Papilloomavirus — Rokote suojaa kohdunkaulansyövältä

Kohdunkaulan syöpä yleistyy nopeasti 35-45-vuotiailla naisilla. Sen suurin aiheuttaja on sukupuoliteitse tarttuva papilloomavirus. Uusi rokote suojaa tehokkaasti virukselta.

Maailmanlaajuisesti kohdunkaulan syöpä on naisten toiseksi yleisin syöpä heti rintasyövän jälkeen. Euroopassa se on toiseksi yleisin nuorten naisten syöpäkuolemien aiheuttaja.

Suomessa kohdunkaulan syöpään sairastuu vuosittain noin 160 naista. Kuolleisuus on saatu laskuun tehokkaan seulonnan ansiosta: joukkotarkastuksina tehtävät papa-kokeet eli irtosolututkimukset alkoivat vuonna 1963.

– Seulonta on osoittautunut tehokkaaksi kohdunkaulan syövän torjunnassa. Sairastuneiden määrä väheni 80 prosenttia 1990-luvun alkuun mennessä, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Teija Alanko kiittelee.

Sen jälkeen kohdunkaulan syöpien määrä on kääntynyt Suomessa selvään nousuun. Suuntaus on sama muualla Skandinaviassa ja Euroopassa.

Syöpärekisterin tilastot vuodelta 2005 kertovat, että vuosittain Suomessa kohdunkaulan syövän esiaste todetaan ja hoidetaan noin 600 naisella. Lisäksi eriasteisten kohdunkaulan solumuutosten takia tehtiin vuonna 2005 noin 12 000 poliklinikkakäyntiä.

Suuntaus on huolestuttava. Syöpärekisterin luvut viestivät seksuaalitapojen muutoksesta ja HPV-infektioiden yleistymisestä. Muutos on ollut hurja varsinkin nuorten kohdalla: suomalaisen selvityksen mukaan joka viides 14-vuotiaista tytöistä on ollut yhdynnässä, pojista reilu neljäsosa. Ennaltaehkäisyyn on siis tarvetta.

– Papamuutoksia ja kohdunkaulansyövän esiasteita todetaan enemmän myös siksi, että nuoret naiset osallistuvat seulontoihin huonosti. Syytä tähän voi vain arvailla.

Valtaosa altistuu virukselle

Papilloomavirus (HPV) tarttuu herkästi seksikontaktissa. Kondomikaan ei suojaa sataprosenttisesti, sillä virus voi tarttua käsien välityksellä tai ihokontaktissa välilihan alueelta, peräaukon ympäristöstä tai nivustaipeista.

– Yli puolet nuorista aikuisista saa HPV-tartunnan neljän vuoden sisällä yhdyntöjen aloittamisesta. Seitsemän kymmenestä altistuu virukselle jossakin elämänvaiheessa – useimmat tietämättään, sillä infektio on tavallisesti oireeton.

Lähes 90 prosenttia tartunnoista paranee itsestään noin vuoden kuluessa. HPV-infektioiden kehittyminen kohdunkaulan syöväksi kestää vähintään seitsemän vuotta, useimmiten 10-15 vuotta.

– Papilloomaviruksia tunnetaan satakunta, ja näistä 40 aiheuttaa infektion sukupuolielimissä. Yleisimmät virustyypit, HPV 16 ja HPV 18, aiheuttavat solumuutoksia kohdunkaulassa ja saattavat hoitamattomina kehittyä syöväksi.

Tartuntariskiä suurentavat nuorena aloitetut yhdynnät sekä tiheästi vaihtuvat sukupuolikumppanit. Myös tupakointi ja samanaikaisesti sairastettu klamydiainfektio lisäävät tartuntariskiä.

HPV-infektio aiheuttaa myös kondyloomaa eli visvasyylää, joka on yleisin sukupuolitauti Suomessa. Sairastuneita on vuosittain noin 20 000. Kondyloomat ovat pehmeitä, syylämäisiä kasvaimia, jotka muistuttavat pientä, vaaleaa kukkakaalin kukintaa. Ne paikallistuvat iholle ja limakalvolle. Taudin oireina on poikkeavan patin tunne, kirvely tai kutina.

– Kondyloomat eivät ole vaarallisia, mutta niiden hoito on ongelmallista. Virusta vastaan ei ole lääkettä, joten ainoastaan oireita voidaan hoitaa. Kondyloomia poistetaan penslaamalla, laserilla ja jäädyttämällä. Silti ne uusiutuvat herkästi.

Rokote suojaa papilloomalta

Ensimmäinen kohdunkaulan syövän esiasteita ehkäisevä rokote on ollut myynnissä toissa vuoden joulukuusta lähtien. Rokotteen tehoa on tutkittu 25 000 naisella 33 maassa, myös Suomessa. Tulokset ovat lupaavia.

– Tutkimustulosten mukaan rokote antoi sataprosenttisen suojan kohdunkaulan syövän esiasteita vastaan. Rokote ehkäisee yhtä tehokkaasti kondyloomaa eli visvasyylää.

Rokote ei ole hoitava vaan ennaltaehkäisevä. Se antaa parhaan suojan nuorille, jotka eivät ole aloittaneet sukupuolielämää ja altistuneet HPV-infektiolle. Kohderyhmä on 11-15-vuotiaat. Niin sanottu laumaimmuniteetti varmistettaisiin rokottamalla sekä tytöt että pojat.

Teija Alanko toivoo, ettei uusi rokote lisää nuorten riskikäyttäytymistä, sillä rokote ei suojaa muilta sukupuolitaudeilta.

Rokotteen tehon kestosta ei ole vielä varmuutta.

– Alustavat tulokset tosin lupaavat, että rokote suojaisi jopa kymmeniä vuosia ja mahdollinen tehosterokotus tarvittaisiin vasta 30-40-vuotiaana. Rokotteen voi ottaa myöhemmälläkin iällä. Rokotetutkimuksen vanhimmat osallistujat olivat 26-vuotiaita.

Rokotteen hinta voi muodostua ongelmaksi. Se annetaan kolmena annoksena, ja yksi annos maksaa 156 euroa. Kela ei korvaa tämäntapaista ehkäisevää rokotetta ainakaan vielä.

– Muualla Euroopassa, esimerkiksi Ranskassa ja Itävallassa, HPV-rokote on otettu kansalliseen rokotusohjelmaan. Saksassa, USA:ssa ja Australiassa rokotteella on korvattavuus ja Belgiassa osittain korvattavuus. Suomessa rokote on ehdolla kansalliseen rokoteohjelmaan, ja näkisin sen ottamisen siihen erittäin hyvänä kansanterveydellisenä päätöksenä.

Papaseulonnat yhä tarpeen

Papaseulontoja tarvitaan edelleen, HPV-rokotteesta huolimatta.

– Viiden vuoden välein tehtäviä papaseulontoja ei pidä jättää väliin. Joukkotarkastukset ovat yhteiskunnan tarjoama etu, jolla kohdunkaulan syövän esiasteet voidaan todeta hyvissä ajoin ennen syövän kehittymistä.

Poikkeava papa-tulos vaatii jatkoseurantaa, vaikka useimmat solumuutokset paranevat itsestään seurannan aikana. Uusintanäyte otetaan 6-12 kuukauden sisällä. Jos epäillään solumuutoksia, tehdään kolposkopia eli kohdunkaulan tähystys.

– Kolposkopiassa kohdunsuun ja emättimen limakalvot värjätään etikkaliuoksella tulehtuneen alueen selvittämiseksi, ja poikkeavilta alueilta otetaan kudosnäytteet diagnoosin varmistamiseksi.

Jos kohdunkaulan alueella todetaan solumuutoksia, tulehtunut alue poistetaan sähkösilmukalla paikallispuudutuksessa. Jatkoseuranta on kuuden kuukauden sisällä, jolloin varmistetaan, ettei uusia muutoksia ole ilmaantunut. Hoidon jälkeinen seuranta vaihtelee solumuutoksesta riippuen.

– Papa tulisi ottaa viiden vuoden välein, jos aiemmin ei ole ollut mitään muutoksia. Riskiryhmäseulontaan voidaan kutsua vuoden välein.

Vastaanotollani olen suositellut nuorille tytöille, että tulisivat ensimmäiseen papa-tutkimukseen kaksi vuotta yhdyntöjen aloittamisesta.

Jatkossa virusrokotteella voi olla vaikutusta seulontoihin.

– Rokotteen tehokkuustulosten perusteella uskaltaisin ennustaa, että eriasteiset solumuutokset vähenevät. Sillä on vaikutusta myös kohdunkaulan syövän esiintyvyyden vähentymiseen. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua ehkä riittää, että papa-näyte otetaan naisen elämän aikana vain kaksi kertaa.

Lue lisää: Syöpäjärjestöt: Papilloomavirus

Asiantuntijana naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Teija Alanko, Lääkärikeskus Mehiläinen.

Teksti: Ulla Saikkonen