Hyvinvointi

ASMR-videoiden katsominen voi auttaa ahdistukseen, masennukseen ja univaikeuksiin – katso miten ASMR-artisti tekee videoita

Rauhoittavat ASMR-äänet saavat ihmisen unohtamaan päässä kiertävät hankalat ajatukset ja olemaan läsnä tässä hetkessä. Kaikki eivät ole silti yhtä herkkiä kokemaan kihelmöintiä ja väristyksiä.
20.4.2019 Teksti: Miia Siistonen Kuvat: Mirva Kakko

Liidun pehmeä suhina taululla. Opettajan suun maiskahdukset ja puheen hieman omituisesti sanoja painottava poljento. Puinen karttakeppi liukumassa verkkaisesti muovinhajuisen rullakartan pinnalla.

Muistan jo lapsena reagoineeni omituisesti tiettyihin ääniin ja liikkeisiin. Tuntui kuin sadat muurahaiset olisivat äkkiä lähteneet vaeltamaan päälaelta kohti selkärankaa. Oli vaikea keskittyä asiaan, kun epäolennaisuudet varastivat huomioni.

En ymmärtänyt tuntemuksiani ja uskoin olevani ainoa, joka niitä kokee. Siksi katsoin viisaammaksi pitää asian omana tietonani. Muutama vuosi sitten minulle selvisi, mistä on kyse. Ja että kaltaisiani on miljoonia.

Miellyttävää pistelyä päänahassa

Kuvassa etualalla oli iso mikrofoni. Viehättävä vaalea nainen kuiskaili siihen hitaasti, huolellisesti englanniksi artikuloiden. Hän katsoi lempeästi silmiin ja väläytti välillä herttaisen hymyn. Nainen tuntui puhuvan juuri minulle. Muurahaiset aloittivat taas vaelluksen päänahassani.

Olin lukenut ASMR-ilmiöstä pienen jutun ja uteliaisuuttani etsinyt Youtubesta aiheeseen liittyvän videon. Osuin heti alan kuningattareen. Venäläissyntyinen, USA:ssa asuva Maria Viktorovna on maailman ehkä tunnetuin ASMR-artisti. Hänen Gentle Whispering -vi­deoillaan oli viime vuonna 1,4 miljoonaa tilaajaa.

Koin riemukkaan valaistumisen hetken. En olekaan hullu! Tuntemuksillani on nimi.

Ilmiön nimesi yhdysvaltalainen Jennifer Allen vuonna 2010. ASMR tulee englanninkielisistä sanoista autonomous sensory meridian response. ASMR-tuntemuksista käytetään sanaa tingle. Niitä voi saada kuulon, näön ja tuntoaistin kautta.

Miten tingleä kuvailisi? Se on hetkellistä miellyttävää pistelyä päänahassa. Tunne on hieman samankaltainen kuin musiikin aiheuttamat kylmät väreet. Mutta ei kuitenkaan ihan. Musiikillisia väristyksiä kutsutaan nimellä frisson. Ehkä lähimmäs osuu vertaus lapsuuden leikkeihin, joissa kaveri piirsi kuvioita paljaaseen selkään. Monen mielestä se tuntui mukavalta. ASMR on kuin selkään piirtelyä tai intialaista päähierontaa ilman kosketusta. Tuntemuksen syntyyn ei voi itse vaikuttaa. Ihan niin kuin itseään ei voi kutittaa. Väristykset tulevat, jos tulevat. Kaikille ne eivät tule.

Onko tingle-ihmisillä joitakin yhdistäviä tekijöitä?

ASMR-tuntemuksista käytetään sanaa tingle. Niitä voi saada kuulon, näön ja tuntoaistin kautta.

ASMR-tuntemuksista käytetään sanaa tingle. Niitä voi saada kuulon, näön ja tuntoaistin kautta.

Tarkasti ei tiedetä, kuinka suuri osa ihmisistä saa tinglejä. ASMR:stä on olemassa hyvin vähän tutkittua dataa. Ensimmäiset ASMR-videot tiettävästi ilmestyivät You­tubeen vuonna 2008.

Psykologi Jukka Häkkinen törmäsi ilmiöön kaksi vuotta sitten. Ensin videot hämmensivät: mikä näissä oikein kiehtoo? Tutustuttuaan aiheeseen tarkemmin Häkkinen alkoi ymmärtää videoiden viehätyksen, vaikkei itse kihelmöintiä koekaan. Onko tingle-ihmisillä joitakin yhdistäviä tekijöitä?

– Tätä on vaikea tarkasti määritellä, koska eri henkilöillä ASMR tulee eri reittiä. On spekuloitu, että ASMR liittyisi yksilöllisiin eroihin aivojen default mode networkin eli lepotilaverkoston toiminnassa. DMN on aktiivinen silloin, kun emme tee mitään. Tekemisen puutteessa aivoalueet alkavat aktivoitua keskenään. Eräässä tutkimuksessa poikkeamat DMN:ssä linkitettiin ASMR:ään siten, että tinglejä kokevilla henkilöillä äänet tuottavat helpommin emootioita.

Aivotutkija Eino Partanen löysi aihetta penkoessaan selitysmallin, jossa ASMR-sensitiivisillä aivojen hermoverkkojen aktivaatio ikään kuin läikkyy lepotilassa yli ja aktivoi useita aistipiirejä kerralla. Tämä johtaa moniaistillisiin tuntemuksiin.

Toisen Partasen löytämän teorian mukaan eräs ASMR-ihmisiä yhdistävä piirre saattaisi olla synestesian kaltainen poikkeava yhteys äänten ja emootioiden välillä. Tyypillisin synestesian muoto on kirjainten, numeroiden, viikonpäivien, sointujen tai sävelkor-keuksien liittyminen väriaistimuksiin.

– Erona on tietysti se, että synestesiassa ihminen ei pysty estämään moniaistillista kokemusta. ASMR-sensitiivinen saa sen vain sopivassa tilassa.

asmr

ASMR-videot ovat löytäneet tiensä valtavirtame­dioihinkin. Yhdysvaltalaisen naistenlehti W:n videosarjassa Youtubessa julkkikset esiintyvät ASMR-artisteina. Muun muassa Jennifer Garner (kuvassa), Paris Hilton ja Rita Ora ovat antaneet näytteen kuiskailu­taidoistaan.

ASMR-videot ovat yläpään juttuja

Eri ihmisille toimivat erilaiset äänet. Klassisia väristysten aiheuttajia ovat kuiskaus, hiusharjan rapsuttelu, erilaisten pintojen naputtelu, sivujen käänteleminen.
Itse en yleensä saa tinglejä yksittäisistä, irrallisista äänistä. Sen sijaan kuuntelin lumoutuneena ravintolassa, kun ranskalaisaksentilla puhuva sommelier esitteli viinin ja kaatoi sen lasiini elegantisti toinen käsi selän takana. ASMR-videoista minuun vetoavat ne, joissa tekijä ottaa kontaktin katsojaan ja äänet liittyvät rauhallisiin kädenliikkeisiin. Kerran seurasin, kuinka Gentle Whispering -Maria opettaa erilaisia tapoja viikata froteepyyhkeitä – 26 minuuttia ja 14 sekuntia!

Erityisen kiehtovia ovat roolileikit, joihin katsoja pääsee osalliseksi. Olen käynyt ASMR-artistin mukana virtuaalisesti optikon, kosmetologin, kampaajan ja lääkärin vastaanotoilla. Yksi erikoisimpia kokemuksia oli se, kun ”lääkäri” tutki korvani. Perverssiä? Ei lainkaan. Vaikka kihelmöintiä kutsutaan joskus aivo-orgasmiksi, seksin kanssa sillä ei ole tekemistä. ASMR on yläpään juttuja.

Roolileikkien viehätystä on selitetty sillä, että moni kokee ensimmäiset ASMR-elämyksensä lapsena parturissa tai lääkärissä, jolloin toinen ihminen tulee hyvin lähelle. Videoissa luodaan sama rento, miellyttävä tunnelma uudelleen.

Assi Jokivirta tekee kaksi ASMR-videota viikossa

Lahtelaisen rivitalokodin saunan pukuhuoneeseen on pystytetty pieni studio: jalustimella seisova kamera, valaisin ja mikrofoni, joka muistuttaa kahta valkoista ihmiskorvaa. Erikoismikki mahdollistaa binauraalisen äänitekniikan, jonka avulla ääni saadaan kuulostamaan siltä kuin joku kuiskisi korvan juurella.

Assi Jokivirta, 33, ottaa esiin meikkipussinsa, jonka vetoketjun avaaminen aiheuttaa ensimmäisen tinglen. Hän pyörittää hitaasti auki kasvovoidepurnukan kierrekorkin ja napauttaa sen kantta. Toinen tingle. Pussista löytyy puuterihuiska, jolla Assi alkaa sivellä mikrofonia. Samalla hän kuiskailee hiljaa ja luo välillä pitkän katseen kameraan. Kolmas tingle.

Assi on toiseksi suosituin suomenkielinen ASMR-artisti, jota seuraa liki 20 000 katsojaa. Häntä suositumpi on vain Sita Salminen, alan kiistaton tähti Suomessa. Sitalla on liki 180 000 seuraajaa.
Laulamista harrastava Assi ehti katsella ASMR-videoita useamman vuoden ennen kuin keksi, että voisi kuvata sellaisia itsekin.

– Sulkeuduin makuuhuoneeseen, viritin kameran ja kuiskin menemään laulumikrofoniini. Videon julkaiseminen jännitti ja ujostutti. Palaute oli niin kannustavaa, että päätin jatkaa.

Nykyään Assi tekee videoita lähes ammattimaisesti, kaksi viikossa. Aikaa suunnitteluun, kuvaukseen ja editointiin kuluu yhden työpäivän verran. Hän toivookin j onain päivänä saavansa elantonsa videoista.
Joskus Assi leikittelee pelkästään äänien kanssa. Hän hyödyntää kaikkia käsiin osuvia esineitä: suteja, puuhkia, purkkeja, lehtiä, hedelmiä. Tärkeimmät työvälineet ovat kuitenkin ääni ja käsien liikkeet. Rooli­pelivideoissa Assi on esittänyt muun muassa lääkäriä, kivikauppiasta, hajuvesien tuote-esittelijää sekä kampaajaa, joka on myös hänen siviiliammattinsa.

Yksi roolihahmoista, violettitukkainen Nukkumimmi, on alkanut elää omaa elämäänsä. Hahmoa tilataan esiintymään lasten tilaisuuksiin ja jopa kauppakeskuskiertueelle.

– Olen saanut vanhemmilta palautetta, kuinka lapset ja nuoretkin rauhoittuvat videoitani katselemalla.
Assi poimii jatkuvasti uusia ideoita. Lapsensa terveystarkastuksessa hän kuunteli tarkasti lääkärin venäläistä aksenttia ja painoi mieleensä tämän eleet ja liikehdinnän. Hajuvesien esittelyä hän opiskeli laivaristeilyn tax freessä.

Videoiden tekeminen on niin rentouttavaa, että joskus Assi miltei nukahtaa mikrofonin ääreen. Ja se juuri on videoiden tarkoitus. Rentouttaminen.

”Mä oon tässä ihan sun vieressä. Mä pidän susta huolta. Nuku nuku nuku nuku.” (Assi ASMR)
Univaivaisena katson ASMR-videoita iltaisin sängyssä. Viimeistään puolen tunnin jälkeen luomet alkavat painaa niin, että ehdin hädin tuskin asettaa puhelimen yöpöydälle ennen unen tuloa.

Apu ahdistukseen, masennukseen ja univaikeuksiin

asmr

ASMR:ssä juuri äänen vaikutus kehoon on olennaista. Kun kuulijan ei tarvitse välittää puheen sisällöstä, hän voi uppoutua aistimaan ääntä koko olemuksellaan.

ASMR-videot eivät ole varsinaisesti viihdettä. Niitä katsotaan yleensä tietystä syystä. Youtuben kommenttiosioissa moni kertoo saaneensa apua ahdistukseen, masennukseen tai nukahtamisvaikeuksiin.
Videot ovatkin oivallinen vaihtoehto lääkkeille. Ne ovat ilmaisia, helposti saatavilla eikä niillä ole ikärajoituksia tai ikäviä sivuvaikutuksia. Ja vaikka pää ei alkaisi kihelmöidä, tunnelmasta voi silti nauttia.
Mihin videoiden rentouttava vaikutus perustuu? Anne Tarvainen, lauluntutkija ja voicefulness-kouluttaja, ei osaa antaa tieteellistä vastausta, mutta esittää valistuneen arvauksen:

– ASMR-äänet ovat usein laadultaan pieniä, intiimejä ja lähellä olevia. Ne saavat ihmisen rauhoittumaan ja olemaan läsnä hetkessä. Äänten herättämät keholliset aistimukset voivat viedä kuuntelijan huomion pois omista hankalista ajatuksista. Hän ikään kuin siirtyy ajatusten todellisuudesta oman kehonsa todellisuuteen.

Tavallisessa puheessa ääni on Tarvaisen mukaan ensisijaisesti väline, jolla välitetään ajatuksia. Hän ottaa esimerkiksi arkipäiväisen keskustelun siitä, mitä ruokaa tänään ostettaisiin. Huomio kiinnittyy ”maitotölkkiin” ja ”broilerinsuikaleisiin”, ei puhujan äänen yksityiskohtiin tai sen vaikutuksiin kuulijan kehossa.

Sen sijaan ASMR:ssä juuri äänen vaikutus kehoon on olennaista. Kun kuulijan ei tarvitse välittää puheen sisällöstä, hän voi uppoutua aistimaan ääntä koko olemuksellaan. Äänet voivat olla lähes mitä tahansa, niiden ei tarvitse olla kieltä tai edes musiikkia.

– Tällaisia ASMR-ääniä on rentouttava kuunnella ehkä siksi, että niiden avulla voi irrottautua nykyajalle ominaisesta jatkuvasta kielellisestä informaatiotulvasta.

Mutta miksi keho reagoi juuri näihin tietynlaisiin ääniin, joilla ei näyttäisi olevan loogista yhteyttä: kuiskailuun, naputteluun, rapsutukseen, saksien kilahteluun…?

Tarvaisen mukaan useat äänistä on tuotettu siten, että ne ovat hellävaraisesti mutta vahvasti läsnä. Ne on myös äänitetty lähellä mikrofonia, jolloin kuulijalle luodaan vaikutelma lähellä olemisesta ja koskettamisesta.

– Ihmisen kehohan reagoi toisen hellään kosketukseen juuri rentoutumalla ja hyvän olon hormoneja tuottamalla. Voisi jopa sanoa, että ASMR on äänellä koskettamista puhtaimmillaan.