Terveys

Järvisyyhyä esiintyy makeissa rantavesissä – näin vältät kutisevan ihottuman uintireissulla

Jos ihoon nousee kutisevia näppylöitä uinnin tai matalassa rantavedessä kahlailun jälkeen, olet saattanut saada järvisyyhyn.

Teksti:
Jaana Kalliokoski
Kuvat:
Istock

Järvisyyhy oireilee kutiavana ihottumana.

Jos ihoon nousee kutisevia näppylöitä uinnin tai matalassa rantavedessä kahlailun jälkeen, olet saattanut saada järvisyyhyn.

Mikä järvisyyhy on?

Järvisyyhy eli uimarinkutka on vaaraton mutta kiusallinen vaiva, joka aiheuttaa iholle kutinaa ja näppylöitä. Järvisyyhyn aiheuttaa vesilintujen loinen, pieni imumadon toukka, joka pureutuu ihmisen ihon pintakerrokseen luullen ihmistä linnuksi. Toukka kuolee iholla nopeasti mutta aiheuttaa järvisyyhyä.

Millaiset oireet järvisyyhy aiheuttaa?

Uimisen jälkeen iholla voi tuntua pientä pistelyä ja siihen ilmestyy punaisia täpliä. Illalla tai yöllä iholle ilmaantuu laajaa punoitusta ja kutisevia näppylöitä, jopa rakkuloita. Yleensä näppylät ovat hyvin paikallisia – niitä voi olla esimerkiksi jaloissa tai käsissä mutta harvemmin uimapuvun alla.

Näppylät ja kutina voivat kestää päivästä pariin viikkoon. Oireet häviävät yleensä itsestään. Runsas raapiminen voi kuitenkin rikkoa ihon, jolloin iholla olevat bakteerit pääsevät pesiytymään ja aiheuttavat tulehduksen.

Järvisyyhy ei sinänsä vaadi lääkärikäyntiä. Loista ei näe silmällä, eikä järvisyyhyyn ole laboratorio­koetta. Tarvittaessa lääkäri diagnosoi järvisyyhyn oireiden ja taudinkulun perusteella. Diagnoosia helpottaa se, että järvisyyhy­tapauksia esiintyy samalla alueella useita.

Tarttuuko järvisyyhy?

Järvisyyhy ei tartu ihmisestä toiseen.

Miten järvisyyhyn aiheuttamaa ihottumaa ja kutinaa hoidetaan?

Järvisyyhyn aiheuttamaan kutinaan voi ottaa allergialääkettä, kuten antihistamiinia. Lisäksi iholle voi sivellä hydrokortisoni­voidetta. Näiden pitäisi helpottaa kutinaa. Myös punoittavan ihon kevyt paineleminen kylmällä voi tuntua hyvältä.

Jos kutinan ja ihottuman lisäksi ilmaantuu muita oireita, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen. Järvi­syyhyyn ei kuulu kuume eikä kipuilu. Jos on raapinut ihon auki ja se alkaa tulehtua, käynti lääkärillä on paikallaan. Ylipäätään, jos on huolestunut tilanteesta, voi hyvin mennä lääkäriin.

Millaisissa vesissä järvisyyhyä esiintyy?

Järvisyyhyä esiintyy vain makeassa vedessä, ei meressä. Tyypillisesti järvisyyhyä aiheuttavassa vesistössä on vesilintuja ja kotiloita. Kotilot toimivat imumadon toukan väli-isäntinä. Ne viihtyvät lämpimissä rantavesissä, joissa on kasvillisuutta.

Järvisyyhy lisääntyy erityisesti keski- ja loppukesästä, jolloin toukkien määrä rantavesissä on runsas.

Järvisyyhyn ilmaantumista voi ehkäistä raivaamalla rannan ruovikkoa ja keräämällä kotiloita.

Voiko järvisyyhyn saada myös talvella?

Tietääkseni järvisyyhyn voi saada vain kesäisin, ja silloinkin etenkin lämpiminä aikoina. Loinen tarvitsee isännäkseen vesilinnun, jotka talvehtivat etelässä talvisin. Oletettavasti ilmastonmuutos tulee pidentämään aikaa, jolloin loista esiintyy.

Voiko järvisyyhyä ehkäistä?

Heti uinnin jälkeen kannattaa käydä suihkussa. Lisäksi iho hangataan karhealla froteepyyhkeellä kunnolla kuivaksi, pelkkä taputtelu ei riitä. Hankaaminen vie mahdolliset toukat iholta pois. Jos suihkumahdollisuutta ei ole, pelkkä pyyhkeellä hankaaminenkin riittää.

Järvisyyhy ei estä uimasta. Uimaan voi mennä esimerkiksi laiturilta suoraan syvempään veteen. Rantavesissä leikkivät lapset ovat eniten alttiita järvi­syyhylle. Kerran järvisyyhylle altistunut on herkempi saamaan sen toistekin.

Kaupungit ja kunnat tiedottavat yleensä järvisyyhytilanteesta uimarannoilla. Jos järvisyyhyä tavataan rannalla yhtenä kesänä, on hyvin mahdollista, että sitä on siellä seuraavinakin kesinä.

Asiantuntijana yleislääkäri Emilia Lagus, Terveystalo

X