Äänikirja vai tavallinen kirja? Valinta vaikuttaa aivoissa – ja myös rahassa

Molemmilla lukemisen tavoilla on paikkansa. Kuuntelu ja lukeminen aktivoivat mieltä eri tavalla aivotutkimuksen perusteellakin, tähdentää asiantuntija.

Äänikirja vai tavallinen kirja on kysymys, jonka nykylukijat itselleen asettavat ­– ja joka kirjallisuuspiireissä yleisemminkin asetetaan.

Vastakkainasettelu näiden kahden välillä on keskusteluissa välillä kiivastakin. Tietokirjallisuuden professori Pirjo Hiidenmaa Helsingin yliopistosta ei kuitenkaan asettaisi äänikirjaa ja esinekirjaa jyrkästi vastakkain.

– Kaikki se mikä on painettu kirjaksi, ei välttämättä taivu äänikirjaksi, kuten vaikkapa kuvia ja kaavioita sisältävät tietokirjat tai romaanit, joissa on paljon dialogia tai kokeilevaa kieltä. Ja toisaalta nykyään tehdään kirjoja myös suoraan äänikirjaksi, eivätkä ne toimisi painettuna.

Rinnakkaisuus on hyväksi myös aivoille

Hiidenmaan mukaan ajan oloon äänikirja ja tavallinen kirja täydentävät toisiaan.

– Lukuharrastuksessakin ihmisellä on taipumus tehdä harrastuksestaan oma näköinen. Monien mielestä on ihana kuunnella kirjaa samalla, kun lenkkeilee tai tiskaa. Painettuun kirjaan voi syventyä sitten sohvalla tai illalla ennen nukkumaanmenoa.

Rinnakkaisuus on hyväksi myös aivoille:

– Aivotutkimus on osoittanut, että kuuntelu ja lukeminen aktivoivat aivoissa eri alueita. Ihanteellisinta olisi siinäkin mielessä lukea molemmilla tavoilla.

Ennen kaikkea Hiidenmaa näkee äänikirjan keinona, jolla kirjallisuus saa uusia ystäviä ja lukijoita. Moni kirja voisi jäädä lukematta, jos sen lukemiseen varattu aika pitäisi istua sohvalla paikoillaan.

– Paljon puhutaan nykyään multitaskaamisesta, ja sitähän äänikirjan kuuntelu vaikkapa kotitöiden lomassa onkin. Mutta ei se uusi ilmiö ole. Ennenkin on kuunneltu musiikkia juostessa, radiokuunnelmia automatkoilla ja päivän peiliä ruokaa laittaessa.

Lukijalle äänikirja ei ole uhka, mutta kirjailijan tuloille kyllä

– Sen sijaan että pelätään, että äänikirja tulee ja jyrää meitin, olisi parempi miettiä asiaa rakentavammalla tavalla. Miten äänikirja täydentää lukemisen kenttää, mitä mahdollisuuksia se antaa kirjallisuudelle ja lukijoiden oman lukijaidentiteetin rakentamiseen, kysyy Hiidenmaa. 

Kirjailijoiden ja kustantamojen tulonhankintaan liittyvät ongelmat hän sen sijaan tiedostaa ja myöntää olevansa niistä huolissaan.

Kirjailijaliiton tekemän selvityksen mukaan äänikirjasta kirjailijalle maksettava palkkio on 1/5 vastaavan painetun kirjan tuotosta, keskimäärin 0,67 euroa teokselta.

Vuonna 2019 tehty selvitys osoittaa, että keskimäärin kirjailija saa teoksesta 3,1 euroa. Jos siis kirjaa myydään vaikkapa 5 000 kappaletta painettuna, on kirjailijan palkkio 15 500 euroa, mutta äänikirjoina myytynä ainoastaan 3 350 euroa.

Lue Juha Itkosen kolumni: Saisin lisää rahaa pidemmillä kirjoilla – näin äänikirjojen minuuttitaksa vaikuttaa jo

Toisaalta äänikirjoja kuuntelevat monet sellaiset, jotka eivät ikinä eksyisi kirjakauppaan ostamaan kyseistä kirjaa tai mitään muutakaan kirjaa. Selvittämättä tarkkaan on, kuinka moni sen sijaan jättää painetun kirjan ostamatta äänikirjan takia.

Jos ajattelee äänikirjoja pelkästään lukijan näkökulmasta, ne ovat kuitenkin enemmän mahdollisuus kuin uhka kirjallisuudelle, arvelee Hiidenmaa.

Niin äänikirja kuin perinteinen kirja vievät flow-tilaan

Molemmat lukutavat puolustavat paikkaansa siinä, mitä tulee nykyään niin haavoittuvaiseen keskittymiskykyyn.

Opetusneuvos Minna Harmanen kirjoittaa Opetushallituksen julkaisussa Kuuntelen, siis luen. Äänikirja ajattelun ja luovuuden lähteenä, että myös äänikirjan kuuntelu rauhoittaa mieltä, parantaa muistia ja kasvattaa sanavarastoa.

Lukeminen kehittää keskittymiskykyä ja saa aikaan eräänlaisen flow-tilan, monelle himolukijalle tutun, kun tarina vie mennessään.

Monelle meistä kirjan lukeminen onkin syvin keskittymisen muoto, kirjoittaa Johann Hari teoksessaan Kadonnut keskittymiskyky (Bazar Kustannus 2022). Lukiessaan ihminen viettää tunti- ja jopa päiväkausia elämästään yhden ainoan asian parissa.

Lue myös: Lukeminen parantaa muistia, lievittää stressiä ja jopa pidentää ikää – aivotutkija Minna Huotilainen kertoo, miten aivot voi opettaa rauhoittumaan

Keskittymiskyky koetuksella – äänikirja voi auttaa

Jos nimittäin keskittyminen onnistuu. Joillekin perinteisen kirjan lukeminen kaatuu siihen, että ajatus alkaa kirjan äärellä harhailla. Äänikirjan kuuntelu voi tuntua helpommalta – tai sitten päin vastoin. Osa lukijoista ei saa ajatusta pysymään äänikirjan kuuntelussa millään ilveellä.

Osittain kyse lienee tottumuksesta, mutta esimerkiksi tarkkaavaisuus- tai lukihäiriöiset voivat löytää äänikirjasta ainoan tavan nauttia kirjallisuudesta.

”Keskittymiskyvyn vähenemisestä on todella iso huoli.”

Hiidenmaa kertoo kuulleensa opettajista, jotka käyttävät äänikirjoja tai ääneen lukemista keinona rauhoittaa keskittymiskyvyltään poukkoilevat oppilaat. Kun heidät laittaa samalla tekemään käsillään jotakin rauhoittavaa, kuten piirtämään tai kutomaan, keskittyminen kirjan kuuntelemiseen tulee kuin itsestään.

Ja kun keskittymiskyky paranee, onnistuu ehkä myös painetun tekstin lukeminen jossakin vaiheessa paremmin.

– Keskittymiskyvyn vähenemisestä on todella iso huoli. Jos lukeminen vähenee ja jää isolta joukolta jopa kokonaan pois, voi sillä sanoa olevan merkitystä jopa yhteiskunnan kehityksen kannalta – siitä voi tulla ihmisryhmiä erotteleva tekijä, Hiidenmaa painottaa.

Lukemisen taidossa kun on kyse myös tiedon omaksumisesta.

He jotka pystyvät lukemaan pitkiä tekstejä, soveltuvat työtehtäviin joissa pitää lukea pitkiä lakitekstejä ja sopimuksia ja tulkita niitä.

– Keskittyneeseen lukutaitoon liittyy paljon valtaa, rahaa ja vaikutusvaltaa. Jos ihminen ei pysty lukemaan, hän on aika lailla toisten armoilla.

Kaikki pitkien tekstien kuluttaminen kannattaa

Keskittymiskykyä parantaa niin äänikirjaan kuin perinteiseen kirjaan uppoutuminen. Molemmille lukutavoille on siis paikkansa ja molempiin kannattaa kannustaa itseään ja lapsia.

Välttämätöntä molempien lukutapojen omaksuminen ei ole. Jommallakummallakin pärjää. Kaikki kirjojen kuluttaminen on tyhjää parempaa, mitä tulee niiden aivotoimintaa, muistia ja keskittymiskykyä parantaviin ansioihin.

Sillä kuten Johann Hari kirjassaan muistuttaa, jos Twitterin kaltaisista lyhyiden ja pirstaleisten tekstien kanavista tulee merkittävin tapa omaksua informaatiota, johtaa se ajatusten nopeaan rappioon.

Lähteenä jutussa käytetty haastattelun lisäksi: Johann Hari: Kadonnut keskittymiskyky. Bazar Kustannus 2022

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Työ ja raha

   Näin suomalaiset onnistuvat nyt säästämisessä – "Ennen eläkkeelle jäämistä pitäisi olla 50 000 euroa"

2. Itsetuntemus

   Lukeminen parantaa muistia, lievittää stressiä ja jopa pidentää ikää – aivotutkija Minna Huotilainen kertoo, miten aivot voi opettaa rauhoittumaan

3. Kolumnit

   Kirsi Pihan kolumni: Kirjahamsteri rakentaa itselleen turvallista pesää, jossa lukeminen ei voi loppua