitenkin ihan hyvä suhde. Meillä ei ole mitään syytä erota. Meillä on todella kiva perhe. Viihdytään nyt koronaeristyksessäkin yhdessä koko porukka. Viihdytään hyvin perheenä. Meidän arkemme toimii ja meillä on hauskaa keskenämme niin kuin perheessä kuuluukin olla.

Mieheni oli alkuun järkyttynyt ehdotuksesta polyamoriaan siirtymiseen, mutta pitkien keskustelujen ja pohdinnan jälkeen hän suostui siihen. Asiat eivät ole menneet koko ajan sujuvasti ja helposti, vaan on ollut paljon sopeutumista, mutta hankalista hetkistä on selvitty.

Tällä hetkellä minulla on tuon pitkän suhteen rinnalla aivan ihana miesystävä, joka on itsekin tahoillaan naimisissa. Olen saanut hänestä niitä puolia, mitä olen kaivannut koko elämäni puolisoltani. Olen saanut rakastua toiseen menettämättä sitä itselleni tärkeää, perhe-elämää ja puolisoa.

Hän antaa minulle ihan hirvittävän paljon rakkautta ja meidän suhteemme on mahtava. Koitetaan nähdä mahdollisimman paljon, mutta niin, ettei se ole perheiltä pois. Pienimmät lapset ovat samanikäisiä, joten näemme joskus myös niiden kanssa toisiamme. Myös miehet ovat tavanneet toisensa useasti.

Polyamoria vapautti myös minun ja aviomieheni suhdetta, kun pystyin lopettamaan jatkuvan pohdinnan siitä, että mitä elämältäni kaipaan ja haluan, mitä ilman voin elää ja mitä en. Lisäksi meillä on mieheni kanssa myös avoin suhde. Voimme molemmat miettiä mitä me kaipaamme ja hakea sitä. Itse kaipaan seksiä myös muiden ihmisten kanssa. En tiedä olisiko tarvetta sellaiseen, jos olisin viettänyt pitkän ja villin nuoren aikuisuuden. Harrastan siis irtosuhteita ja seksisuhteita muiden kuin rakkaideni kanssa.

Meillä ei ole tarvetta rajoittaa toistemme haluja ja toimia, vaan olemme antaneet molemmille vapauden luoda seksuaalisia/romanttisia/rakkaudellisia suhteita myös muihin ihmisiin. Koemme myös mustasukkaisuutta, mutta se kumpuaa omasta epävarmuudesta ja olemme päättäneet, että syyt käsitellään aina yhdessä, eikä omat vaikeat tunteet saa estää ketään muuta elämästä omaa elämäänsä.

Olen huomannut, että monilla ikäisilläni tai samassa elämäntilanteessa olevilla on samanlaisia ajatuksia. Takana on pitkät parisuhteet, eikä ole mitään tarvetta erota ja rikkoa niitä, mutta kaivataan ihan hirveästi seksuaalisia kokemuksia myös muiden ihmisten kanssa. Kaivataan uutta intohimoa, kaivataan sitä lupaa, että saa käydä herkuttelemassa muuallakin välillä ja nauttia sitten sen oman rakkaan kainalosta myös.

Kun olet kirjoittanut, että mikä on ”riittävä” syy erota, niin voiko asiaa ajatella niinkin, että jos kaikki muu sujuu, mutta kaipaisi seksielämäänsä pikkasen enemmän piristystä, seksiä ja intohimoa myös muiden kanssa, niin kannattaako koko muuta elämää laittaa palasiksi vaan sen takia? Moni tekee sen pettämällä.

Jos mahdollisuus on olla tyytymättä tasaisuuteen tai hajottaa koko elämä sen takia, niin olisiko vaihtoehtona ajatella vapaan suhteen mahdollisuutta?

En yhtään ihmettele, jos aiheeni nostaa ylös negatiivisia kommentteja. Itse koitan pysytellä kuplassani ja olla lukematta niitä. Itselleni tärkeintä on, että läheiset hyväksyy valintani, niin kuin niiden kuuluukin.

Toisaalta haluaisin tuoda itselle tärkeitä aiheita esiin ja nostaa näitäkin juttuja yleisempään tietoisuuteen, että ei hetken päästä olisi enää mikään tabu, vaan ihmisillä olisi oikeasti mahdollisuus luoda sellaisia suhteita kuin haluavat, eikä koittaa mennä parisuhteissakin vanhan muotin mukaan siinäkin tilanteessa, kun siihen muottiin ei itse edes mahdu.

Tällainen on meidän parisuhteemme ja meidän perheemme.”

( Tekstin julkaisuun on lupa sekä tarinansa kertoneelta naiselta, että hänen mieheltään.)

 

Lue myös

X