Lähisuhdeväkivalta koskettaa lähes joka kolmatta suomalaista naista.
Lähisuhdeväkivalta koskettaa lähes joka kolmatta suomalaista naista.
Ihmissuhteet

Lähisuhdeväkivalta pahenee usein pikkuhiljaa ja vaurioittaa uhrin itsetuntoa – nämä ensimmäiset merkit jäävät helposti huomaamatta

Älä jää odottamaan ensimmäistä lyöntiä, jos sinussa herää pelko kumppanisi väkivaltaisuudesta. Lähisuhdeväkivalta koskettaa lähes joka kolmatta suomalaista naista.
Teksti: Minna Juti Kuvat: iStock

Lähisuhdeväkivalta synnyttää Suomessa karuja tilastoja. Lähes joka kolmas suomalainen, yli 15-vuotias nainen on kokenut seksuaalista tai fyysistä väkivaltaa, jonka tekijä on joko nykyinen tai entinen kumppani. Rumat luvut ovat pysyneet vuosia samoina, eikä – ikävä kyllä – käännettä parempaa ole näkyvissä.

Väkivallan uhriksi joutuminen ei katso asemaa. Uhri ja tekijä ovat yhtä usein koulutettuja ja hyvin toimeentulevia kuin vähävaraisia tai kouluttamattomia. Joidenkin tilastojen mukaan Ruotsissa korkeakoulutetut naiset ovat joutuneet jopa muita useammin väkivaltaisen kumppanin uhriksi.

Lue myös: Puoliso pahoinpiteli huippujohtaja Anne Brunilaa toistuvasti, mutta Anne jätti miehen vasta yhteisen lapsen takia: ”Lopulta minun oli pakko kovettaa itseni”

Lähisuhdeväkivalta – näistä merkeistä voi tunnistaa väkivallan uhan

Voiko lähisuhdeväkivallan uhkaa aavistaa? Millaisiin seikkoihin kumppanin käyttäytymisessä pitää havahtua ennen kuin pahin pääsee tapahtumaan?

Erikoistutkija Johanna Hietamäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo, että mikään malli ei ole aukoton, jokainen tarina on omansa. Silti joitakin yhtäläisyyksiä ja tunnusmerkkejä löytyy.

1. Tunnet suhteessa uhkaa tai pelkoa

Jos tuntee pienintäkään uhkaa läheissuhteessaan, tai huomaa suhtautuvansa varoen kumppaniinsa, itseään pitää kuunnella ja omaan aavistukseen suhtautua vakavasti. Uhka ja pelko eivät kuulu edes pienenä aavistuksena ihmisten väliseen hyvään kanssakäymiseen.

2. Suhde tuntuu liian hyvältä ollakseen totta

Miten tuo hurmaavan ihana, minut kaikessa huomioon ottava ihminen, voi olla rakastunut juuri minuun? Joskus hälytysmerkki voi olla se, että suhde tuntuu liian hyvältä ollakseen totta. Toisella osapuolella on silloin suuri tarve hurmata ja miellyttää. Taustalla voi olla tarve vallankäyttöön ja kontrollointiin.

3. Kumppanisi etenee liian nopeasti

Hurmaavaan käytökseen liittyy usein kiiruhtaminen. Suhde etenee nopeasti. Kumppani haluaa esimerkiksi muuttaa pian yhteen. Jos toinen osapuoli ei tunne pysyvänsä vauhdissa mukana, tai nopeus yllättää, on oikeus suojella itseään. On tärkeää voida tutustua rauhassa kumppaniin ja hänen lähipiiriinsä.

4. Sinua kontrolloidaan. Kumppanisi on mustasukkainen

Neljäs havahduttava ominaisuus on kontrollointi. Lähisuhdeväkivalta sisältää aina toisen hallintaa ja vallankäyttöä. Ei ole luonnollista, jos kumppani jatkuvasti haluaa tietää, keitä toinen tapaa, missä tämä on käynyt tai kenen kanssa puhunut.

Lue myös: Mistä merkeistä parisuhdeväkivallan voi tunnistaa jo suhteen alkumetreillä? Asiantuntija kertoo

”Miksi et jätä sitä?” on turha ja syyllistävä kysymys

Lähisuhdeväkivalta voi osua lähes kenen tahansa kohdalle. Itseään ei pidä syyllistää, jos ajautuu väkivaltaiseen parisuhteeseen. Samoin ketään ei pidä syyllistää siitä, jos hän ei pääse irti huonosta suhteesta.

– Uhrin taakka on aina niin suuri, ettei sitä pidä enää syyllistämällä kasvattaa, Johanna Hietamäki sanoo.

Hietamäki vastaa THL:ssa Nollalinjan toiminnan järjestämisestä. Nollalinja on 24 tuntia vuorokaudessa päivystävä, väkivallan kohteiksi joutuneita auttava puhelinpalvelu.

Miksi väkivaltaisen suhteen katkaiseminen on sitten niin vaikeaa? Miksei pahaa tekevää kumppania voi vain jättää?

– Ulkopuoliset eivät useinkaan näe suhteen monimutkaisuutta, Hietamäki sanoo.

– Väkivaltaisessakin suhteessa voi olla hyviä hetkiä, paljon rakkauden ja yhteenkuuluvaisuuden tunteita. Lähisuhdeväkivalta syntyy usein vasta vuosien mittaan. Usein lähisuhdeväkivalta pahenee pikkuhiljaa.

Lähisuhdeväkivalta syö itsetunnon

– On inhimillistä, että uhri ajattelee kerta toisensa jälkeen, ettei väkivalta enää toistu. Kun se sitten toistuu, se syö uhrin itsetuntoa. Lopulta hän ei enää edes ymmärrä, mitä tapahtuu, ja että häntä kohdellaan väärin. Itsetunto vaurioituu, Hietamäki sanoo.

Usein myös usko siihen, että väkivaltaiseen kumppaniin voi vaikuttaa – muuttaa tai auttaa häntä – estää avun hakemisen itselle.

– Halu auttaa voi johtaa jopa siihen, että uhri koukuttuu väkivaltaiseen suhteeseen entistä lujemmin. Lopulta hän syyllistyy huomatessaan, ettei hänestä ollut auttajaksi, Hietamäki sanoo.

Joskus myös voimavarojen loppuminen estää avun hakemisen, samoin pelko siitä, että ei selviä esimerkiksi taloudellisesti yksin.

– Joskus suhteesta lähtemistä täytyy todella suunnitella etukäteen jopa viranomaisten kanssa. Periaatteessa meillä on Suomessa turvaverkkoja ja järjestelmiä, jotka mahdollistavat jokaiselle tukea silloin, kun lähisuhteesta on tarve päästä irti, Hietamäki sanoo.

Usein avun hakemisen este on häpeä: miten tällaista voi tapahtua minulle?

Lähisuhdeväkivalta sisältää usein kontrollointia.

Yksi ensimmäisistä lähisuhdeväkivaltaa enteilevistä merkeistä on kontrollointi.

Hae apua ennen ensimmäistäkään lyöntiä

Kaikki turvakotien asiakkaat eivät ole kokeneet fyysistä väkivaltaa. Johanna Hietamäki muistuttaa, että myös henkinen pahoinpitely on väkivaltaa. Kaikissa tapauksissa apua kannattaa hakea ajoissa. Se olisi suorastaan toivottavaa.

– Auttaviin puhelimiin voi aina soittaa keskustellakseen omasta arjestaan, jos tuntee sen uhkaavaksi. Ensimmäistä lyöntiä ei tarvitse jäädä odottamaan. Esimerkiksi Nollalinjan keskustelut käydään aina nimettömästi, eikä soittajasta jää auttavaan puhelimeen mitään henkilötietoja, Hietamäki sanoo ja muistuttaa, että välittömässä vaaratilanteessa oikea puhelinnumero on aina hälytysnumero 112.

Vaikka väkivaltatilastot ovat rumia, Hietamäki tunnistaa viimeaikaisessa kehityksessä myös hyvää.

– Tilastojen mukaan yhä useampi lähisuhdeväkivaltaa kokeva ihminen osaa jo hakea apua. Sitä on myös tarjolla entistä enemmän. Viime vuosina muun muassa turvakotipaikkojen määrää on pystytty lisäämään merkittävästi. Myös puhelinpalveluita on selvästi aikaisempaa enemmän, hän kertoo.

Vuodesta 2015 Suomen valtio on huolehtinut siitä, että turvakodit ovat käyttäjilleen maksuttomia. Aiemmin niihin tarvittiin kotikunnan maksusitoumus.

Myös väkivallan tekijälle tarjotaan apua. Muun muassa Lyömätön linja tarjoaa keskusteluapua ja terapiaa miehille. Väkivaltaisia naisia auttaa esimerkiksi Maria Akatemia.

Miksi kukaan haluaa vahingoittaa toista?

Turhauttaako ammattiauttajaa se, että lähisuhdeväkivaltaa esiintyy jatkuvasti paljon, ja että Suomi on tilastojen valossa varsin väkivaltainen maa naisille?

– Tässä työssä on pysyttävä nöyränä kaiken tapahtuvan edessä, mutta edelleen minulle on suuri ihmetys se, miksi joku tekee pahaa itselleen tärkeälle ihmiselle. Miksi kukaan haluaa vahingoittaa toista ihmistä? Miksi ihmiselämässä täytyy olla tällaisia puolia, Hietamäki miettii.

– Yksinkertaisia ratkaisumalleja lähisuhdeväkivallan kitkemiseen ei tunnu olevan. Jokainen tarina on aina omansa. Auttajan on jaksettava olla asianosaisten rinnalla ja tukea heitä ongelmien ratkomisessa.

Entä voiko väkivaltainen suhde muuttua? Voiko siitä vielä tulla onnellinen, tasapainoinen, väkivallaton parisuhde?

– Aina on mahdollisuuksia, Johanna Hietamäki sanoo.

– Jos väkivallan tekijä ottaa vastuun teoistaan, haluaa apua ja pystyy ottamaan sitä aidosti vastaan, hän voi muuttaa käyttäytymistään.

Jos lähisuhdeväkivalta uhkaa, muista nämä

  • Hätätilanteessa soita aina 112.
  • Nollalinja päivystää 24 tuntia, puhelu on maksuton: 080 005 005.
  • Muita auttavia tahoja löydät täältä.
X