Tiedätkö, miten ehkäistä kivulias lihaskramppi? Unohda urbaanilegenda magnesiumista – lääkäri kertoo paremman keinon
Lihaskramppi eli suonenveto on tuttu vaiva usealle meistä. Monet hoitavat lihaskramppeja magnesiumia nappailemalla – turhaan. Lääkäri kertoo paremman keinon ennaltaehkäistä ja hoitaa kivulias lihaskramppi.
Lihaskrampit eivät itsessään ole vaarallisia, mutta sitäkin kiusallisempia.
Lihaskramppi eli suonenveto on tuttu vaiva usealle meistä. Monet hoitavat lihaskramppeja magnesiumia nappailemalla – turhaan. Lääkäri kertoo paremman keinon ennaltaehkäistä ja hoitaa kivulias lihaskramppi.
Suonenveto eli lihaskramppi tarkoittaa kivuliasta, tahdosta riippumatonta lihassupistusta.
– Yleensä lihaskramppi esiintyy öisin tai heräämisvaiheessa, mutta voi tulla myös rasituksen jälkeen. Myös liian nopea liikkeellelähtö saattaa provosoida lihaskrampin, Mehiläisen yleislääketieteen erikoislääkäri Juha Heino selvittää.
Duodecim Terveyskirjaston mukaan noin kolmasosa 60–70-vuotiaista kärsii toistuvasta lihaskrampista eli kansankieliseltä nimitykseltään suonenvedosta. Lihaskramppi onkin yleinen etenkin yli 50-vuotiailla, mutta satunnaisia lihaskramppeja esiintyy nuoremmillakin.
Yleisemmin lihaskramppi esiintyy pohkeessa, sillä pohjelihas on usein kovimman rasituksen kohteena. Myös takareisi ja jalkaterän lihakset ovat alttiita lihaskrampeille. Lihaskramppi voi esiintyä myös yläraajoissa ja vartalossa.
– Lihaskrampin yhteydessä lihasta kannattaa venyttää ja hieroa. Se helpottaa kipua ja saattaa laukaista krampin nopeammin, Heino neuvoo.
Huolehdi nestetasapainosta
Lihaskrampin tarkkaa syntymekanismia ei tiedetä, mutta sen arvellaan johtuvan lihaksen hapenpuutteesta, esimerkiksi rasituksen aiheuttamasta lihassäievauriosta, tai jos happamia aineenvaihduntatuotteita on kertynyt lihakseen eli rasituksesta palautuminen ei ole ollut riittävää.
– Elektrolyyttihäiriöt, eli kaliumin ja natriumin puute, sekä nestehukka voivat altistaa lihaskrampeille. Myös alkoholi ja runsas kahvinjuonti altistavat lihaskrampeille.
Monen päähän pinttynyt ajatus on, että suonenveto olisi ehkäistävissä magnesiumia nauttimalla. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
– Magnesiumilla ei ole todettu olevan vaikutusta lihaskramppien ennaltaehkäisyssä. Se on urbaanilegenda. Suomalainen, joka syö tavanomaista ruokaa, ei tarvitse mitään muuta lisäravinnetta kuin D-vitamiinia talvikaudella, Heino painottaa.
Sen sijaan nesteitä on hyvä muistaa nauttia riittävästi: 2–2,5 litraa päivässä, urheilun yhteydessä enemmänkin.
Suonenveto voi olla oire sairaudesta
Lihaskrampit eivät itsessään ole vaarallisia: ne eivät aiheuta raajaan veritulppaa tai kuoliota. Koska lihaskramppien taustalla voi kuitenkin olla jokin perussairaus, on toistuvien lihaskramppien vuoksi hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle.
– Esimerkiksi tietyt munuais- ja maksasairaudet sekä kilpirauhasen vajaatoiminta saattavat oireilla lihaskramppeina. Myös neurologiset sairaudet saattavat aiheuttaa lihaskramppeja.
Lääkärin vastaanotolla selvitetään perussairaudet, alkoholin- sekä kahvinkulutus ja tutkitaan, onko raajoissa tunto-ongelmia, turvotusta, suonikohjuja tai lihaskatoa. Lisäksi verinäytteestä tutkitaan muun muassa veren sokeri- sekä kilpirauhasarvot.
– Jos mitään selittävää tekijää ei löydy, tyydytään seuraamaan tilannetta joskus pitkiäkin aikoja. Hyvin yleistä on, että lihaskramppien taustalta ei löydy mitään yksittäistä sairautta, joka tulisi hoitaa, Heino päättää.
Kommentit
Minulla ei ole koskaan muuten ollut lihaskramppeja kuin raskauksien aikana. Nekin ajoittuvat yleensä alku- ja keskivaiheille raskauksia. Loppuaikana ei taas ole ollenkaan.
Kommentit
Lihaskranppi on mulle tuttu jo lapsuudesta. Uimaan en voinut juosta suoraan vaan pikkuhiljaa totuttelun veteen. Kylmä vesi. Luistella en voinut, karmea lihaskramppi varpaissa. Rauta luistimissa.
Aikuisena olen huomannut, että pelkän veden juonti lisää kramppeja. Olen siirtynyt juomaan kivennäisvettä ja lihaskrampit pysyvät poissa.
Yksilöllistä on lihaskramppi-alttiuskin, eikä ole olemassa mitään ”suomalaista joka syö tavanomaista ruokaa”, on suuri määrä ruoka-ainerajoitteita- ja allergioita, harva pystyy syömään, kaikkea ”tavanomaista”.
Yleistäjät yleensäkin luulevat, että se mikä sopii heille itselleen, sopii kaikille muillekin, ikäväksi ilmiön tekee, että ovat usein asemissa, joissa pääsevät tekemään päätöksiä, toisten puolesta ja muilta kysymättä.
Miksikähän pieni suolakide kielen alla laukaisee krampin? Ei mene tämän kirjoituksen kanssa yksiin…
Minulla kyllä magnesium auttaa.
Suolakide kielen alle on hyvä pika-apu.
Minulla on usein kramppeja jaloissa. Lähinnä pohkeet, takareidet ja jalkapohjat kramppaa usein, mutta yksi inhottavin paikka on lapojen väli yläselässä. Usein ongelma ilmenee hierontapöydällä, mutta myös muulloin. Kaikki mahdolliset keinot ja niksit kokeiltu, eikä lääkäritkään osaa sanoa syytä. Ohittavat usein koko asian nopeasti. Olen urheilullinen mieshenkilö reilu 40v. Todennäköisesti suurinosa selittyy purentaongelmasta. Mutta mistä se taas johtuu, on arvoitus. Lisäksi vaivaa uniapnea, lievä skolioosi, nivelrikko ja ahditus-ja masennusoireet. Se on tullut kyllä selväksi, että kaikki vaivat ja sairaudet ruokkii toinen toistaan. Onneksi on myös päiviä, jolloin mikään ei vaivaa ja elämä maistuu. Oireita hoidetaan ja toimeen tullaan. Koskaan en luovuta!
Ei minullakaan pelkästä magnesiumista ole mitään apua ollut, useita eri valmisteita kokeilleena. Apteekista suosittelivat Crampexia ja se on kyllä auttanut yöllisiin suonenvetoihin joten suosittelen.
Banaani päivässä jo 30 vuoden ajan on pitänyt äärimmäisen tuskalliset krampit poissa. Kerran kokeilin viikon ilman banaania. En kokeile toiste.
Kyse taitaa olla kroonisesta kaliumin puutteesta – kuten tuossa artikkelissa asiantuntijakin sanoo, niin kaliumin puute aiheuttaa myös kramppeja. Banaanissa on
runsaasti kaliumia, sitä on myös perunassa, punajuuressa ja kaakaossa (suklaassa, tummassa suklaassa eniten), samoin intiaanisokerissa. Punajuurta ei kuitenkaan ole hyvä syödä jatkuvasti suuria määriä sen sisältämän nitriitin takia. Kaliumin määrä elimistössä on hyvin tarkka, sekä puute että liikamääräkin voi olla kohtalokasta. Turvallisimmin kaliumia saa ravinnosta, jolloin elimistö hoitaa ja tasapainottaa niin kaliumin kuin muidenkin kivennäis- ja hivenaineiden tasot kudoksissa ja verenkierrossa.
Minulla ei ole koskaan muuten ollut lihaskramppeja kuin raskauksien aikana. Nekin ajoittuvat yleensä alku- ja keskivaiheille raskauksia. Loppuaikana ei taas ole ollenkaan.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous