Itsetuntemus

Ristiriitainen kiintymyssuhde voi aiheuttaa epävarmuutta, takertumista ja mustasukkaisuutta aikuisiän ihmissuhteissa – psykologi kertoo, mitä asialle voi tehdä

Vanhemman ailahteleva ja epäjohdonmukainen käytös voi synnyttää ristiriitaisen kiintymyssuhteen, jonka vaikutukset voivat näkyä vielä vuosienkin jälkeen. Kukaan ei kuitenkaan ole lapsuudessaan oppimansa kiintymyssuhdemallin orja, psykologi muistuttaa.

Teksti:
Janna Nousiainen
Kuvat:
Istock

Ristiriitainen kiintymyssuhde voi näkyä parisuhteessa mustasukkaisuutena.

Vanhemman ailahteleva ja epäjohdonmukainen käytös voi synnyttää ristiriitaisen kiintymyssuhteen, jonka vaikutukset voivat näkyä vielä vuosienkin jälkeen. Kukaan ei kuitenkaan ole lapsuudessaan oppimansa kiintymyssuhdemallin orja, psykologi muistuttaa.

Jos parisuhteessa esiityy takertumista, mustasukkaisuutta ja paljon riitoja, voi syynä olla ristiriitainen kiintymyssuhde.

Kiintymyssuhde on tunnesuhde, joka syntyy vuorovaikutuksessa. Se syntyy varhaislapsuudessa lapsen ja vanhemman välille sen mukaan, miten vanhempi vastaa lapsen tarpeisiin ja tunteisiin. Turvallinen kiintymyssuhde syntyy, kun vanhemman toiminta on johdonmukaista ja myötätuntoista. Silloin lapsi voi luottaa siihen, että vanhemmalta saa tarvittaessa tukea ja turvaa.

Kaikki olosuhteet eivät ole sellaisia, että turvallinen kiintymyssuhde pääsisi syntymään. Vanhemman ailahteleva ja epäjohdonmukainen käytös voi synnyttää ristiriitaisen kiintymyssuhteen. Hädässä lapsi hakee tukea vanhemmaltaan, ja ristiriitaisessa kiintymyssuhteessa vanhemman tapa reagoida vaihtelee niin, ettei lapsi pysty ennustamaan sitä.

Käytännössä ristiriitainen kiintymysuhde voi näkyä esimerkiksi siten, että yhdellä kerralla vanhempi voi mitätöidä ja vähätellä lapsen tunteita, kun taas toisella kerralla huolehtiminen voi olla todella voimakasta. Reaktio on riippumaton lapsen tunteista, sillä se riippuu vanhemman omasta mielentilasta ja tarpeesta.

– Lapsen voi olla todella vaikeaa ennakkoon tietää, minkälainen reaktio vanhemmalta sillä kertaa tulee. Vanhemman toiminta voi olla todella huomioivaa tai sitten vanhempi saattaa hyvinkin konkreettisesti jättää huomiotta tai suhtautua lapseen ivallisesti, psykologi-psykoterapeutti Riikka Simonaho Coronaria Tietotaidosta kertoo.

Tämä voi johtaa siihen, että lapsen tunneilmaisusta voi tulla todella vahvaa ja ilmaisut voivat vaihdella rajusti ääripäästä toiseen.

– Lapsi alkaa ilmaista vahvasti tunteita ja tietyllä tavalla pakottaa aikuisen huomaamaan itsensä. Toisaalta lapsi saattaa olla hyvinkin myötäilevä ja välillä roolit voivat kääntyä nurinpäin eli lapsesta tuleekin vanhemman lohduttaja.

Lue myös: Äiti leipoi pullaa muttei sanonut rakastavansa – välttelevä kiintymyssuhde traumatisoi ja vaikuttaa meihin vielä aikuisenakin

Ristiriitainen kiintymyssuhde luo tarvetta jatkuvalle vakuuttelulle 

Ristiriitainen kiintymyssuhde saa aikaan sen, että ihmisellä on kova tarve ihmissuhteille. Ne ovat usein intensiivisiä ja etenevät nopeasti tunnepitoiselle ja henkilökohtaiselle tasolle.

– Silloin uskoo hyvin usein rakkauteen ensisilmäyksellä ja vahvaan yhteyteen toisen ihmisen kanssa, vaikka ei oikeastaan vielä edes tunne toista ihmistä. Tunneilmaisu voi olla jopa liioiteltua.

Ristiriitaisesti kiintyneellä on vahva tarve saada tukea ja ymmärrystä muilta ihmisiltä. Samaan aikaan läsnä on kuitenkin kokemus siitä, että itse ei tule hyväksytyksi, eivätkä omat tarpeet tule tyydytetyiksi.

– Ristiriitaisessa kiintymyssuhteessa ihminen saattaa tarvita liikaakin muiden läsnäoloa. Hänellä on kova tarve tulla ymmärretyksi ja hyväksytyksi, minkä muut voivat kokea takertuvana ja tukahduttavana. Se voi johtaa vetäytymiseen, mikä taas tuntuu ristiriitaisesti kiintyneestä ahdistavalta ja vahvistaa kokemusta siitä, etteivät ihmiset välitä tai ymmärrä.

Lähikuva pariskunnasta, joista toinen puristaa tarvitsevasti toista olkapäästä ja pää on painuksissa. Ristiriitainen kiintymyssuhde voi aiheuttaa kovaa tarvitsevuutta ja kaipuuta ihmissuhteille.
Ristiriitainen kiintymyssuhde voi aiheuttaa kovaa tarvitsevuutta ja kaipuuta ihmissuhteille. Se voi muistuttaa jopa riippuvuutta.

Takertuva ja vakuuttelua kaipaava käytös näkyy etenkin parisuhteessa, sillä ristiriitaisesti kiintynyt voi kaivata kumppaniltaan paljon vakuuttelua. Silti jäljelle voi jäädä tunne, ettei tule ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään. Se voi aiheuttaa voimakkaita tunteita, jotka voivat johtaa myös riitoihin.

– Vaikka puolisolta saisi paljon tunnetason tukea, silti ristiriitaisen kokemus voi olla tyytymättömyys. Mustasukkaisuutta voi myös olla normaalia enemmän. Tunnereaktiot ovat yleensä vahvoja ja kommunikointi voi olla räiskyvää ja impulsiivista. Toisaalta voi olla paljon myötäilyä ja pyrkimystä hyvitellä.

Kun lapsuudessa vastineet omille tunteille ja tarpeille ovat olleet ristiriitaisia ja itsestä riippumattomia, ei ristiriitaisesti kiintynyt välttämättä osaa pohtia oman toiminnan vaikutusta vuorovaikutustilanteissa. Riidat nähdään silloin herkästi vain toisen ihmisen vikana.

– Voi olla sokeutta omalle toiminnalle ja useissa tilanteissa syyt nähdään toisissa: muut ovat vain hankalia, eivätkä ymmärrä.

Omia tunnereaktioitaan voi muuttaa

Kaikki elämän aikana solmitut ihmissuhteet voivat muuttaa kiintymyssuhdemalleja, eikä kukaan ole lapsuudessa opitun kiintymyssuhdemallin orja. Hyvät ihmissuhteet tarjoavat mahdollisuuden muuttaa opittuja malleja, kunhan on valmis tarkastelemaan omia tunnereaktioitaan ja toimintatapojaan.

– Se vaatii kykyä tarkastella sitä, millaiset tunteet ja odotukset omaa käyttäytymistä ohjaavat. Siten pystyy joustavammin reagoimaan ja käymään itsensä kanssa keskustelua siitä, miksi on tunnetasolla reagoimassa jollain tietyllä tavalla ja pohtia, onko se tarkoituksenmukainen tapa reagoida.

Vaikka oma kiintymyssuhdemalli olisikin tällä hetkellä ristiriitainen, ei sen tarvitse olla lopullista. Lapsuudessa opittua kiintymyssuhdemallia voi nimittäin lähteä purkamaan keskustelemalla aiheesta esimerkiksi omien sisarustensa kanssa. Apua voi hakea myös psykoterapiasta, jossa omia kiintymyssuhdemallejaan ja toimintatapojaan voi käsitellä.

X