Miehet terapiasasa
Psykoterapeutti Kalle Murtosen kokemuksen mukaan monet miehet suosivat ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa.
Terveys

Näistä miehet puhuvat psykoterapiassa: addiktioista, seksuaalisesta haluttomuudesta ja yleisestä mielenkiinnon puutteesta

Myytti puhumattomasta suomalaisesta miehestä alkaa murtua. Vaikka joidenkin psykoterapiassa käyvien miesten on vaikea edes nimetä tunteitaan, valtaosa hallitsee tunnepuheen yhä paremmin.
Teksti: Iina Alanko Kuvat: iStock

Psykoterapiaan hakeutuvat yhä useammin myös miehet. Vuonna 2012 Kelan tukemassa kuntoutuspsykoterapiassa kävi 4733 miestä, tämän vuoden tammi–syyskuussa jo 8453 miestä.

Miesten suhteellinen osuus Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saavista ei ole kuitenkaan noussut. Se on ollut koko 2010-luvun samaa luokkaa, reilut 23 prosenttia ja enimmillään vuonna 2016, jolloin miesten osuus oli 23,8 prosenttia. Vuonna 2017 miesten osuus jopa laski. Suunta on ollut laskeva myös tänä vuonna: tammi–syyskuussa Kelan kuntoutustukea saavista miehiä oli 22,9 prosenttia. Kolme neljästä Kela-psykoterapiaa saavista on siis yhä nainen.

Psykoterapiassa käyvien miesten määrän lukumääräinen nousu näkyy ja tuntuu kuitenkin monien terapeuttien vastaanotoilla.

Miehet hakevat apua täsmäongelmiin

Helsingissä vastaanottoaan pitävän psykoterapeutti Kalle Murtosen asiakkaista yli puolet on miehiä. Murtosen mukaan heidän osuutensa on viime vuosina kasvanut jatkuvasti.

– Sukupuoleni vaikuttanee siihen, sillä miehet hakeutuvat mielellään miesterapeutin asiakkaaksi. Minut valinneet ovat ehkä kokeneet myös ratkaisukeskeisen, suoran ja aktiivisen lähestymistapani sellaiseksi, joka puhuttelee heitä.

– Yleisellä tasolla voi myös sanoa, että miehet käyvät ehkä terapiassa usein lyhyemmän ajan jotain tiettyä ongelmaa käsitelläkseen. Tällöin he kustantavat lyhytterapian itse eikä se näy Kelan tilastoissa, Murtonen sanoo.

Peliriippuvuus nouseva ongelma

Murtosen miesasiakkaat ovat pääosin 18-40-vuotiaita. He ovat hakeutuneet psykoterapiaan usein hyvin pitkälti samankaltaisten ongelmien takia kuin naisetkin: ahdistuksen, masennuksen, perheen tai parisuhteen kriisin takia.  Mutta miehillä on myös joitakin heille tyypillisempiä ongelmia.

– Esimerkiksi riippuvuudet eli addiktiot ovat miehillä tutkitusti yleisempiä kuin naisilla. Ne voivat liittyä päihteisiin, mutta myös toimintaan. Seksiaddiktio on toiminnallisesta addiktiosta yksi esimerkki, mutta lisäksi vaikkapa pelaaminen on saattanut riistäytyä käsistä ja mies on salannut sen perheeltään pitkiäkin aikoja. Kun peliriippuvuus ja sen mukanaan tuomat talousongelmat sitten jossain vaiheessa paljastuvat, sitä seuraa valtava häpeä sekä pari- ja ihmissuhteiden kriisi, Murtonen kertoo ja arvelee, että pelaamiseen liittyvät ongelmat lisääntyvät tulevaisuudessa, kun jo lapsuudessaan pelien maailmaan uppoutuneet pojat kasvavat aikuisiksi.

Miehille tyypillinen terapiaan hakeutumisen syy on myös haastava ja epävakaa käyttäytyminen, kuten aggressio, riittämätön itsehillintä tai mustasukkaisuus. Osa miehistä tulee terapiaan myös selviytyäkseen vaativaan työhön liittyvistä paineista.

Tunteiden nimeäminen hankalaa monille

Yleisen käsityksen mukaan naiset ovat tottuneempia puhumaan tunteistaan kuin miehet. Murtosen kokemuksen mukaan tämä pätee yhä suureen osaan miehistä.

– On miehiä, joilla on hyvin kehittynyt tunteidenkäsittely, joskus jopa niin, että se menee yli eli he ovat hyvin herkkiä ja sensitiivisiä. Ei siis pidä yleistää liikaa, mutta totta on, että jotkut miehet ovat hyvin fyysisiä myös tunteiden käsittelyssä ja osoittamisessa. Tunteiden kohtaamista pyritään välttämään erilaisten riippuvuuksien tai muun haitallisen käytöksen avulla.

– Osa ei tunnu lähes lainkaan osaavan nimetä tunnetilojaan. Tunteiden tunnistamista, ilmaisua ja niiden vaikutuksia käyttäytymiseen tunnistetaan ja harjoitellaan silloin terapiassa paljon, Murtonen sanoo.

Oireiden hallinta kehittyy iän myötä

Parisuhde-, perhe- ja seksuaaliterapiaan erikoistunut psykoterapeutti Anniina Kerman on Kalle Murtosen tavoin huomannut miesasiakkaiden määrän kasvaneen.

–  Se on muuttunut ihan selkeästi. Aiemmin miehiä tuli asiakkaakseni pariterapian kautta, mutta muutaman viime vuoden aikana miehet ovat alkaneet tulla terapiaan yhä useammin myös yksinään.

Kerman uskoo, että kehitykseen pätevät samat syyt kuin terapiaan suhtautumisessa yleisemminkin: terapiassa käyminen on normalisoitunut ja muuttunut hyväksytymmäksi. Terapiamaailma on myös tullut monin tavoin näkyväksi ihmisten arjessa. Asiasta puhutaan avoimemmin ja monet kertovat esimerkiksi mediassa omista terapioistaan ja siitä, millaista apua he ovat sieltä saaneet.

”Miehet käsittelevät terapiassa muitakin ihmissuhteitaan kuin parisuhdetta, esimerkiksi vaikeuksia hankalan kollegan tai esimiehen kanssa.”

Kermanin asiakkaat ovat vanhempia kuin Murtosella, pääosin 30–60-vuotiaita.

– Apua haetaan eniten masennukseen, ihmissuhdeongelmiin ja seksuaalisuuteen liittyviin haasteisiin. Miehet käsittelevät terapiassa muitakin ihmissuhteitaan kuin parisuhdetta, esimerkiksi vaikeuksia hankalan kollegan tai esimiehen kanssa.

Ärtymyksen takaa voi löytyä masennus

Miesten masennus ilmenee usein ärtymyksenä ja tunteena elämänhallinnan vaikeudesta.

–  Mies saattaa tulla keskustelemaan ärtymyksestään tai aggressioistaan, joiden taustalta paljastuukin masennus. Miehillä ilmenee myös enemmän seksuaalista haluttomuutta kuin naisilla sekä yleistä kiinnostumattomuutta kaikkea kohtaan: perhettä, parisuhdetta, työtä. Siitä miehet eivät paljoa muille puhu, Kerman sanoo.

Miesten kanssa työskentely eroaa naisten kanssa työskentelystä Kermanin mielestä kahdella tavalla:

–  Miehet käsittelevät ongelmiaan enemmän huumorin avulla. Heillä on myös usein itsestään se käsitys, että he eivät osaa puhua asioistaan tai tunteistaan. Mutta kun luottamussuhde asiakkaan ja terapeutin välillä syntyy, miehet alkavatkin puhua ja ovat todella avoimia. Se tulee usein miehille itselleen yllätyksenä. Vanha uskomus puhumattomasta miehestä ei siis enää pidä paikkaansa, vaan miehet hallitsevat tunnepuheen yhä paremmin.

X