Terveys

Iskeekö makeannälkä usein aterian jälkeen? Asiantuntija kertoo, mistä se johtuu ja miten asiaan voi vaikuttaa

Mieltymys makeaan alkaa useilla jo vauvana äidin rintamaidosta. Makean syöminen tiettyyn aikaan on usein myös opittu tapa. Omaa makuaistia ja makeannälkäänsä voi kuitenkin kouluttaa, sanoo asiantuntija.

Teksti:
Janna Nousiainen
Kuvat:
Istock

Makean syöminen tiettyyn aikaan on usein jo pienenä opittu tapa.

Mieltymys makeaan alkaa useilla jo vauvana äidin rintamaidosta. Makean syöminen tiettyyn aikaan on usein myös opittu tapa. Omaa makuaistia ja makeannälkäänsä voi kuitenkin kouluttaa, sanoo asiantuntija.

Söitkö juuri maittavan aterian, mutta sinun tekisi mieli vielä jotain makeaa? Tällaiseen tilanteeseen voi samaistua moni. Ruoan jälkeinen makeannälkä ei välttämättä ole haitallista, eikä pieni makea silloin tällöin tee haittaa. Mistä aterian jälkeinen makeannälkä sitten johtuu?

– Mieltymyksemme makeaan alkaa jo ihan vauvasta, esimerkiksi rintamaito on todella makeaa, kertoo Terveystalon ravitsemusterapeutti Sirpa Soini.

Mistään puutoksesta ruokavaliossa makeannälkä ei Soinin mukaan kerro, vaan hän uskoo kyseessä olevan pitkälti opittu tapa. Keho saattaa olla tottunut siihen, että se saa makeaa tiettyyn aikaan – kuten aterian jälkeen.

– Iltaisin se voi olla tapa hemmotella itseä esimerkiksi raskaan työpäivän jälkeen. Voi tulla ihan selkäytimestä, että tiettyyn aikaan keho haluaa makeaa.

Pieni makea ei välttämättä ole pahasta

Silloin tällöin nautittava makea ei ole haitaksi. Makeannälkää voi taltuttaa syömällä aterian päälle jotain pientä makeaa, se usein riittää. Soini korostaakin, että makean määrä on erittäin olennainen asia. Lounasravintoloiden jälkiruoatkin kun saa usein itse annostella.

– Usein kun katson jälkiruokavaihtoehtoja, ne ovat aika isoja. Esimerkiksi yksi keksi kahvin kanssa on ihan ok, Soini sanoo.

Omia tottumuksia kannattaa miettiä ja makeannälkään nautittavan makean ajankohdan voi miettiä sen mukaan. Onko itselle tärkeämpää saada makeaa päivällä lounaan jälkeen vai illalla kotona?

Lue myös: Ajatus pätkii ja herkut himottavat – saatkohan tarpeeksi rasvahappoja?

Vähäsokeristen limujen juonti ei välttämättä kannata

Makean ei aina tarvitse olla suklaata tai karkkia. Makeannälkä voi talttua esimerkiksi hedelmillä, jotka ovat suklaata kevyempiä ja terveellisempiä vaihtoehtoja. Muita hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi vähäsokeriset välipalapatukat, rahkat tai marjat.

– Oma lempparini on pannukakku, jonka päälle laitetaan marjoja, Soini vinkkaa.

Sen sijaan sokerittomat limut eivät Soinin mukaan välttämättä ole paras tapa taltuttaa makeannälkää. Ne saattavat pitkällä tähtäimellä jopa lisätä sitä. Sokerittomia limuja voi juoda silloin tällöin, mutta päivittäin hän ei suosittelisi niitä juotavan.

– On tutkimuksia, joiden mukaan voi heikentää suoliston bakteerikantaa ja sitä kautta lihottaa, jos juo päivittäin paljon keinomakeutusaineita sisältäviä juomia.

Makean syöminen ruokkii makeannälkää

Jos makeannälkä iskee todella usein, voi kokeilla pitää makean syömisestä taukoa. Ensimmäinen viikko saattaa Soinin mukaan olla hankala, mutta yleensä jo toisen tai viimeistään kolmannen viikon aikana makeaa ei tee enää juurikaan mieli. Osa ihmisistä kuitenkin kokee, että täyslakko saa vain haluamaan makeaa enemmän. Silloin makean syömistä voi vähentää esimerkiksi puolittamalla totutun määrän.

– Toisille sopii, että ottaa joka päivä jotain pientä, kun taas toisille sopii, että makeaa syö pari kertaa viikossa.

Nainen syö suklaata.
Makeannälkään ei kannata aina syödä suklaata tai karkkia, hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi hedelmät.

Sen lisäksi, kuinka usein makeaa syö, kannattaa huomioida makeuden aste.

– Ihmisellä on suussa reseptoreita, jotka aistivat muun muassa makeutta ja suolaisuutta. Makuaistia voi kouluttaa vähemmän makeaan herkkuun vähentämällä pikkuhiljaa sokeria, Soini kertoo.

Sokeria vähentämällä makuaisti tottuu, ja lopulta entinen lempiherkku voikin maistua jopa pahalta, kun on jo tottunut vähäsokerisempaan vaihtoehtoon.

Makeannälkää voi hillitä

Perussääntönä makeannälän hillitsemiseen Soini nimeää säännöllisen ruokarytmin. Pitkät välit ruokailujen väleissä altistavat makean syömiselle. Säännöllisen hyvän ruokavalion kanssa pääsee jo pitkälle, eikä makeaa tee niin paljon mieli.

X