Terveys

Jalkaterän vaivat voivat olla useiden eri kipujen syynä – 10 kysymystä ja vastausta jalkaterien terveydestä

Kipu polvessa tai alaselässä voi kytkeytyä jalkaterän vaivoihin. Kun huolehdit jaloistasi, teet hyvää koko kropalle. Kerromme vastaukset kymmeneen jalkaterien terveyteen liittyvään kysymykseen.

Teksti:
Kia Toivanen
Kuvat:
Istock

Keho kompensoi aina jalkaterän liikehäiriöitä.

Kipu polvessa tai alaselässä voi kytkeytyä jalkaterän vaivoihin. Kun huolehdit jaloistasi, teet hyvää koko kropalle. Kerromme vastaukset kymmeneen jalkaterien terveyteen liittyvään kysymykseen.

Kysyimme asiantuntijalta 10 kysymystä jalkaterän ongelmista:

1. Miltä jalkaterän kuuluisi näyttää ja tuntua?

Tärkeintä on, ettei jalassa ole oireita – että jalka liikkuu hyvin, sitä pystyy ojentamaan ja koukistamaan ja että pystyy liikuttelemaan varpaitaan.

Jalkojen tulisi olla keskenään melko symmetriset. Seisoma-asennossa varpaiden pitäisi olla rennot ja suorat, samoin kantapäiden. Vartalon painon tulisi jakautua seistessä kolmelle pisteelle: pääpainon tulisi asettua kannoille, lisäksi painoa pitäisi kohdistua isovarpaalle ja toisaalta pikkuvarpaan kohdalle. Painopisteiden avulla rakentuu myös polvelle ja lonkalle mahdollisimman hyvä asento.

2. Mitä seuraa siitä, jos jalkaterä ei toimi niin kuin pitäisi?

Keho kompensoi aina jalkaterän liikehäiriöitä. Tällöin voi ilmetä ongelmia vaikkapa polvessa. Keho ei reagoi ongelmaan heti kivun tunteella, vaan kipu voi ilmaantua vasta pitkän ajan kuluttua. Esimerkiksi nilkan jäykkyys voi vähitellen johtaa kivu­liaaseen kantakalvon tulehdukseen eli plantaarifaskiittiin.

Jos jalka joustaa liikaa, koko keho tekee ylimääräistä liikettä. Jos nilkka ei taivu tai jalkaterän keskikohta kiertyy liikaa, se vaikuttaa polven liikkeeseen. Liika jäykkyys jaloissa saa kehon ottamaan iskut vastaan tärähdyksinä, jotka tuntuvat muun muassa selässä.

3. Onko jalkaholvin korkeudella merkitystä?

Ei. Jalka voi olla matala ja hyvin toimiva tai todella korkea ja hyvin toimiva. Tärkeää on, että jalan asento on kunnossa ja jalan tehtävät – eli jousto, jäykistyminen ja tasapaino – toteutuvat.

Usein matalat jalat ovat kuitenkin hieman löysiä ja niiden tyyppiongelmana on liika jousto. Korkeat jalat taas ovat monesti pikemminkin jäykkiä ja joustavat liian vähän.

4. Mitkä ovat yleisimpiä ongelmia jalkaterässä?

Monen suomalaisen jalat ovat huonossa kunnossa istumatyön, vähäisen liikunnan ja turhan tukevien kenkien vuoksi. Yleisiä jalkavaivoja ovat esimerkiksi kantapään alueen kivut sekä jalan toimintahäiriöt, kuten joustoon tai ponnistukseen liittyvät asiat. Jalan toiminta on voinut myös jostain syystä muuttua: esimerkiksi naisilla jalan holvikaaret usein laskeutuvat raskauksien vuoksi. Tämä voi vaikuttaa jalan toiminnallisuuteen häiritsevästi.

5. Miten polvivaivat ovat yhteydessä jalkateriin?

Polvien ja jalkaterien vaivat heijastuvat aina toisiinsa. Tähän ei kuitenkaan kiinnitetä polvivaivojen hoidossa tarpeeksi huomiota.

Polvi on sarananivel, johon ei saisi juuri kohdistua kiertoa. Kuitenkin sen ylä- ja alapuolella toimivat nivelet nilkassa ja lonkassa ovat hyvin kiertyviä. Jos niiden kiertokapasiteetti häiriintyy, polvi kärsii. Monet polvivaivat johtavatkin juurensa jalkaterään.

Ongelma voi siirtyä myös ylhäältä alaspäin: selkärangan tai lantion ongelma vaikuttaa jalkaterän asentoon. Ihmistä pitäisi aina katsoa kokonaisuutena.

6. Miten pitäisi toimia vaivaisenluun kanssa?

Vaivaisenluu johtuu jalan virheasennosta ja on toiminnallinen ongelma. Taustalla voi olla muun muassa jalkaterän etuosan löysyys tai lantion ja lonkan heikko hallinta. Kun isovarpaan tyvi ei enää löydä kontaktia alustaansa, se pettää alta, ja vaivaisenluu alkaa kehittyä. Vaivaisenluun kipu voi johtua nivelen tulehduksesta tai esimerkiksi siitä, että vaivaisenluun muodostama patti on suuri ja kenkä painaa sitä ikävästi.

Jalkaterän keskiosaa vahvistavasta treenistä voisi olla apua. Mitä vähemmän vaivaisenluu on ehtinyt levitä, sitä paremmin sitä voi korjata lihaksia treenaamalla. Aluksi tukipohjallinen voi helpottaa tilannetta. Myös asiantuntijan tekemä jalan keskiosan teip­paus voi auttaa pitämään jalkaa kasassa.

7. Miten jalkaterää voisi vahvistaa?

Kun puhutaan keskivartalon hallinnasta ja coresta, tarkoitetaan vatsan, kyljen ja selän lihaksia, jotka pitävät kehon keskikohdan vahvana ja tiiviinä. Jalan core puolestaan tarkoittaa holvikaaren aluetta, eli jalan korkeinta aluetta ja sen ympäristöä. Se tukee jalan etu- ja takaosaa ja liittää ne toisiinsa.

Jalan coretreenissä harjoitetaan holvikaarta kannattavien lihasten hallintaa, jotta lihakset olisivat kunnossa ja tukisivat jalkaa. Se on tärkeää, sillä jalan core kannattelee koko vartalon painoa.

Jalan corea voi vahvistaa kuormittavilla harjoituksilla. Yhdellä jalalla seisominen tai yhdellä jalalla tehtävä maastaveto ovat mainioita coreharjoituksia jalalle. Niitä tehdessä huomaa, miten vaikeaa jalkaa on pitää oikeassa asennossa, sekä sen, että lihakset joutuvat todella töihin.

8. Vaikuttavatko nilkan nyrjähdykset jalan toimintaan?

Ikävä kyllä nyrjähdykset voivat vaikuttaa jalan toimintaan paljonkin ja pitkällä aikavälillä. Jos nilkkaan jää nyrjähdyksestä nivel­lukko eikä nilkka toimi enää täysin normaalisti, siihen voi jäädä piilevä liikehäiriö. Lähes aina, kun nilkka muljahtaa, myös nivelsiteet venähtävät. Tästä kertovat nyrjähdyksen jälkeinen turvotus ja sinerrys.

Nilkan nyrjähdykset voivat vaikuttaa jalan toimintaan paljonkin. Lähes aina, kun nilkka muljahtaa, myös nivelsiteet venähtävät.

Muljahduksen jälkeen nilkka on entistä löysempi ja muljahtaa yhä helpommin. Akuutin vaiheen jälkeen nilkka tarvitsisi kuntoutusta, ja siksi olisi hyvä tarkistuttaa asiantuntijalla, miten nilkka liikkuu ja toimii. Harmittavan usein nyrjähdykset jäävät piilovaivoiksi haittaamaan liikkumista.

9. Jos jalkaa särkee, pitäisikö levätä vai treenata?

Sekä että. Jos jalkoja rasittaa liian vähän, ne voivat olla heikot. Jalka vahvistuu monipuolisesti liikkumalla, ja esimerkiksi avojaloin tehty jalkajumppa vahvistaa tervettä jalkaa.

Jos taas liikkuu paljon, palautuminen on tärkeää. Maratoonarin tai betonilattialla vuosikaudet seisomatyötä tehneen ihmisen jalat ovat kuormittuneet, jolloin niihin voi tulla rasitusvammoja. Jos jalka on pitkään kipeä, se pitäisi aina tutkia.

10. Millaiset ovat hyvät kengät? Entä pohjalliset?

Kengät vaikuttavat jalkojen hyvinvointiin paljon, ja niihin kannattaa satsata. Kengän tehtävänä on suojata jalkaa ulkoiselta maailmalta ja varsinkin täällä pohjoisessa myös kylmältä.

Kengän tulee olla sopiva, varpailla pitää olla tarpeeksi tilaa eikä kengän kanta saisi olla kovin korkea. Melko tasainen kenkä olisi optimaalinen. Kengän olisi myös oltava rullaava varsinkin päkiän kohdalta, ettei se jäykistäisi askellusta. Tässä mielessä avojalkakenkien idea on mainio. Ne kuitenkin aiheuttavat jalkavaivoja, jos jalat eivät ole tarpeeksi hyvässä kunnossa.

Pohjallisilla voi korjata jalan toiminnallisia häiriöitä. Tukipohjallisten tarkoitus on tukea jalan toimintaa ja siirtää painoa oikeisiin kohtiin jaloissa. Tukipohjalliset pitäisi muotoilla jokaiselle mittojen mukaan. Markettipohjalliset eivät ole ratkaisu jalan ongelmiin, mutta jos niistä kokee saavansa apua, toki niitä voi käyttää. Ne ovat useimmiten niin kevyitä ja pehmeitä, ettei niistä toisaalta ole paljon haittaa.

Asiantuntija: alaraajaongelmiin erikoistunut fysioterapeutti Riikka Huhta Turun Askel­klinikalta

Juttu on julkaistu Anna-lehden numerossa 30/2020.

X