Itsetuntemus

Hautakiven fontti kuvastaa vainajan persoonaa – nämä suositut kirjasimet koristavat usein viimeistä leposijaa

Hautakivien fonttivalikoima on kasvanut voimakkaasti, ja se näkyy 2000-luvun haudoissa. Kestosuosikki pitää pintansa, mutta kaunokirjoituskin kiinnostaa yhä enemmän.

Teksti:
Satu Virtanen
Kuvat:
iStock, Kaavin Kivi

Perinteiset tekstityypit käyvät kaikenlaisiin kivimalleihin.

Hautakivien fonttivalikoima on kasvanut voimakkaasti, ja se näkyy 2000-luvun haudoissa. Kestosuosikki pitää pintansa, mutta kaunokirjoituskin kiinnostaa yhä enemmän.

Kun ihminen kuolee, läheisille jää paljon pohdittavaa hautamuistomerkin suhteen. Yksi useista ratkaistavista seikoista on hautakiven ulkoasu. Moni toivoo teksteiksi vain nimet ja päivämäärät, mutta kirjasintyyleissä on mistä valita.

Millaisin kirjaimin läheiset tahtovat rakkaansa haudan lepoon?

− Kirjasinvalikoimassamme on satoja vaihtoehtoja ja teemme melkeinpä mitä vain asiakas pyytää. Säännöllisessä käytössä on kuitenkin noin 10 erilaista fonttityyppiä, sanoo toimitusjohtaja Marita Mielonen hautakiviä valmistavasta Kivilähde – Kaavin Kivi Oy:stä.

Ylivoimaisesti suosituin kirjasintyyppi on antiikva, joka on niin sanottu päätteellinen kirjasin. Mielosen mukaan noin 60 prosenttia yritykseltä tilattavista hautakivistä tekstitetään tällä kirjasintyypillä.

− Toiseksi suositumpia ovat erilaiset kaunokirjoitusfontit. Ne ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan ja lisääntyvät myös tulevaisuudessa.

Antiikva on yleisin valinta hautakiven teksteihin, kertoo Mielonen.
Bischoph on moderni ja vähän tilaa vievä, kaunokirjoitusmaisempi tekstityyppi.

Vainajan näköinen: Suvulla oli oma sukufontti

Usein omaiset valitsevat hautakiven kirjasintyyleineen kiviveistämön esitteestä, jossa hautakivimalleihin on valmiiksi mietitty sopivat kirjasinvaihtoehdot.

Toiset taas miettivät vainajan persoonaa kirjasintyyliä valitessaan. Mielosen mukaan hautakivi teksteineen on kokonaisuus, ja yhä useammin siitä halutaan persoonallinen vainajaa tai sukua kuvastava muisto.    

− Läheiset saattavat todeta, että äitihän piti juuri tuollaisesta hentoisesta kaunokirjoituksesta tai että isä oli niin vaatimaton, että peruskirjaimet sopivat hyvin. Toisinaan hautakiveen toivotaan vainajan omakätistä allekirjoitusta, joka tuo hautakiven tekstiin persoonallisuutta.

Mielosen mieleen on jäänyt tapaus, jossa asiakkaat tekivät tarkkaa suunnitelmaa sukukiveksi. Suvulla oli täysin oma fonttinsa ja myös sukuvaakuna, jotka haluttiin kiveen.

− Eteeni ei ole koskaan tullut mitään vastaavaa. Lopputulos oli todella upea. Vaakuna ja fontti kertoivat suvun historiaa, Mielonen muistelee.

Tietokoneohjelmat lisäsivät fonttivalikoimaa

Mielosen mukaan kirjasinvalikoima on kasvanut voimakkaasti kuluneina vuosikymmeninä samalla, kun hautakivien tyyli on muuttunut.

1960-luvulle asti hautamuistomerkkiperinne oli hyvin rikas. Tällöin niin kivet kuin kirjasintyylitkin olivat koristeellisia. Teollistumisen myötä kivet muuttuivat suorakaiteen muotoisiksi ja kirjasintyyli yksinkertaistui.

− Parin−kolmen vuosikymmenen ajan käytössä ei ollut juuri muita kirjasintyylejä kuin antiikva ja groteski, kunnes 1990-luvulla alkoi hiljalleen tulla muitakin fontteja. Runsaampi laajeneminen tapahtui tietokoneohjelmien myötä. Samalla myös kirjainten värivalikoima kasvoi, Mielonen kertoo.

Fraktuura on vanhanajan koristeellinen tekstityyppi.

Vieraskieliset kirjasimet lisäävät suosiotaan

Mielonen lajittelee fonttityylit perinteisiin, kaunokirjoitusfontteihin, vanhan ajan tyyleihin ja vieraskielisiin. Antiikva ja groteski ovat peruskirjaimia ja kuuluvat perinteisiin kirjasintyyppeihin, kun taas vanhanaikaisiin tyyleihin lukeutuu esimerkiksi koristeellinen fraktuura.

−Osaa vanhan ajan fonteista ei ole enää koneellisesti saatavilla, joten ne tehdään käsityönä leikkaamalla sapluunat, Mielonen sanoo.

Carleton on moderni versio ykkössuosikki antiikvasta. Mielosen mukaan se tuo tasapainoa kiveen, joka on muotoiltu ja koristeltu.
Groteski on yksinkertainen ja selkeä fontti.
X