Paras tapa estää pitkittynyt flunssa: löytää maltti levätä.
Paras tapa estää pitkittynyt flunssa: löytää maltti levätä.
Terveys

Pitkittynyt flunssa – milloin kyse on siitä, poskiontelotulehduksesta tai lääkenuhasta?

Flunssakauden tavallinen tauti kestää noin viikon, mutta toisinaan flunssa jatkuu viikosta toiseen. Milloin kyseessä on pitkittynyt flunssa?
Teksti: Satu Virtanen Kuvat: iStock

Pitkittynyt flunssa jättää flunssaoireet päälle yli kahdeksi viikoksi. Vaihtoehtoisesti pitkittyneestä flunssasta on kyse silloin, jos viikon kestäneen flunssan oireet pahenevat.

– Infektion aiheuttama yskä voi kestää kolme-neljä viikkoakin ilman, että on kyse pitkittyneestä flunssasta. Jos taas kaikki flunssan oireet jatkuvat, flunssa voi olla pitkittynyt, määrittelee Mehiläisen konsultoiva kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Simo Nikkari.

Jos limainen olo jatkuu pitkään, moni alkaa epäillä poskiontelotulehdusta. Nikkarin mukaan oikeastaan pitäisi puhua sivuontelotulehduksesta (sinuiitti), sillä tulehdus voi syntyä myös esimerkiksi otsaonteloon.

Sivuontelot oireilevat herkästi flunssan iskiessä.

– Sivuontelotulehdukset ovat hyvin yleisiä flunssan yhteydessä. Etenkin taudin alkupäivinä valtaosalla on sivuonteloissa tulehdus ja jopa kuvantamistutkimuksilla havaittavaa nestettä.

Suurin osa tulehduksista on lieviä ja paranee itsestään ilman antibioottikuuria. Nikkarin mukaan sivuontelo-oireita flunssan yhteydessä saavista vain noin prosentille onteloihin kehittyy antibiootteja vaativa bakteeritulehdus.

– Se on lähes aina virusinfektiona alkaneen sairauden jälkitauti. Ainut oire voi olla aamuun painottuva, lohkeava yskä, sanoo Nikkari.

Lue myös: Kauanko flunssa tavallisesti kestää? Yleinen käsitys on väärä

Pitkittynyt flunssa vai uusi infektio?

Lääkäriin ei siis tarvitse heti suunnata, jos räkäisyys ja tukkoisuus jatkuvat hieman pidempään. Oloa voi helpottaa esimerkiksi nenäkannulla, joka huuhtelee nenää ja kosteuttaa limakalvoja.

Jos taas kerran helpottaneet oireet pahenevat uudestaan ja varsinkin, jos kuume kestää yli viikon, on lääkärissä hyvä käydä. Myös jatkuvan märkäisen eritteen aiheuttaja voi olla syytä selvittää.

– Silloin kannattaa miettiä, olisiko terveydenhuollon ammattilaisen arviosta hyötyä. Pienten lasten kanssa lääkäriin kannattaa lähteä herkemmin, Nikkari toteaa.

Joskus jatkuvien oireiden takana ei olekaan pitkittynyt flunssa vaan vanhan flunssan perään tullut uusi infektio. Aikuiset sairastavat vuodessa keskimäärin pari-kolme flunssaa ja lapset jopa kahdeksan.

– Infektioherkkien lasten vanhemmat voivat saada usean flunssan vuodessa. Sekin on hyvä muistaa, että jatkuva tukkoisuus tai yskä voi johtua myös allergiasta, Nikkari toteaa.

Lisäksi tukkoisen nenän avaamiseen tarkoitetut nenäsuihkeet voivat pitkään käytettyinä ruokkia tukkoisuutta. Kun nenän kudokset tottuvat suihkeen lääkeaineisiin, syntyy lääkenuhaksi kutsuttu tila.

– Tällöin viruksen aiheuttama tulehdus on jo parantunut, mutta tukkoisuus johtuukin nenäsuihkeesta. Siksi niitä – kuten muitakin lääkkeitä – tulisi käyttää vain annetun ohjeistuksen mukaisesti, Nikkari painottaa.

Rasitus voi pitkittää paranemista

Paras keino selättää infektio ja ehkäistä pitkittynyt flunssa on vanha tuttu lepo. Lievässä flunssassa kävelyn kaltainen kevyt liikkuminen ei ole vaaraksi, mutta rasittavaa liikuntaa ei tulisi oireisena harrastaa. Myös raskas fyysinen työ voi hidastaa flunssan paranemista.

– Kuumeen ja pitkän sairastelun jälkeen kannattaa lähteä varovasti liikkeelle. Tavallisiin hengitystieinfektioihin voi pitkittymisen lisäksi liittyä sydänlihastulehduksen riski, Nikkari varoittaa.

Etenkin korona-ajan jälkimainingeissa tuhannen taalan kysymys on, milloin voi palata töihin ja muille julkisille paikoille. Flunssa on tartuttavimmillaan oireiden alussa, ja oireilu lisää tartuntariskiä. Pitääkö siis odottaa niin kauan, ettei oireita enää ole?

– Tähän on vaikea antaa yhtä selkeää ohjetta. Etätöitä kannattaa tehdä aluksi, jos mahdollista. Kuumeisena olisi hyvä lepäillä kotona.

Jäännösoireet, kuten lievä tukkoisuus eivät ole merkittävä tartuntariski. Yskimis- ja käsihygieniaan on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota.

– Suojaa suusi kertakäyttönenäliinalla, kun aivastat tai yskit. Voit myös yskiä tai aivastaa puserosi hihan yläosaan. Kädet on syytä pestä niistämisen jälkeen, Nikkari kertaa.

Kaksplus.fi: Kesäflunssa – onko sellaista edes olemassa? Lääkärin mukaan ”lanseerattiin 1990-luvulla”

X