epilepsia
Epilepsiassa kohtauksia tulee toistuvasti ilman selkeitä altistavia tekijöitä, minkä vuoksi kohtausten estämiseen tarvitaan lääkehoitoa.
Terveys

Epilepsia tuo monelle mieleen kouristelukohtaukset ­– oireisiin voi kuulua myös aistiharhoja, déjà vu -kokemuksia tai lihasnykäyksiä

Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriö, jonka taustalla voi olla monia eri syitä. Epilepsian syy ja tyyppi määräävät, millaisia sen kohtausoireet ovat.
Teksti: Maria Lieto Kuvat: iStock

Aivoissa on miljardeja hermosoluja, jotka viestivät toisilleen sähköisillä hermoimpulsseilla. Normaalisti aivojen sähköisessä toiminnassa vallitsee tasapaino, mutta epilepsiakohtauksen aikana se häiriintyy äkillisen sähköpurkauksen seurauksena. Epilepsia ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire jostain aivoihin vaikuttavasta sairaudesta tai häiriöstä.

– Epileptinen kohtaus johtuu aivojen sähkötoiminnan ohimenevästä häiriöstä, jonka voi aiheuttaa moni sairaus tai muu syy. Kohtausoireiden voimakkuus vaihtelee riippuen siitä, kuinka laajaan aivoalueeseen sähköpurkaus kohdistuu, HUSin Neurokeskuksessa ja vaikeiden ja harvinaisten epilepsioiden Epilepsia Helsinki -osaamisyksikössä työskentelevä neurologian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Leena Kämppi sanoo.

Epilepsia: kohtaus kestää tyypillisesti 1–3 minuuttia

Epilepsia tuo monille mieleen kouristelu- ja tajuttomuuskohtaukset. Todellisuudessa sairaus voi oireilla myös esimerkiksi lyhyinä poissaolokohtauksina, aistiharhoina tai déja vu -kokemuksina, joiden aikana ihmisellä on voimakas tunne siitä, että hän on kokenut saman tilanteen aiemmin. Epilepsiakohtaukset kestävät tyypillisesti 1–3 minuuttia ja loppuvat itsestään ilman ensiapulääkitystä.

Lue myös: Kun Emmi Kytösalmi, 36, sai epilepsiadiagnoosin, aistiharhoille ja poissaolotuntemuksille löytyi selitys – ”Kohtauksen aikana minuun ei saa kontaktia”

Kämpin mukaan epilepsiat voidaan jakaa karkeasti niin kutsuttuihin paikallisalkuisiin ja yleistyneisiin epilepsioihin.

– Paikallisalkuiset epilepsiakohtaukset häiritsevät aivotoimintaa aluksi paikallisesti toiseen aivopuoliskoon rajoittuen, mutta purkaus voi levitä laajemmallekin. Paikallisimmillaan purkaus voi aiheuttaa vaikka vain peukalon nykimistä, mutta sen levitessä oireina voi olla esimerkiksi tajunnan hämärtyminen, sekavuus ja maiskuttelu. Purkauksen levitessä molempiin aivopuoliskoihin kohtaus voi edetä tajuttomuuskohtaukseksi.

Yleistyneissä epilepsioissa purkaukset alkavat ja leviävät Kämpin mukaan heti molempiin aivopuoliskoihin aiheuttaen erilaisia oireita paikallisalkuiseen epilepsiaan verrattuna.

– Tyypillisesti nämä oireet ovat lihasnykäyksiä, poissaolokohtauksia ja tajuttomuuskouristuskohtauksia, hän sanoo.

Kuka tahansa voi saada yksittäisen epileptisen kohtauksen

Kämpin mukaan Suomessa on noin 50 000 epilepsiaa sairastavaa aikuista. Vaikka epilepsia voi puhjeta missä iässä tahansa, suurimmat ilmaantuvuushuiput ovat varhaislapsuus ja vanhuus.

– Epilepsian taustalla voi olla esimerkiksi aivojen rakennepoikkeavuus, joka voi olla synnynnäinen tai kehittyä vaikka aivoinfarktin tai -vamman seurauksena. Myös muun muassa pään kasvaimet, aivoverenvuodot ja aivotulehdusten jälkitilat voivat aiheuttaa toistuvia epileptisiä kohtauksia. Joskus taustalla saattaa olla myös jokin geneettinen, aineenvaihdunnallinen tai immunologinen syy, hän sanoo.

Arviolta joka kymmenes suomalainen saa elämänsä aikana yksittäisen epileptisen kohtauksen, joka ei kuitenkaan aina johda epilepsiadiagnoosiin. Noin puolella yhden kohtauksen saaneista diagnosoidaan myöhemmin epilepsia.

Epilepsiassa kohtauksia tulee toistuvasti ilman selkeitä altistavia tekijöitä, minkä vuoksi kohtausten estämiseen tarvitaan lääkehoitoa.

– Epilepsiaa sairastava voi pyrkiä vähentämään kohtaustaipumustaan esimerkiksi säännöllisen ruoka-, liikunta- ja unirytmin avulla, mutta ei yleensä pysty elintavoillaan estämään kohtauksia kokonaan. Esimerkiksi runsas alkoholin käyttö kuitenkin altistaa kaikkia ihmisiä epileptisille kohtauksille, Kämppi sanoo.

Epilepsian mahdollisuutta selvitetään muun muassa lääkärin haastattelun ja potilaan tai silminnäkijän kertoman kohtauskuvauksen perusteella.

– Aivotoimintaa tutkitaan aivokäyrätutkimuksen avulla ja pään magneettikuvauksella selvitetään aivojen rakenne. Tutkimuksissa ei välttämättä aina löydetä syytä epilepsialle, mutta diagnoosi voidaan silti antaa oirekuvauksen perusteella.

Lääkehoidon tavoitteena on pitää kohtaukset poissa

Kämpin mukaan epilepsian hoito perustuu ensisijaisesti lääkehoitoon. Vaikka lääkitys ei paranna epilepsiaa, pitää se useimmilla kohtaukset poissa.

– Markkinoilla on useita epilepsialääkkeitä, joita voidaan yhdistellä ja annostella potilaan tarpeiden mukaan. Vaihtoehtoja siis löytyy, ja osalla potilaista lääkitys tehoaa jopa niin hyvin, ettei kohtauksia enää ilmene. Vaikeahoitoisessa epilepsiassa voidaan joutua lääkehoidon lisäksi harkitsemaan esimerkiksi aivokirurgiaa.

Epilepsiadiagnoosin tekee aina neurologi, joka päättää myös lääkitykseen liittyvät yksityiskohdat ja varmistaa, että hoitovaste on hyvä. Jos kohtaukset pysyvät lääkityksen avulla pois kaksi vuotta, voidaan aikuisen potilaan hoito siirtää perusterveydenhuoltoon.

– Erikoissairaanhoidon arvioon tulisi kuitenkin palata, jos kohtauksia ilmenee. Neurologin kanssa on hyvä keskustella myös silloin, jos suunnittelee raskautta, sillä kaikki epilepsialääkkeet eivät sovi raskaana oleville. Epilepsia ei kuitenkaan ole este raskauden suunnittelulle, Kämppi sanoo.

Lue myös: Ensin MS-tauti, sitten epilepsia – hurjat koettelemukset eivät saaneet Salla-Riikkaa, 41, masentumaan, vaan mielen valtasi kiitollisuus

X