Onko lapamato yleistynyt sushin suosion myötä? Asiantuntija: ”Todennäköisesti suurin osa tapauksista pysyy täysin piilossa”
Vaikka lapamato on harvinaistunut, se on yhä mahdollista saada raa'asta kalasta. Mutta voiko sushista tarttua lapamato?
Sushin suosion lisääntymisen arveltiin mahdollisesti lisäävän lapamatotapausten määrää Suomessa.
Vaikka lapamato on harvinaistunut, se on yhä mahdollista saada raa'asta kalasta. Mutta voiko sushista tarttua lapamato?
Lapamato eli leveä heisimato oli hyvin tavallinen riesa Suomessa vielä 1900-luvun puolivälissä. Pohjois-Karjalan keskussairaalan potilaista jopa noin 40 prosentilla oli lapamato vuonna 1950, kertoo Suomen Kuvalehden artikkeli.
Nyky-Suomessa lapamatoja löydetään ihmisiltä enää harvoin. Tapauksia todetaan vuosittain joitain kymmeniä.
– Toisaalta todennäköisesti suurin osa tapauksista pysyy täysin piilossa. Lääkäritkään eivät välttämättä tule edes ajatelleeksi lapamatoa syyksi potilaan ehkä epämääräisiin oireisiin, tutkimusprofessori Antti Oksanen Ruokavirastosta kertoo.
Lapamatotartuntoja ei ilmoiteta THL:n tartuntatautirekisteriin, joten tilastotietoa sen esiintymisestä suomalaisilla ei siksi ole saatavilla. Myöskään luotettavaa arvioita lapamadon isäntäihmisten tämänhetkisestä määrästä ei pystytä sanomaan.
Lapamato saadaan tietyistä järvikaloista
Lapamatotapauksia on kautta aikain todettu useammin Itä- kuin Länsi-Suomessa.
– Kun karttaa katsoo, Itä-Suomi on hyvin järvinen alue, kun taas lännessä on vähemmän sinistä.
Lapamato tarttuu ihmiseen järvikalasta, joka kantaa sen toukkia. Toisaalta järvikaloja esiintyy myös Suomen merialueella, joten merestä kalastetustakin kalasta voi tarttua lapamato.
Lapamadon voi saada raa’asta tai huonosti kypsennetystä hauesta, mateesta, ahvenesta ja kiiskestä sekä niiden mädistä.
– Kuha vaikuttasi sopivan lähestulkoon yhtä hyvin tartunnan lähteeksi, mutta on jännä juttu, ettei sitä ole koskaan havaittu merkittäväksi lapamadon tartuttajaksi.
Esimerkiksi siiassa ja muikussa ihmisen lapamadon toukat sen sijaan eivät elä. Lintujen lapamadon toukkia niissä voi kuitenkin olla.
Voiko sushista saada lapamadon?
Leveää heisimatoa esiintyy tyypillisesti kansoilla, jotka syövät paljon raakaa kalaa. 1900-luvulla järvikala oli suomalaisten yleistä ravintoa ja moni sai lapamadon esimerkiksi raakakypsytetystä suolahauesta.
Sittemmin järvikalan syönti on Suomessa vähentynyt. Ruokailutottumukset muuttuivat jo 1950-luvulla, kun Suomen kansallisloiseksi kutsuttua lapamatoa lähdettiin toden teoin kitkemään ”Raaka kala – paha pala” -kampanjan voimin.
Toisaalta raa’an kalan syöminen on Suomessa nykyisin yleistä, sillä monen herkkuruokaa on sushi. Sushin suosion lisääntymisen arveltiinkin mahdollisesti lisäävän lapamatotapausten määrää Suomessa, mutta onko näin tapahtunut?
– Siitä ei ole viitteitä. Tämä johtuu myös paljolti siitä, mitä kalaa sushiin tyypillisesti käytetään: lohta. Jos sushia valmistettaisiin kotona hauesta, mateesta tai ahvenesta, silloin riski voisi nousta.
Ravintoloissa käsiteltävä villikala on myös elintarvikeviranomaisten määräyksestä pakastettava ennen ruoaksi valmistamista.
Kalan ja mädin pakastaminen vähintään -20 celsiusasteessa 24 tunnin ajan tai -18 celsiusasteessa 4 vuorokauden ajan tuhoaa lapamadon toukan.
Myös kalan kypsentäminen läpikotaisin vähintään +56 celsiusasteesssa viiden minuutin ajan tappaa toukan.
– Kypsennetty kala on aina ollut turvallista.
Lapamato ei välttämättä aiheuta oireita
Lapamato kasvaa isäntänsä suolistossa tyypillisesti 3–10 metrin pituiseksi. Lapamatoa voi olla syytä epäillä, jos ihminen on tullut syöneeksi raakaa järvikalaa ja alkaa kärsiä tietynlaisista oireista.
Lapamato kilpailee ihmiselimistön kanssa B12-vitamiinista, minkä seurauksena voi ilmetä:
- ripulia tai ummetusta
- turvotusta ja ilmavaivoja
- huimausta, heikotusta
- ruokahaluttomuutta tai epätavallista näläntunnetta
- painon laskua
- anemiaa, johon voi liittyä hermoston toiminnan häiriöitä.
Toisaalta lapamato ei välttämättä aiheuta minkäänlaisia oireita, minkä vuoksi ihminen voi kantaa sitä sisällään tietämättään vuosien ajan. Lapamato voi elää suolessa jopa 25 vuotta.
Lapamato todetaan ulostenäytteellä. Diagnoosi perustuu munien tai jaokkeiden tunnistamiseen.
Jos ihmiseltä löydetään lapamato, se saadaan hoidettua matolääkkeellä.
Lue myös: Järvisyyhyä esiintyy makeissa rantavesissä – näin vältät kutisevan ihottuman uintireissulla
Lähteet: Antti Oksasen haastattelu, Terveyskirjasto ja Ruokavirasto
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous