Kun toinen saa paniikkikohtauksen, oma reaktiosi on valtavan tärkeä – tietyssä tilanteessa soitto hätänumeroon

Paniikkikohtauksen saanutta on mahdollista auttaa. Tilanteesta, jossa paniikkikohtaus on syntynyt, ei kannata paeta, neuvoo psykologi ja psykoterapeutti.

Jos vieressä oleva henkilö saa paniikkikohtauksen, se on mahdollista tunnistaa. Vaikka tyypilliset paniikkikohtauksen oireet, kuten hyvin epämukava olo, heikotus, sydämen tykytys ja kontrollin menettämisen ja sekoamisen pelko eivät periaatteessa näy ulospäin, ne voivat vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen.

Paniikkikohtauksesta kärsivä saattaa esimerkiksi alkaa vapista, hengittää nopeasti ja näyttää ahdistuneelta. Omalla toiminnallaan on mahdollista auttaa paniikkikohtauksesta kärsivää.

Hengitysrytmi on keino taltuttaa paniikkikohtauksen oireita

Toisen ihmisen paniikkikohtauksen aikana on tärkeää pysyä itse hyvin rauhallisena ja viestittää toiselle, ettei hänellä ole mitään hätää.

– Toiselle voi myös viestiä sitä, että kannattaa hengittää rauhallisemmin ja hitaammin, psykologi ja psykoterapeutti Jan-Henry Stenberg kertoo.

Paniikkikohtauksen oireet johtuvat pääosin autonomisen hermoston voimakkaasta ylitoiminnasta. Hermosto on paniikkikohtauksen aikana ”taistele tai pakene” -tilassa.

Autonomisen hermoston toimintaa rauhoittaa esimerkiksi se, että uloshengitys on selvästi pidempi kuin sisäänhengitys. Jos lähellä on paperipussi, myös sitä voi tarjota paniikkikohtauksesta kärsivälle, sillä paperipussiin hengittäminen vähentää liikahengitystä.

Ohjeita antaessa on syytä puhua rauhallisesti. Liian nopea puhe ja nopeiden ohjeiden antaminen voivat kiihdyttää tilannetta entisestään.

Toista voi myös auttaa kiinnittämällä hänen huomionsa elimistön reaktioista tai ahdistavista ajatuksista hetkeksi muualle. Häntä voi pyytää suuntaamaan huomiotaan esimerkiksi johonkin ympäristössä olevaan yksityiskohtaan tai lukemaan jonkin tekstin ääneen.

Paniikkikohtaus kestää tyypillisesti muutamia minuutteja.

”Samanlaiset oireet voivat johtua myös sydänsairaudesta.”

Paniikkikohtauksen oireet eivät itsessään ole vaarallisia, mutta niiden vuoksi on syytä soittaa hätänumeroon aina, jos ei tiedetä, että henkilöllä on taipumusta paniikkikohtauksiin tai paniikkihäiriö.

– Riskinä on, ettei kyseessä olekaan paniikkikohtaus. Samanlaiset oireet, kuten rinnan puristaminen ja hengitysvaikeudet, voivat johtua myös esimerkiksi sydän-, keuhko- tai keskushermoston sairaudesta. Maallikkona ei pidä lähteä tekemään johtopäätöksiä tai diagnooseja.

Läheisen paniikkikohtaukseen voi varautua

Paniikkikohtaus voi alkaa täysin yllättäen. Se käynnistyy tilanteessa, jossa ihminen alkaa kokea epämukavaa oloa ja kiinnittää sellaisiin asioihin huomiota, jotka lisäävät epämukavaa oloa entisestään.

Esimerkiksi elokuvateatterissa, lentokoneessa tai luentosalin keskimmäisellä paikalla päässä saattaa alkaa pyöriä ajatus siitä, ettei tilasta pääse pois. Katastrofiajatukset ja kehon reaktiot ruokkivat toisiaan ja ihminen tuntee paniikkia.

Lue myös: Oletko herkkä murehtija? Katastrofiajattelu voi liittyä masennukseen tai ahdistuneisuushäiriöön

Jos läheinen kärsii paniikkikohtauksista, Stenberg suosittelee harjoittelemaan rauhoittelutaitoja etukäteen. Paniikkikohtauksen puhkeamista ei välttämättä pysty omalla rauhallisella käytöksellään estämään, mutta ainakin kohtauksen syntyessä toimintaohjeet ovat selvillä.

”Hengitysharjoitukset auttavat monenlaiseen ahdistukseen, vaikka yölliseen unettomuuteen.”

– Hetkessä olemiseen keskittyvät hengitysharjoitukset ovat hyviä. Ne ovat itse asiassa tehokas apu monenlaiseen ahdistukseen, kuten vaikka yölliseen unettomuuteen.

Paniikkikohtauksen jälkeen olisi hyvä palata takaisin normaaliin elämään ja jatkaa siitä, mihin ennen paniikkikohtausta jäätiin.

– Tilanteesta, jossa paniikkikohtaus on alkanut, ei kannata paeta, jotta paniikkikohtaus ei assosioidu kyseiseen tilanteeseen ja aiheuta välttelyä.

Tilanteeseen ei ole hyvä palata korostetun kiireisesti mutta ei niinkään, että nyt pitää levätä. Parin minuutin hengähdystauko riittää.

– Paniikkikohtauksen jälkeen voi esimerkiksi kiinnittää huomionsa ympäristön asioihin, kuten isoon mäntyyn ja laskea sen oksia. Tai rakennukseen, ja laskea sen ikkunoita tai huomioida arkkitehtuurin piirteitä.

Läheistä voi kannustaa lääkäriin ja harjoittelemaan ahdistuksen käsittelyä

Jos paniikkikohtauksen saanut läheinen ei ole vielä käynyt kohtausten vuoksi lääkärissä, Stenberg suosittelee kannustamaan häntä hakeutumaan lääkäriin.

– Itsediagnostiikka ei kannata, sillä paniikkikohtauksen oireet voivat johtua myös somaattisesta syystä. Diagnoosin voi tehdä ihan terveyskeskus- tai yleislääkäri.

Lääkäriin ei voi patistella sellaista, joka ei sinne omasta tahdosta halua. Tällöin voi auttaa läheistä tutustumaan mielenterveystalo.fi-sivuston materiaaliin paniikkihäiriöstä ja ahdistuksesta. Sivusto ohjeistaa tunne- ja mielenterveystaitoihin sekä hengitysharjoituksiin, jotka auttavat selviämään ahdistavista tunteista.

Stenberg kertoo, että vaikka ahdistuneisuushäiriöt – joihin paniikkihäiriökin kuuluu – eivät ole lisääntyneet, niiden takia ollaan sairauslomilla paljon enemmän kuin ennen.

– Kyky selvitä ahdistavista tunteista ja kyky pärjätä ahdistuksen kanssa on kovasti heikentynyt. Jotta ei jäätäisi objekteiksi ja odottamaan, että jostain ulkopuolelta tulee välitön apu, täytyy itse hieman keskittyä ja harjoitella asioita. Ahdistuneisuuden käsittelyssä on mahdollista harjaantua.

Sinua voisi kiinnostaa myös:

• Terveys

  Miltä ahdistus tuntuu? Tällaisia ovat ahdistuksen psyykkiset ja fyysiset oireet

• Julkkikset

  Paniikkihäiriöön lavalla havahtunut Erika Vikman hakeutui ennen Vain elämää -leiriä kuukaudeksi lapsuudenkotiin itkemään: ”Oli toivoton olo, että olen antanut jo kaiken”

• Hyvinvointi

  Työuupumuksen kokenut radiojuontaja Riikka Porttila sai paniikkikohtaukset hallintaan helpolla hengitysharjoituksella – jakaa nyt vinkkinsä