Terveys

Elisa luuli oireidensa johtuvan ampiaisenpistosta – diagnoosi oli järkytys

Kivuliasta kihtiä pidetään miesten sairautena, mutta nainenkin voi sairastua siihen. Kihtidiagnoosi oli Elisa Toivolalle järkytys, mutta jälkikäteen ajateltuna siinä on ollut hyvääkin.

Teksti:
Virve Järvinen
Kuvat:
Heli Hirvelä

Elisa on hoitanut kihtiään ruokavalion avulla. Hän tiedostaa, että saattaa jossain vaiheessa tarvita lääkitystä.

Kivuliasta kihtiä pidetään miesten sairautena, mutta nainenkin voi sairastua siihen. Kihtidiagnoosi oli Elisa Toivolalle järkytys, mutta jälkikäteen ajateltuna siinä on ollut hyvääkin.

Johan oli kiukkuinen ampiainen! Yhtä ärhäkkää pistoa Elisa Toivola ei ollut aiemmin kokenut. Pottuvarvas punoitti ja turposi. Se oli samaan aikaan tunnoton ja mahdottoman kipeä. Vaikka Elisa laittoi varpaaseen kylmää, turvotus ja terävä kipu eivät hellittäneet.

Kun kipu vain paheni päivä päivältä, Elisa ei enää ollutkaan varma sen aiheuttajasta. Ehkä hän ei sittenkään ollut saanut ampiaisenpistoa.

– Pelkkä lakanan hipaisu varpaaseen viilsi niin, ettei tullut mieleenkään tunkea jalkaa kenkään, Elisa, 56, muistelee syksyä 2020.

Elisalla on polvissaan nivelrikko, ja hän sairastaa fibromyalgiaa. Hän tietää, millaista kivun kanssa eläminen on. Tämä kipu oli luonteeltaan ihan erilaista kuin mikään Elisan aiemmin kokemista kivuista.

– Kun varvas kosketti vahingossa alustaa, oli kuin lasinsiruilla kävelisi.

Lue Kotiliesi.fi: Jos Terttu, 76, syö pienenkin palan silliä, hänen varpaansa turpoavat – kihti pakottaa noudattamaan tiukkaa ruokavaliota

Tieto helpotti tuskaa

Varpaassasi voi olla kihti, terveyden­hoitoalalta eläköitynyt isosisko sanoi Elisalle ja patisti tätä lääkäriin. Elisa ei uskonut tai ei halunnut uskoa siskoaan.

– Minulla on korkea kynnys hakea apua. Sukuni on Pohjanmaalta, ja pohjalaiset pärjäävät tunnetusti ­kaikessa itse.

Elisa pelkäsi, että sairaus pahenee ja leviää useisiin niveliin.
Elisa pelkäsi, että sairaus pahenee ja leviää useisiin niveliin. © Heli Hirvelä

Lääkäriin lähteminen pelotti. Elisa oli ylipainoinen, hänellä oli verenpainetauti ja lähisuvussa oli kihtiä. Nuo kaikki altistavat kihdille. Mitä jos sisko olisikin oikeassa?

– Edesmennyt äitimme sairasti kihtiä, ja olin nähnyt, kuinka kivulias se sairaus voi olla.

Elisa sinnitteli kivun kanssa viisi vuorokautta ennen kuin konkkasi lääkäriin. ”Tämä on selvä kihti”, lääkäri sanoi Elisalle ja ohjasi potilaansa verikokeisiin: kihdissä kohoavat veriarvot olivat Elisalla korkeat.

– Olin kauhuissani. Pelkäsin, että kihtini pahenee entisestään ja leviää ukko­varpaan tyvestä muihin niveliin kuten äidilläni aikanaan.

Mutta kun lääkäri kertoi, millainen ­sairaus kihti on, Elisa rauhoittui.

– Kihti on niveltulehdus, jossa elimistöön kertyy liikaa virtsahappoa. Sitä voidaan hoitaa, ja hyvällä tuurilla kohtaus voi jäädä ainoaksi.

Lue Anna.fi: Jos ukkovarvas kipeytyy yön pimeydessä, voi syynä olla kihti – katso, kuulutko riskiryhmään

Ruokavalio helpotti oireita

Lääkäri määräsi Elisalle voimakkaita kipulääkkeitä. Kuuden päivän jälkeen hän kehotti Elisaa lopettamaan niiden käytön, sillä tämä sai lääkkeistä haittoja: kovaa päänsärkyä, voimakasta pahoinvointia ja valonarkuutta.

– Sen jälkeen olen hoitanut kihtiäni pelkällä ruokavaliolla.

Elisa alkoi etsiä netistä tietoa kihtipotilaalle sopivasta ruoasta. Reumaliiton sivuilta selvisi, että ruokavaliosta tulee karsia puriineja sisältäviä ruoka-aineita, sillä niistä syntyy virtsahappoa. Erityisen runsaasti puriineja on sisäelimissä, pikkukaloissa ja simpukoissa ja runsaasti lihassa, kalassa ja herneissä.

– Rakastin maksalaatikkoa ja olisin voinut syödä sitä joka aterialla.

Kihtiä sairastavan on hyvä suosia täysjyväviljatuotteita, rasvattomia ja vähärasvaisia maitotuotteita, kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä välttää alkoholia ja fruktoosilla makeutettuja tuotteita.

– En ollut ikinä lukenut pakkauksista tuotteiden rasvaprosentteja, kuitupitoisuuksia tai sitä, millä ne on makeutettu. Miksi olisinkaan, sillä siihen saakka olin voinut syödä kaikkea vapaasti.

Lisäksi kihtiä sairastavan tulee juoda runsaasti vettä, sillä se lisää virtsahapon poistumista elimistöstä. Elisa oli juonut vettä vain janoonsa, jos silloinkaan. Juominen unohtui, kun Elisa uppoutui tietokoneelle tekemään kuvia tai hoitamaan hallituksen jäsenenä paikallisen ratsastusseuran asioita.

– Arkeeni tuli kerralla monta uutta muistettavaa asiaa.

Ruokavaliomuutos vaati malttia

Elisasta tuli listaihminen. Hän etsi netistä kihtiä sairastavalle sopivia ruokaohjeita ja kirjoitti ainesosat ostoslistalle.

– Pelasin varman päälle enkä poiminut ostoskärryyn mitään listan ulkopuolelta.

Kuukaudessa hän oppi, mitä hän voi syödä ja mitä ei. Osa kihtiä sairastavista sietää pieninä annoksina puriineja aiheuttavia ruoka-aineita, mutta Elisa ei halunnut testata omaa sietokykyään.

Elisa Toivola unohtaa ikävän sairautensa tehdessään käsitöitä tai puuhatessaan hevosten parissa. Kuvassa hänen Sarita-tyttärensä poni.
Elisa Toivola unohtaa ikävän sairautensa tehdessään käsitöitä tai puuhatessaan hevosten parissa. Kuvassa hänen Sarita-tyttärensä poni. © Heli Hirvelä

– Jätin kokonaan maksalaatikon, herneet ja kalan. Alkoholista olin luopunut jo ennen kihtiä. Aloin myös kantaa vesipulloa mukanani.

Elisa valmisti salaatteja, pilkkoi juureksia patoihin ja teki niistä laatikoita.

– Kokkaaminen oli minulle uutta, sillä olin ennen pikasyöjä ja söin kiireessä hampurilaisia.

Elisa luopui myös sokerista ja vaaleista viljatuotteista. Herkkunälkään hän söi rahkaa, jossa oli marjoja ja banaania.

– Ruokavaliomuutoksessa vaadittiin malttia, jottei ruokavalio kevenisi kerralla liikaa.

Laihduttaminen on osa kihdin hoitoa, mutta liian nopea laihtuminen voi aiheuttaa kihtikohtauksen.

– Pidin niin tiukkaa linjaa, että syömisestä oli alussa nautinto kaukana. Pelkäsin, että kihtikohtaus palaa ja joutuisin syömään minulle sopimattomia lääkkeitä.

Ei enää maksalaatikkoa

Nykyään Elisa lähtee ystävän seuraksi pikaruokapaikkaan, mutta syö itse salaatin. Kylässä hän voi syödä yhden pullan, mutta toiselle hän sanoo kiitos ei.

– Minulla on kihti, mutta voin nykyään paremmin kuin ennen diagnoosia. Korkea verensokerini ja painoni ovat laskeneet kihtiruokavaliolla.

Elisa pitää itsestään entistä ­parempaa huolta: hän lenkkeilee ­kävelemällä, minkä kipeillä polvillaan pystyy, hoidattaa ­jalkansa säännöllisesti jalkahoitajalla ja käy tunnollisesti ­kontrolliverikokeissa.

Kihtikohtaus on jäänyt ainoaksi, mutta nivelkivut jatkuvat.

– Voi olla, että osa niveloireistani onkin kihtiä, ei fibromyalgiaa eikä nivelrikkoa.

Elisa tietää, että kihti voi yllättää ja ­jossain vaiheessa hän saattaa ­tarvita ­varsinaisia kihtilääkkeitä. Nyt hän ­keskittyy asioihin, jotka saavat hänet unohtamaan kihdin.

– Auttelen tallilla ratsastajatytärtäni, hoidan hevosia ja nautin hevosharrastuksen yhteisöllisyydestä. Tallilla on tilaa jokaiselle.

Kun tytär tulee äidin luokse, naiset ­grillaavat kanaa ja juures-sulatejuustonyyttejä ja herkuttelevat tyttären leipomalla tiikerikakulla.

– Maksalaatikkoa ei tee enää mieli.

X