Nosebo-ilmiö tarkoittaa, että ihmiselle aiheutuu haittaa asioista, jotka hän kokee itselleen haitallisina.
Nosebo-ilmiö tarkoittaa, että ihmiselle aiheutuu haittaa asioista, jotka hän kokee itselleen haitallisina.
Ravinto

Nosebo vaikuttaa päinvastoin kuin plasebo – moni tekee hätäisiä päätelmiä siitäkin, miten ruoka-aine kurjistaa omaa oloa

Nosebovaikutus saa ihmisen uskomaan, että esimerkiksi tietty ruoka-aine aiheuttaa hänelle terveysongelmia. Kysyimme ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaiselta, miten nosebo ilmenee ihmisten syömistottumuksissa.
Teksti: Lotta Pellas Kuvat: iStock

Nosebo-vaikutusta voi kuvailla esimerkiksi näillä kahdella ruokaan liittyvällä esimerkillä:

Syöt korvapuustia ja ystäväsi kertoo, että vehnä aiheuttaa hänelle vatsavaivoja. Siinä samassa sinusta tuntuu, että omassa mahassasi väännähtää. Alat epäillä, kannattaisiko sinunkaan syödä pullaa tai vehnää ylipäänsä.

Huomaat ihossasi näppyjä ja muistat kuulleesi, että maito saattaa aiheuttaa ihottumaa. Maidot pois!

Nosebo ja plasebo

Plasebo on monille tuttu: kun uskoo esimerkiksi tietyn ruoka-aineen piristävän omaa vointia, luottaa omaan uskomukseensa. Tällöin muista oloa oikeasti piristävistä tekijöistä tulee toissijaisia. Ne voivat jäädä huomaamatta – onko esimerkiksi nukkunut hyvin, onko stressiä ollut aikaisempaa vähemmän?

Vaikutus mieleen toimii myös päinvastoin, negatiivisesti. Nosebo voi olla esimerkiksi lääke, rokote – tai elintarvike, jonka uskoo aiheuttavan hyvien asioiden sijaan pulmia.

– Nosebo-vaikutus näkyy subjektiivisina oireina. Uskomuksena siitä, että tietty ruoka-aine aiheuttaa tiettyjä oireita, kuten vatsavaivoja tai ihottumaa, laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen kertoo.

Useimmat meistä ovat jossain määrin epätietoisia siitä, mitä ovat tarkkaan ottaen syöneet viimeksi kuluneen 12–24 tunnin aikana. Siksi huomio saattaa kiinnittyä täysin väärään ruoka-aineeseen. Helposti tulee syyllistettyä esimerkiksi ruoka-ainetta, joka ensin sattuu tulemaan mieleen.

– Aina on vaarana se, että tällaisissa tilanteissa on vähintään osittain kyse nosebo-vaikutuksesta, hän jatkaa.

Kaventunut ajattelu

Esimerkiksi vehnä todistetusti aiheuttaa osalle muun muassa suolisto-oireita ja myös iho-oireita. Laatikaisen mukaan kuitenkin joskus kyse saattaa olla liian kapeasta katsantokannasta, jonka nosebo-vaikutus saa aikaan.

”Todellisuudessa on syönyt tavallista enemmän vehnää, mutta myös tavallista enemmän suklaata.”

– Ei ehkä kiinnitä yhtään huomiota siihen, onko samana ajanjaksona syönyt myös paljon esimerkiksi rasvaisia juustoja tai suklaata, Laatikainen sanoo.

– Todellisuudessa onkin huomaamattaan syönyt tavallista enemmän vehnää, mutta myös tavallista enemmän suklaata. Voi olla, että oireet menevät vehnän piikkiin, vaikka todellinen syy onkin suklaa tai jokin, joka ei liity ruokaan lainkaan, hän jatkaa.

Laatikainen antaa esimerkeiksi talven ja siitä johtuvan kuivan sisäilman, jotka saattavat monilla vaikuttaa ihon kuntoon.

Ravitsemusterapeutti: Kannattaa olla valppaana

Laatikainen sanoo, että ravitsemuksellisten pulmien alkuperää on kuitenkin mahdollista selvittää:

Asiakas käyttää oireen aiheuttajaksi koettua ruoka-ainetta monta päivää peräkkäin, jotta nähdään, aiheuttaako se oireita. Toisella yhtä pitkällä ajanjaksolla asiakas pidättäytyy kyseessä olevasta ruoasta, mutta syö tai juo toista samankaltaista elintarviketta, joka ei sisällä epäiltyä ongelmien aiheuttajaa.

Sen jälkeen tuloksia verrataan keskenään. Testijaksoja on hyvä olla pari–kolme ja jaksojen välillä viikon tai kahden tauko. Näin saadaan luotettava tulos.

– Lisäksi kannattaa yrittää pitää ruokavalio ja elämä muuten normaalina, jotta siellä ei ole muuta sekoittavaa tekijää.

Koska ruoasta ja syömisestä on liikkeellä kaikenlaista tietoa, Laatikainen kannustaa olemaan hötkyilemättä ennen kuin vetää johtopäätöksiä omasta tilanteestaan.

– Pitää olla valppaana. Ettei liian helposti usko esimerkiksi yleisessä keskustelussa ”pahana” esitetyn ruoka-aineen aiheuttaneen niitä subjektiivisia terveyshaittoja, joita itsellä sattuu olemaan.

Nosebo ei synny tyhjästä

Noseboon voi Laatikaisen mukaan vaikuttaa esimerkiksi nämä seikat:

  • Tietty ruoka-aine on saanut negatiivisen maineen mediassa ja/tai keskustelupalstoilla.
  • Perimätietona on siirtynyt ajatuksia tietyn ruoka-aineen vaikutuksista – esimerkiksi ajatus siitä, että mustikka aiheuttaa ummetusta.
  • On lukenut tutkimuksen, jossa on alustavaa tietoa ruoka-aineen vaikutuksesta omaan pulmaan. Yksittäisen tiedon perusteella kuvittelee löytäneensä ratkaisun ottamatta laajasti selvää muista tutkimuksista.
  • Muutama tai yksittäinen voimakas kokemus tietystä ruoka-aineesta. Jos pian syömisen jälkeen esimerkiksi oksentaa ja uskoo sen johtuvan juuri tietystä ruoka-aineesta, saattaa alkaa vältellä sitä pysyvästi.

Jutussa käytetty lähteenä myös kirjaa Lääkäri Anni – Tabut, myytit ja terveys (Anni Saukkola, WSOY 2022.)

X