tyvisolusyöpä
Tyvisolusyöpään sairastutaan yleensä keski-iän jälkeen, mutta joskus sairaus puhkeaa myös nuoremmille.
Terveys

Hitaasti etenevä tyvisolusyöpä on yleisin ihosyöpä – sen aiheuttama ihomuutos sekoittuu helposti ihottumaan

Ihosyöpätyypeistä yleisin on hitaasti vuosien tai kuukausien saatossa kasvava tyvisolusyöpä. Asiantuntijan mukaan sairauden ennuste on hyvä, mutta sen tunnistaminen ajoissa on silti tärkeää.
Teksti: Maria Lieto Kuvat: iStock

Auringon ultraviolettisäteily voi aiheuttaa melanooman lisäksi myös muita sairauksia. Ihosyöpätyypeistä yleisin on tyvisolusyöpä eli basaliooma, jossa ihon tyvisolukerroksen solut muuttuvat pahanlaatuisiksi.

Ihotautien erikoislääkäri Anna Alakoski TAYSista kertoo, että hoitamaton tyvisolusyöpä voi edetä ihon syvempiin kudoksiin, mutta lähettää etäpesäkkeitä vain erittäin harvoin.

– Hitaasti etenevä tyvisolusyöpä on melanoomaa ja okasolusyöpää vaarattomampi, mutta aiheuttaa hoitamattomana kudostuhoa ja ihon haavautumista. Joskus hoitamaton basaliooma voi myös edetä silmän sisänurkan alueelta silmän taakse, jolloin parantava leikkaushoito ei usein ole enää mahdollista, hän sanoo.

Lue myös: Hilseilevä läikkä iholla voi olla aurinkokeratoosi – näin suojaudut yleiseltä ihovauriolta, joka voi hoitamattomana edetä ihon okasolusyöväksi

Tyvisolusyöpä voi aiheuttaa iholle näppylämäisen muutoksen

Alakosken mukaan tyvisolusyöpä jaetaan kasvutapansa perusteella kolmeen päätyyppiin: pinnalliseen, nodulaariseen ja infiltratiiviseen basalioomaan.

– Pinnallinen basaliooma oireilee tyypillisesti karheana, rupeutuvana ja tarkkarajaisena läiskänä, kun taas nodulaarinen tyvisolusyöpä aiheuttaa ihoon näppylämäisen muutoksen, joka kasvaessaan haavautuu tai rupeutuu. Infiltratiivinen basaliooma ilmenee usein epätarkkarajaisena ja arpimaisena tiivistymänä, hän sanoo.

Tyvisolusyövän aiheuttama muutos sekoittuu helposti ihottumaan.

– Jos epäilyttävä ihomuutos ei parane parissa viikossa vahvallakaan kortisonivoiteen käytöllä, sitä kannattaa käydä näyttämässä lääkärille. Ihotautilääkäri osaa usein jo silmämääräisesti sanoa, onko kyse tyvisolusyövästä vai ihottumasta, Alakoski sanoo.

Alakosken mukaan tyvisolusyöpä kehittyy yleensä pään alueelle, kuten kasvoille, korviin tai kaulalle.

– Myös esimerkiksi kämmenselät, ylävartalo ja käsivarret ovat melko tyypillisiä basaliooman esiintymisalueita.

Epäilyttävän ihomuutoksen diagnoosi varmistetaan koepalalla, jonka perusteella suunnitellaan myös sairauden hoito.

– Kasvaimen pääasiallinen hoitokeino on leikkaus, joka voidaan yleensä tehdä paikallispuudutuksessa. Pinnallisesti kasvavat tyvisolusyövät pystytään kuitenkin usein hoitamaan nestetyppijäädytyksellä, fotodynaamisella hoidolla tai joskus myös imikimodivoiteen avulla toteutettavalla kotihoidolla.

Arviolta puolelle sairastuneista ilmaantuu myöhemmin yksi tai useampi uusi tyvisolusyöpä.

– Jos tyvisolusyöpä on kuitenkin pystytty leikkaamaan tai muulla tavoin hoitamaan riittävän suurilla tervekudosmarginaaleilla, lääkärin jatkoseurantaa ei yleensä tarvita. Ihoaan kannattaa tarkkailla itse mahdollisten uusien ihomuutosten varalta, Alakoski sanoo.

basaliooma

Pinnallinen basaliooma oireilee tyypillisesti karheana, rupeutuvana ja tarkkarajaisena läiskänä.

Aurinko lisää riskiä tyvisolusyövän kehittymiselle

Tyvisolusyöpä puhkeaa yleensä keski-iän jälkeen, mutta joskus siihen sairastuvat myös nuoremmat.

– Tapausmäärät kuitenkin nousevat väestön ikääntyessä. Syöpärekisterin mukaan Suomessa on ainakin 9 000 tyvisolusyöpätapausta vuosittain. Todellisuudessa luku voi olla jopa kaksinkertainen, sillä läheskään kaikkia tapauksia ei tilastoida, Alakoski sanoo.

Tyvisolusyövän riskiä kasvattaa ensisijaisesti iholle vuosien mittaan kertyvä auringon ultraviolettisäteily.

– Iho muistaa kaiken saamansa auringon, ja elämänaikainen kumulatiivinen ultraviolettisäteily on tärkein altistava tekijä.

Tehokkain keino ennaltaehkäistä tyvisolusyöpää onkin suojata iho mahdollisimman hyvin auringolta läpi elämän. Parhaiten se onnistuu korkean suojakerroksen aurinkovoiteella ja ihoa suojaavilla vaatteilla.

– Suomessa aurinkosuojaa tarvitaan maaliskuusta syys- tai lokakuuhun. Kesällä iho olisi hyvä suojata auringolta myös kevyen vaatetuksen avulla, Alakoski sanoo.

Hän muistuttaa, ettei ihon ruskettaminen suojaa ihosyöviltä.

– Vanha käsitys siitä, että ihon ruskettaminen antaisi suojaa auringon ultraviolettisäteilyltä, ei pidä paikkaansa. Todellisuudessa ihon ruskettuminen on palamisen esiaste ja kasvattaa siten myös tyvisolusyövän riskiä.

X