Verutulpan ehkäisy. Lenkkeilijä pitelee pohjettaan.
Pohjekipu voi olla merkki laskimotukoksesta.
Terveys

Voiko veritulppa jäädä huomaamatta? + 12 muuta kysymystä laskimotukoksista – lääkärit vastaavat

Kuka tahansa voi saada veritulpan, mutta osa meistä on muita alttiimpia ikänsä, perimänsä, sairauksiensa tai elintapojensa vuoksi. Yli 40-vuotiaalla tukosriski kolminkertaistuu jokaista tulevaa kymmentä vuotta kohti. Tiedäthän, miten veritulppa oireilee?
Teksti: Virve Järvinen Kuvat: iStock

Pitkät lentomatkat ja istumatyö laiskistuttavat laskimot. Kun jalat tapittavat paikallaan, veren virtaus suonissa hidastuu ja laskimoihin alkaa muodostua hyytymiä – siis laskimotukoksia tai tutummin veritulppia.

Veritulppaan ei tarvita kaukomatkaa eikä tuntikausien istumista. Tukosriski kasvaa, kun verisuonen seinämään tai omiin elintapoihin tulee vaurio tai geenilotossa käy huono tuuri. Tulppa voi tulla myös toisen sairauden kylkiäisenä ja monesti ihan puskista.

Tukoksia ei parane pelätä, mutta veritulpan ehkäisyyn kannattaa kiinnittää huomiota. Veritulppia hoitavat erikoislääkärit Kirsi Laasila ja Mirka Sivula helpottavat huolta ja vastaavat lukijoiden kysymyksiin.

Voiko laskimotukos eli veritulppa jäädä huomaamatta?

Laskimotukos voi tulla periaatteessa mihin tahansa laskimoon, mutta yleisimmin se tulee alaraajaan ja keuhkoihin. Kun esimerkiksi alaraajan syvään laskimoon tulee hyytymä, sydän pumppaa edelleen verta valtimoa pitkin alaraajaan, mutta veri ei pääse virtaamaan laskimon kautta takaisin. Raajaan pakkautuu verta, mikä aiheuttaa oireita. Jos suoni on vain vähän tukossa, oireet ovat lieviä ja voivat sekoittua toiseen vaivaan. Tukos voi olla oireeton, mutta se on harvinaista.

Alaraajassa tukostauti näyttää tapansa parissa vuorokaudessa, mutta keuhkoissa tukos voi aiheuttaa oireita hyvinkin nopeasti.

Onko veritulppa aina hengenvaarallinen?

Veritulpan vaarallisuus riippuu tulpan koosta ja sijainnista. Tukos keuhkoissa ja aivoissa voi johtaa äkkikuolemaan. Alaraajan laskimotulpastakin tulee vaarallinen, jos hyytymä tai siitä irronnut kappale lähtee liikkeelle ja kulkeutuu keuhkovaltimoon. Iso osa keuhkoveritulpista saa alkunsa alaraajojen laskimotukoksista.

Veritulppa voi vaikeuttaa olemassa olevaa sairautta ja sen hoitoa.

Jos sääressä on kipua, kuinka kauan sitä voi seurailla?

Jos on epävarma kivun aiheuttajasta, voi ottaa särkylääkkeen. Ellei kipu sillä laannu, tai se palaa tai jopa pahenee lääkkeen vaikutuksen lakattua, kannattaa hakeutua hoitoon.

Jos päivystykseen on pitkä matka, pitää pyytää kyyti. Jalalle voi astua, mutta auton polkimien painelu tuntitolkulla tai kilometrien kävely voi olla liikaa.

Kenellä on riski saada veritulppa?

Kuka tahansa voi saada laskimotukoksen, mutta osa ihmisistä on muita alttiimpia ikänsä, perimänsä, sairauksiensa tai elintapojensa vuoksi. Yli 40-vuotiaalla tukosriski kolminkertaistuu jokaista tulevaa kymmentä vuotta kohti.

Ylipaino, tupakointi, liikkumattomuus, diabetes, korkea verenpaine ja korkeat rasva-arvot sekä naisilla hormonihoidot ja raskaus ovat tavallisia riskitekijöitä. Liikkumattomuus ei tarkoita liikunnan puutetta, vaan pitkää, yhtäjaksoista paikallaanoloa. Tauot vähentävät paikallaanolon haittoja.

Tukos voi liittyä esimerkiksi syöpiin, veritauteihin, vammoihin ja korkeakuumeisiin tulehdustauteihin.

Kenen kannattaa selvittää oma tukostaipumus?

Jos lähisuvussa on tukos tai tukoksia, omaa sairastumisriskiä voi selvittää tukostaipumustutkimuksella. Lääkäri ohjaa potilaan siihen tarvittaessa, jos lähisukulaisilla on todettu perinnöllinen, tukokselle altistava hyytymistekijäpoikkeavuus.

Tutkimukseen sisältyy useamman hyytymistekijän selvittely, joista kaksi tavallisinta tukoksille altistavaa hyytymistekijäpoikkeavuutta tutkitaan geenitestillä.

Perimä ei tarkoita automaattisesti sairastumista, sillä laskimotukos syntyy pääasiassa useamman tekijän yhteisvaikutuksena.

Kuinka iso veritulppariski koronatauti ja -rokote ovat?

Koronavirusinfektioon liittyy muita hengitystietulehduksia suurempi riski laskimotukoksiin, sillä se aktivoi hyytymisjärjestelmää ja vaurioittaa verisuonen seinämän pintaa. Jos sairastuu koronatautiin, kannattaa kerrata veritulpan yleiset ehkäisyohjeet.

Vakavan koronataudin sairastaneista joka viides saa laskimotukoksen. Paras keino välttää vakavaa tautimuotoa on rokottautua ja noudattaa hygieniaohjeita. Koronatauti lisää tukosriskiä huomattavasti enemmän kuin rokote. Rokote otetaan vain terveenä: kaikki infektiot lisäävät tukosriskiä.

Pitääkö veritulppa aina hoitaa ja millaista hoito on?

Jos veritulppa havaitaan lääkärin vastaanotolla, se pitää aina hoitaa. Hoitona on veren hyytymisenestolääkitys.

Useimmiten lääke annetaan suun kautta, joskus pistoksina. Lääkehoito kestää vähintään kolmesta kuuteen kuukautta. Toistuville tukoksille alttiilla potilailla se voi olla elinikäinen.

Laskimoveritulppa voidaan usein hoitaa kotona. Jos hyytymä ulottuu korkealle nivuseen asti, voidaan aluksi tarvita sairaalahoitoa.

Keuhkoveritulppa vaatii sairaalahoitoa ja joskus kriittisesti sairastuneilla voidaan tarvita myös liuotushoitoa.

Mitä seurauksia hoidetulla veritulpalla on?

Veritulpan sairastaneet saavat uusintatukoksen muita herkemmin, ja riski lisääntyy, jos on myös muita, altistavia tekijöitä.

Alaraajan veritulppa voi huonontaa pysyvästi jalan verenkiertoa. Tällöin jalka väsyy, kipeytyy ja turvottelee tavallista pienemmästä. Siihen tulee herkemmin suonikohjuja ja jopa säärihaava.

Keuhkoveritulppa voi aiheuttaa keuhkoverenpainetaudin. Se on pysyvä keuhkovika, joka koettelee keuhkojen verisuonia ja aiheuttaa hengenahdistusta.

Estääkö verenohennuslääke sataprosenttisesti uuden veritulpan?

Vaikka veren hyytymistä estävät lääkkeet ovat hyvin tehokkaita, mikään lääke ei anna sataprosenttista suojaa.

Lääkkeitä on useita. Jos potilaan paraneminen ei edisty yhdellä lääkkeellä toivotulla tavalla, se vaihdetaan toiseen. Joskus sopivan hoidon löytyminen vaatii uusia kuvantamis- ja laboratoriotutkimuksia.

Kaikkia lieviä veritulppia ei seurata hoidon aloittamisen jälkeen rutiinisti. Jos jokin hoidossa tai omassa voinnissa herättää huolta, kannattaa ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä hoitopaikkaan.

Ovatko suonikohjut veritulppariski ja kannattaako ne poistattaa varmuuden vuoksi?

Isot suonikohjut lisäävät jonkin verran erityisesti pinnallisen laskimotukoksen riskiä. Hoitamattomana pinnallinen tukos voi edetä syväksi laskimotukokseksi.

Suonikohjut ovat laskimovajaatoiminnan oire ja merkki siitä, ettei jaloissa veri kierrä kunnolla ja tarvitaan lisää liikettä. Jos suonikohjujen lisäksi on laskimotukokselle altistavia tekijöitä, suonikohjut hoidetaan matalalla kynnyksellä.

Auttaako jalkojen nosto ylös tai hierominen? Vai tarvitsenko tukisukkia?

Jos toisessa jalassa on kipua ja turvotusta tai outoja tuntemuksia, jalkaa ei kannata lähteä hoidattamaan hierojalla, ennen kuin veritulpan mahdollisuus on poissuljettu. Pahimmassa tapauksessa hieronta saattaa saada aikaan sen, että tulpasta lähtee hitusia liikkeelle.

Jalkojen nostaminen ylös laskee turvotusta, mutta tukisukat tai oikeammin hoitosukat ovat tehokkaampi tapa vaikuttaa turvotukseen ja huonoon verenkiertoon. Niitä kannattaa käyttää aina, jos joutuu olemaan pidempään asennossa, jossa ei pysty liikuttelemaan jalkojaan.

Pitäisikö e-pillereistä ja hormonikorvaushoidosta luopua veritulppariskin takia?

Estrogeenia sisältävät yhdistelmäehkäisypillerit ja hormonikorvaushoito lisäävät jonkin verran tukosriskiä. Riski on suurin käytön alussa. Ellei naisella ole muita tukosriskiä kasvattavia tekijöitä, voi e-pillereitä ja hormonikorvaushoitoa käyttää gynekologin ohjeen mukaan.

Hormonikorvaushoidossa paikallishoitoon ei liity tukosriskiä, ja iholle annettuun hoitoon liittyy vähäisempi riski kuin tablettihoitoon.

Välttyykö veritulpalta, jos syö aspiriinia ennen pitkää lentoa?

Aspiriinia ei suositella kaiken kansan eikä juuri laskimoveritulpalle alttiinkaan henkilön ensisijaiseksi hoidoksi. Veritulpalle altis henkilö varautuu lentomatkaan keskustelemalla lääkärin kanssa, ja potilaalle valitaan usein jokin muu, aspiriinia tehokkaampi veren hyytymistekijöihin vaikuttava lääke.

Lennon aikana kannattaa nousta jaloittelemaan, pitää lentosukkia ja tehdä jaloilla pumppaavia liikkeitä. Lentokoneen kuiva ilma lisää nestehukkaa. Nestehukka on laskimotukoksen riskitekijä, joten lennolla tulisi muistaa juoda vettä ainakin desilitra tunnissa.

Asiantuntijoina sisätautien, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Kirsi Laasila, HUS Haartmanin sairaala ja anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Mirka Sivula, HUS Hyytymishäiriöyksikkö.

Lähde: HUS, Taipumus saada veritulppa – Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle (pdf)

Juttu on ilmestynyt Kotilääkärin numerossa 2/2022.

X