Ihmissuhteet

Dramaattisuutta vai huomiohakuinen persoonallisuushäiriö? Kysyimme asiantuntijalta, miten nämä kaksi asiaa erottaa toisistaan

Miten erottaa dramaattisuus huomiohakuisesta persoonallisuushäiriöstä? Kysyimme sosiaalipsykologilta.

Teksti:
Paula Koski
Kuvat:
Istock

Huomiohakuinen persoonallisuushäiriö asettaa haasteensa myös työpaikalla

Miten erottaa dramaattisuus huomiohakuisesta persoonallisuushäiriöstä? Kysyimme sosiaalipsykologilta.

Juhlien keskipiste vai huomionkipeä kälättäjä? Suulas työkaveri vai työyhteisön painajainen? Hurmaava ystävä vai väsyttävä tunnesyöppö? Dramaattisuus voi herättää monia kysymyksiä. Ihmisten teatraalisimmat piirteet saattavat olla aluksi vetovoimaisia, mutta riskikäyttäytymiseen yhdistettynä ne voivat paljastaa persoonallisuushäiriön.

Huomiohakuinen persoonallisuushäiriö on pakonomaista ja rasittavaa

Sosiaalipsykologi Janne Viljamaan mukaan ”perusdramaattisen” henkilön ja huomiohakuista persoonallisuushäiriötä sairastavan henkilön välinen ero on häilyvä – jos sitä on olemassakaan. Hänen mukaansa huomiohakuinen persoonallisuushäiriö on kuitenkin pakonomaista, rasittavaa sekä voimakkaasti yhteisöä kuluttavaa. Häiriintynyt voi myös itse olla täysin tiedostamaton ongelmastaan.

Sairaudesta on useimmiten kyse silloin, kun huomiohakuisuuteen liittyy myös esimerkiksi narsismia, pakko-oireisuutta sekä impulsiivisuutta. Huomiohakuisuus on naisilla kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä. Mutta millainen oikeastaan on huomiohakuista persoonallisuushäiriötä sairastava?

– Kyseessä voi olla hyvin räjähtävä pakkaus. Kun asiat eivät mene mielen mukaan esimerkiksi urheillessa, saattaa maila lentää nopeasti seinään. Huomiota haetaan myös esimerkiksi somessa paljastavan pukeutumisen avulla, ja tunnepiikkejä tasoitellaan päihteillä, Viljamaa luettelee.

Lue myösHuomiohakuinen persoonallisuus – milloin piirre muuttuu persoonallisuushäiriöksi? Asiantuntija kertoo, millaista elämä on pakonomaisen huomiohakuisuuden kanssa

Rakkaus on kuin addiktio

Muita huomiohakuisen persoonallisuushäiriön oireita ovat suurieleinen ja teennäinen esiintyminen, liioitteleva tunteiden ilmaiseminen, itsekeskeisyys, toisten laiminlyönti, loukkaantumisherkkyys, jatkuva huomion ja jännityksen etsiminen sekä pinnallinen ja epävakaa tunne-elämä.

Viljamaan mukaan moni sairastunut hakee jännitystä esimerkiksi pintapuolisilla ja lyhytkestoisilla suhteilla. Alussa tyyppi on puoleensavetävä sekä hurmaava, mutta kulissi yleensä romahtaa nopeasti. Riidoista tulee rajuja, ja niihin voi liittyä väkivaltaa.

– Rakkaus on kuin addiktio, ja alkuhuumasta saa mielihyvää. Uusia seurustelukumppaneita hankitaan usein, vaikka kaikki tietävät, ettei juttu kestä kauaa. Sosiaalisessa mediassa hehkutetaan ikuista rakkautta, vaikka huomiohakuista persoonallisuushäiriötä sairastavalle mikään ei ole pysyvää, Viljamaa sanoo.

Nainen selaa Tinderiä.
Huomiohakuista persoonallisuushäiriötä sairastavalle mikään, kuten seurustelusuhteet, ei ole pysyvää.

Huomiohakuinen persoonallisuushäiriö voi näkyä työpaikalla

Huomiohakuinen persoonallisuushäiriö asettaa haasteensa myös työpaikalla, sillä yhteistyö sairastuneen kanssa voi olla todella vaikeaa. Pienetkin vastoinkäymiset saattavat sytyttää räjähtävän raivon, ja sairastuneen hyvä olo riippuu huomiosta sekä hyvästä palautteesta.

– Häntä pitää kannustaa kun pikkulasta. Jos kiitosta ei tule, hän romahtaa helposti ja reagoi esimerkiksi itkemällä, Viljamaa luettelee.

Narsistiset piirteet ovat erityisen tuttu asia huomiohakuista persoonallisuushöiriötä sairastavalle. Hän pitää usein itseään muita ylempiarvoisena, mutta on kuitenkin täysin riippuvainen ympärillään olevista ihmisistä. Viljamaa kuvaa sairastuneen kaveriporukkaa cheerleadereiksi.

– Hänellä on hovi, jonka keskiössä hän on. Kaveripiiriin ei mahdu toista vahvaa henkilöä, joka voisi haastaa hänen oman erinomaisuutensa illuusion. Vahvan narsismin vuoksi huomiohakuinen myös tuomitsee arvostelijat kateellisiksi sekä pikkumaisiksi nipottajiksi, hän luettelee.

Psykoterapian avulla oireita voidaan saada onnistuneesti kuriin

Voiko huomiohakuisesta persoonallisuushäiriöstä sitten parantua? Psykoterapian avulla oireita voidaan saada onnistuneesti kuriin, mutta usein aloite hoitoon hakeutumisesta tulee lähipiiristä.

– Toiset ihmiset ovat persoonallisuushäiriöisen peili, sillä sairastunut näkee harvemmin vikaa omassa toiminnassaan. Järjen äänenä toimiva ystävä voi kannustaa puhumaan asioista ammattiauttajalle, kun meno äityy liian kovaksi, Viljamaa päättää.

Lue myös Kotilieden juttuTuliko mummista tai vaarista hankala? Ikääntyminen voi tuoda esille luonteen ikävät piirteet

X