Liikunta

Plogging eli roskajuoksu on konkreettinen ekoteko, joka kasvattaa kuntoa: ”Plogging on vähän kuin urbaania marjanpoimintaa”

Ploggingissa yhdistyy roskien kerääminen ja lenkkeily, koiran ulkoiluttaminen tai muutoin luonnossa liikkuminen. Samalla tulee kyykättyä, ainakin sata kertaa, nauraa ploggingia harrastava Helena Marttila.
17.11.2018 Teksti: Päivi Pelkonen Kuvat: iStock, Antti Kärki

– Plogging on vähän kuin urbaania marjanpoimintaa. Se on omanlaista mindfulnessia, kuvailee lajiin hurahtanut Helena Marttila.

Plogging-lenkki eritoten merenrannassa on nautinnollinen. Marttilalle on erityisen palkitsevaa, kun hän onnistuu poimimaan roskan rantakalliolta haasteellisessa maastossa ennen kuin se päätyy mereen. Lihaskuntopuoli tulee kaupan päälle aivan huomaamatta.

– Ainakin sata kyykkyä tulee tehtyä lenkin aikana ihan vahingossa, nauraa Marttila.

”Plogging on vähän kuin urbaania marjanpoimintaa.”

Uusi juoksulaji rantautui Suomeen Ruotsista. Plogging sana tulee ruotsin kielestä sanoista jogging (lenkkeily) ja plocka upp (kerätä). Suomessa ploggingista käytetään myös nimeä roskajuoksu.

Näin pääset alkuun ploggingissa

Plogging on helppo aloittaa. Ennen lenkille lähtöä kannattaa suunnitella juoksureitti etukäteen. Marttilan mukaan suunnittelu helpottaa kuntoilua. Liian roskaisella alueella, kuten juna-asemien tuntumassa, roskaa voi olla liikaa, eikä juoksusta tule mitään. Toisaalta syvällä metsässä ei ole välttämättä paljoa kerättävää.

Lenkkeilyvaatteiden lisäksi mukaan lenkille tarvitaan roskapussi ja hanskat. Marttila itse varaa mukaan pari kierrätysmuovista tehtyä roskapussia tölkkien ja jätteiden lajittelua varten.

Ploggingista on tullut Marttilalle koko perheen yhteinen harrastus. Leikkipuistossa vietetyn ajan jälkeen on hauska tehdä plogging-lenkki yhdessä lasten kanssa.

– Lapset ovat tykänneet tosi paljon. Heille roskien kerääminen on jotenkin luonnollista. He tietävät, että nuo pitää poimia pois, Marttila pohtii.

plogging

– On todella palkitsevaa kerätä roskia ylös ja seurata kuinka pussi täyttyy, Helena Marttila sanoo.

Plogging on konkreettinen ekoteko

Plogging-lenkki nostaa kuntoa ja tekee hyvää luonnolle.

– Ekologisuus voi olla välillä vähän vaikeasti ymmärrettävä, abstrakti asia. Plogging-lenkillä se kuitenkin konkretisoituu heti. On todella palkitsevaa kerätä roskia ylös ja seurata, kuinka pussi täyttyy. Tunti hurahtaa tuosta vain, eikä keräämistä malttaisi lopettaa.

Ploggingissa alkuperäinen idea oli yhdistää roskien kerääminen omaan lenkkeilyyn, koiran ulkoiluttamiseen ja muuhun luonnossa liikkumiseen. Suomessa harrastus vietiin uudelle tasolle, kun toukokuussa siivouspäivän yhteydessä järjestettiin ensimmäiset yhteislähdöt.

– Oli palkitsevaa, kun ohikulkijatkin pysähtyivät kysymään, mitä teette, Marttila muistelee kesän tapahtumia.

Ploggin syntyi Ruotsissa

  • Plogging sana tulee ruotsin kielen sanoista jogging (lenkkeily) ja plocka upp (kerätä). Suomessa ploggingista käytetään myös nimeä roskajuoksu tai roskalenkkeily.
  • Ruotsalainen Erik Ahlström kehitti lajin vuonna 2016. Hän turhautui työmatkallaan näkemäänsä roskan määrään muutettuaan Tukholmaan Pohjois-Ruotsista.
  • Lyhyessä ajassa lajista on tullut uusi kuntoilutrendi ympäri maailman.
  • Suomessa Zero Waste Finland ry ja Siivouspäivä järjestivät ensimmäisen yhteislähdön toukokuussa 2018. Kesän ja syksyn aikana yhteislähtöjä ja plogging-tapahtumia on järjestetty ympäri Suomen.
  • Parhaiten tietoa plogging-tapahtumista löytyy sosiaalisesta mediasta, esimerkiksi Facebookista nimellä Plogging Suomi – roskalenkkeily tai Siivouspäivä.

Lähteet: Suomen Latu, Zero Waste Findland ry, Business Insider, World Environmental Day

Kommentit (2)

Uson että positiivisen viestin antamalla roskia kerämällä saa ihmiset ajattelemaan enemmän ympäristöä. Tuollaisella asenteella roskaajat ajattelevat ettei kukaan muukaan välitä onko maassa roskia.

Minä en toisten roskia kerää, koska minusta se roskaajille viesti, että voi tehdä mitä vaan, kyllä sen joku hölmö siivoaa.

Uson että positiivisen viestin antamalla roskia kerämällä saa ihmiset ajattelemaan enemmän ympäristöä. Tuollaisella asenteella roskaajat ajattelevat ettei kukaan muukaan välitä onko maassa roskia.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Suosittelemme