Liikunta parantaa muistia ja vilkastuttaa aivojen aineenvaihduntaa – testasimme padelin, tanssin ja HIIT-treenin, jotka tekevät aivoille hyvää

Kunnon kohottamisen lisäksi liikkuminen tuottaa mielihyvää ja parantaa aivojen terveyttä. Testasimme kolme lajia, jotka lupaavat panna päänupin töihin.

Jamming in da Club: Lupa sooloilla

Jos kaikki muut ovat oikealla ja sinä olet vasemmalla, se on soolo. Ja meillä saa sooloilla niin paljon kuin haluaa.

Nämä diplomitanssinopettaja Sveta Pihlmanin sanat mieleen painettuina hengitän nenän kautta sisään ja nenän kautta ulos hetki ennen kuin Sveta laittaa ensimmäisen kappaleen soimaan ja tanssitunti alkaa.

Tunti on Jamming in da Club, ja tarkoitus on irrotella, hikoilla, opetella helppoja tanssisarjoja ja tyhjentää aivot kaikesta siitä, mikä niitä arkisessa hösäämisessä kuormittaa.

Sillä tanssiminen jos mikä on hyvää liikuntaa aivojen kannalta. Sen tietää tanssija ja lääketieteellisen tekniikan diplomi-insinööri, tohtori Hanna Poikonen. Hän kirjoittaa Helsingin yliopiston verkkosivuilla, että tanssijoiden aivot reagoivat musiikin muutoksiin nopeammin kuin muusikoiden tai tanssia katsovien ihmisten aivot. Muutos näkyy aivoissa refleksinomaisena reaktiona ennen kuin tanssija on edes tietoinen asiasta.

Sitähän minäkin, jos vain ehtisin ajatella. Sillä musiikki soi jo. Sivuliuku, padepuree. Askel eteen, toinen taakse. Shake shake. Huh huh.

Mitä Jamming in da Club on?

Jamming in da Club on Svetan omalle tanssi- ja treenisalille, helsinkiläiselle Himo- Clubille kehittelemä tanssitunti. Vastaavanlaisia, lukuisia erilaisia tanssilajeja yhdistäviä, helppojen koreografioiden tanssitunteja ja tanssillisia jumppatunteja pidetään eri nimillä ympäri maata. Zumba on monelle tuttu, samoin Marco Bjurströmin kehittelemä Happy hour -tunti.

– Tanssimme sikermän yökerhoissa tanssittavia tansseja eri vuosikymmenten ajalta. Charlestonista salsaan ja hiphoppiin, Sveta kuvailee.

Tanssisalissa kappaleet vaihtuvat korealaisesta K-popista houseen. Tahattomat sooloni seuraavat toistaan. Hetkittäin jaksan pinnistellä, yrittää keskittyä seuraamaan ohjeita ja muuttamaan havaintoni käskyiksi liikuttaa raajoja oikeaan suuntaan juuri oikeaan aikaan.

Joskus huomaan jopa onnistuvani. Mutta useammin kuin kappaleet vaihtuvat, annan suunniteltujen koreografioiden mennä menojaan ja tyydyn jammailemaan omiani vähän sinne päin. Liikkeestä nauttiminen olkoon tärkeintä. Ja niinhän Svetakin sanoi ennen tuntia.

– Kunpa ihmiset muistaisivat tanssitunnille tullessaan pitää hauskaa eivätkä suorittaisi. Myös sillä olisi aivoille hyvä vaikutus. Ja olisipahan ainakin yksi stressinaihe elämässä vähemmän. Muiden edessä saa mokailla.

Miten tanssi vaikuttaa aivoihin?

Hanna Poikonen kirjoittaa myös siitä, että tanssissa on suhteellisen helppo saavuttaa niin kutsuttu flow-tila, jolloin neuroverkossa aktiivisuus laskee eli looginen päättely ja yksityiskohtaisten havaintojen tekeminen vähenevät. Oikean tanssityylin löytäminen ja sen tanssiminen saavat aikaan euforisia tuntemuksia.

Ikänsä tanssinut Sveta tietää sen.

– Sen lisäksi, että tanssi kohottaa kuntoa, se yhdistää aivot ja kehon, parantaa mielialaa, kasvattaa itsetuntoa ja antaa vapauden olla tanssin ajan irti kaikista arkirooleista, tehtävistä ja velvollisuuksista.

Niinpä. On viimeisen tanssin aika. Jalat ovat olleet solmussa, samoin aivot. Mutta kertaakaan en ole ajatellut töitä, lasten asioita tai kauppalistaa.

Mervi Alatalo

Padel: Mindfulnessia parhaimmillaan

Nautin yksilölajeista, kuten pitkän matkan juoksusta, ja mailapelit ovat minulle tuttuja lähinnä kouluajoilta. Poistun siis mukavuusalueeltani, sillä olen menossa testaamaan padelia.

Padel on nelinpelinä pelattava mailapeli, jossa on yhdistetty tenniksen ja squashin ominaisuuksia. Sitä pelataan kentällä, jota ympäröivät korkeat lasi- ja verkkoseinät. Suomessa padel on melko uusi urheilulaji, mutta se on viime vuosina kasvattanut suosiotaan. Vaikka laji sopii niin aloittelijoille kuin edistyneemmillekin, minua hirvittää. Mitä tästä tulee?

Padel Club Finlandin ladytoiminnasta vastaava Mari Tirkkonen-Saunamäki kuitenkin lohduttaa, että aloittelijan on helppo päästä kärryille lajista: yksinkertaiset säännöt oppii nopeasti ja lyhytvartista mailaa on helppo käsitellä.

Hän itse päätyi padelin pariin muutama vuosi sitten miehensä innoittamana, vaikka ei aiemmin pitänyt mailapeleistä.

– Laji imi mukaansa heti ensimmäisestä kerrasta lähtien. Nykyään pelaan 5–6 kertaa viikossa ja padel tulee jopa uniini. Tuossa salin edessä pitäisi olla varoituskolmio, Mari sanoo nauraen.

Padel onnistuu, kun muistaa olla kärsivällinen

Padelissa ottelut pelataan aina nelinpelinä ja pisteet lasketaan kuten tenniksessä.

Mutta ennen kuin voimme aloittaa pelaamisen, valmentaja Tepi Saarentola käy kanssani läpi lajin lyöntitekniikkaa, kämmen- ja rystylyöntiä. Koetan osua palloon, mutta kättä on vaikea pitää alaviistossa suorana niin, ettei se heilahda liian taakse eikä ranne tee ikäväntuntuista liikettä. Huomaan kuitenkin, että mitä useamman kerran lyön, sitä helpompaa se on.

Tekniikkatreenin jälkeen vuorossa on nelinpeli. Koska olen aloittelija, peli on tällä kertaa vain pelifiiliksen hakemista ja lyöntien harjoittelua. Mari, Tepi ja tennistä ammatikseen pelannut Emma Laine pelaavat kanssani. Pallo saa pelissä kimmota sekä kentän että seinien kautta, joten lyöntimahdollisuuksia on runsaasti.

Alkuun nelinpeli ei luonnistu ja minulle tuottaa vaikeuksia osua palloon ja saada sitä verkon yli. Turhaudun. Päätän kuitenkin, että en lannistu vaan yritän uudestaan. Tärkeitä asioita lajissa ovatkin kärsivällisyys ja rytmin hallitseminen. Kun vastustaja lyö pallon ilmaan, täytyy reagoida välittömästi ja katsoa, minne pallo suuntaa.

– Odota rauhassa, älä lähde kiiruhtamaan pallon perään, ohjeistaa Tepi kesken pelin.

– Hyvä, nyt meni jo paremmin, kannustaa Mari toiselta puolelta verkkoa.

Padelin hauskuus piilee siinä, että sitä voi pelata rinnakkain niin aloittelija kuin edistynytkin. Siksi laji on helposti lähestyttävä ja sosiaalisempi kuin kaksinpelinä pelattavat mailapelit.

Mitä padel tekee aivoille?

Pelaaminen alkaa tuntua etenkin käsissä, reisissä ja takapuolessa. Parasta on, että huomaan pelaamisen saaneen ajatukseni pois muista asioista. Keskityn hetkeen, ja kaksi tuntia on kulunut huomaamatta. Mindfulnessia parhaimmillaan, sanoisin.

Fyysisen treenin ja keskittymisharjoituksen lisäksi pallopeleistä on muitakin hyötyjä. Pelaamalla voi parantaa myös muistia.

Ruotsalainen Karoliinisen instituutin ylilääkäri Anders Hansen kirjoittaa kirjassaan Aivovoimaa, että kun ihminen liikkuu, motorinen aivokuori aktivoituu koordinoimaan kehon liikkeitä. Kun liikunta on monimutkaista, kuten tennis, aivoista käytetään laajoja alueita, ja aivot joutuvat tekemään enemmän töitä kuin esimerkiksi sudokua ratkoessa.

Tanja Kröger

Lisätietoa: padel.fi

Hiit: Taattua hikeä

Kova treeni. Se on ennakko-oletukseni HIIT the Ground -tunnista. Olen kerran aiemmin kokeillut tavallista HIIT-treeniä, mutta nyt luvassa on harjoitus, jossa käytetään apuna myös kahta pientä, lattialla liukuvaa catslide-mattoa. Vaikka kovimpina urheiluvuosinani treenasin seitsemän kertaa viikossa, olen viime ajat keskittynyt rauhallisiin lajeihin, kuten vesijuoksuun ja pilatekseen. Nyt on aika kokeilla jotain uutta.

Elixian HIIT the Ground -tunti kestää 30 minuuttia, ja se on jaettu eri mittaisiin intervalleihin. Tunnilla tehdään vuorotellen voimaa ja kestävyyttä kehittäviä harjoituksia. Vastuksena käytetään oman kehon painoa, ja jalkojen alle sujautettavat catslide-matot tuovat lisähaastetta joihinkin liikkeisiin. Ennen harjoituksen alkua Sörnäisten Elixian ohjaaja Ella Ahtiainen kertoo, että treenin aikana on hyvä keskittyä erityisesti keskivartalon hallintaan.

– Tämä on rankka tunti, joten ensimmäisellä kerralla kannattaa olla armollinen itselleen, hän sanoo ja kannustaa minua yrittämään parhaani.

Aloitetaan.

Mitä HIIT-treenissä tehdään?

Treeniosioita on viisi, ja jokaisessa on kaksi liikesarjaa. Hypimme, kyykkäämme ja liu’utamme jalkoja lattiaa pitkin mattojen avulla. Keskivartalo tekee töitä. Liikkeissä on hauskaa vaihtelua: välillä tehdään koripallosta tuttua jalkatyötä sivusuunnassa, välillä vuorikiipeilyliikettä punnerrusasennossa. Musiikista kuulee, milloin liikesarja on vaihtumassa. Selkeät sarjat auttavat jaksamaan, ja niiden avulla tsemppaan itseäni: enää yksi osuus jäljellä.

Treeni sisältää paljon hyppyjä ja jalkojen lihaksia harjoittavia liikkeitä. Lopputunnista reidet alkavat olla niin väsyneet, ettei jalka nouse enää korkealle. Ellan kannustus ja ryhmähenki kohottavat fiilistä: täällä ei kilpailla siitä, kenen jalka nousee korkeimmalle, vaan jokainen yrittää parhaansa.

Viimeinen sarja päättyy. Huh huh. Jaksoin kuin jaksoinkin tsempata 30 minuuttia. Syke alkaa laskea lyhyen venyttelyn aikana. Lopuksi Ella kiertää heittämässä kaikille ylävitoset: ”Me teimme sen!” Positiivinen fiilis tarttuu.

Joskus aiemmin harmittelin joukkueurheilusta ryhmäliikuntaan siirtyessäni, että riittävän kovatempoisen ja rankan ryhmäliikuntatunnin löytäminen oli vaikeaa. Tämä tunti ajaa asian: puolessa tunnissa saa itsensä kunnolla piippuun. Harjoitus sopii myös kiireiselle, sillä puolen tunnin tehotreenin saa ujutettua helposti päiväohjelmaan.

Kunnon kohottamisen lisäksi HIIT-harjoittelulla on muutakin positiivista vaikutusta terveyteen. Sanna Honkalan Turun yliopistossa tarkastetun väitöstutkimuksen mukaan HIIT-treeni tuo aineenvaihdunnallisia muutoksia rasvakudoksiin ja aivoihin sekä vähentää sydämen ympärillä olevan rasvan määrää terveillä ja insuliiniresistenteillä henkilöillä.

Vaikka puolen tunnin mittainen treeni vaati puristusta, Ellan mukaan tunnille voi osallistua kuka tahansa, mutta ensitreeniksi pitkän tauon tai esimerkiksi sairastelun jälkeen hän ei sitä suosittele.

Kun menen kotiin, tunnen poltetta reisissä. Samoin keskivartalossa ja vatsalihaksissa. Varmasti vielä huomennakin tiedän treenanneeni kovaa.

Elise Mäki

Hiit-treenejä järjestetään useissa kuntokeskuksissa ympäri Suomen. Treenin voi tehdä myös kotona, esimerkiksi Youtube-videon avulla.